perjantai 27. toukokuuta 2022

302. KKO 2022:37. Törkeä huumausainerikos. Rikollisryhmän jäsenyys. Rangaistuksen mittaaminen

1. Korkeimman oikeuden (KKO) tänään antamassa ennakkopäätöksessä KKO 2022:37 oli kysymys siitä, oliko vastaaja tehnyt hänen syykseen luetun törkeän huumausainerikoksen osana järjestäytyneen rikollisryhmän (Cannonball MC, CMC) toimintaa. Käräjäoikeus ja hovioikeus vastasivat kysymykseen myöntävästi, mutta KKO kieltävästi. KKO:ssa 4-1 -äänestys mainitusta kysymyksestä.

2. Päijät-Hämeen käräjäoikeus  - asia on ratkaistu lautamieskokoonpanossa - totesi 27.3.2020 antamassaan tuomiossa, että A ja B olivat tunnustaneet yhdessä kasvattaneensa kannabiskasveja. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että kasveja oli ollut kasvun eri vaiheissa yhteensä 82 kappaletta. Kasvattamiseen oli osallistunut myös kolmas henkilö. Huumausainetta oli ollut odotettavissa vähän yli 2 kilogramman määrä, eli kysymys oli ollut suuresta määrästä huumausainetta. Vastaajat olivat viljelleet kannabista myynti- tai levitystarkoituksessa. Kysymyksessä oli törkeä huumausainerikos. Syytekohdassa 2 käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli viljellyt asunnossaan yhteensä 48 kannabiskasvia myynti- tai levitystarkoituksessa ja syyllistynyt huumausainerikokseen. Syytekohdassa 8 A oli tunnustanut pitäneensä ilman lupaa hallussaan patruunoita.

3. Käräjäoikeus lausui syytekohtaa 1 koskevan koventamisperusteen osalta, että A oli Cannonball MC:n (CMC) jäsen ja B prospect-jäsen. CMC oli rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu järjestäytynyt rikollisryhmä, jonka jäsenet harjoittavat taloudellisen hyödyn saamiseksi muun muassa huumausainekauppaa.

4. A tai B eivät olleet ennen CMC:hen liittymistä syyllistyneet huumausainerikoksiin. Huumausainerikokset edellyttivät tyypillisesti usean henkilön kiinteää ja suunnitelmallista yhteistoimintaa. Huumausainerikollisuus oli CMC:lle tyypillinen rikollisuuden muoto tulojen saamiseksi organisaatiolle. Kummallakaan vastaajista ei ole ollut tekoaikaan yhteiskunnan tukien lisäksi tuloja. Tekoon oli ryhdytty myynti- tai levitystarkoituksessa, mikä tuki vahvasti sitä käsitystä, että teko tulisi hyödyttämään myös CMC-organisaatiota huumausaineista saatujen tulojen muodossa. Lisäksi tekoon oli ryhdytty CMC:n kahden eri osaston jäsenen toimesta, mikä puolsi vahvasti sitä käsitystä, että teko oli tehty CMC:n toiminnassa.

5. Käräjäoikeus katsoi, että syytekohdan 1 rikos oli tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. A tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta, huumausainerikoksesta ja lievästä ampuma-aserikoksesta koventamisperustetta soveltaen 2 vuodeksi vankeuteen.

6. A valitti Itä-Suomen hovioikeuteen vaatien, ettei mainittua koventamisperustetta sovelleta. Hovioikeus ei 20.11.2020 antamassaan tuomiossa muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. 

7. KKO myönsi A:lle valitusluvan. A vaati valituksessaan, ettei rangaistuksen määräämisessä sovelleta koventamisperustetta. Syyttäjä vaati vastauksessaan valituksen hylkäämistä.

8. KKO:n enemmistä katsoi seikkaperäisten perustelujen huipentumana (kappaleet 26-28), että koventamisperusteen soveltaminen edellyttää, että syyttäjä on esittänyt riittävän ja objektiivisesti todennettavissa oleviin seikkoihin perustuvan näytön rikoksen ja rikollisryhmän yhteydestä. Pelkästä rikollisryhmän yleisestä luonnehdinnasta ei lähtökohtaisesti voida vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä ainakaan, jollei tarkasteltavana oleva rikos yksiselitteisesti ilmennä rikollisryhmän tavoitteita, sen piirissä tehtyjä rikoksia ja tavanomaista toimintamallia. Enemmistön mukaan tässä asiassa ei ole esitetty selvitystä, joka viittaisi CMC-ryhmän olleen millään tavalla mukana rikoksen valmistelussa tai toteuttamisessa taikka joka osoittaisi ryhmän saavan hyötyä rikoksesta. Huumausainekauppa on CMC:n pääasiallinen tulonlähde, mutta ilmeisenä ei voida pitää sitä, että verraten pienimuotoinen kannabiksen kasvattaminen kuuluisi ryhmän tyypilliseen ja merkitykselliseen ydintoimintaan.Enemmistö katso jääneen näyttämättä, että A on tehnyt syytekohdassa 1 kuvatun törkeän huumausainerikoksen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Koventamisperusteen soveltamisen edellytykset eivät siten täyty.

9. Rangaistuksen osalta enemmistö totesi mm., että A on tuomittu aikaisemmin kaksi kertaa ehdolliseen vankeuteen ja kerran yhdyskuntapalveluun. Näistä tuomioista kaksi on annettu yli viisi vuotta ennen nyt käsiteltävänä olevien rikosten tekemistä ja kolmas yli kolme vuotta ennen rikosten tekemistä. Kaikissa aikaisemmissa tuomioissa on kysymys varsin lievistä ja huumausainerikoksiin verrattuna laadultaan erilaisista rikoksista. A:lle aikaisemmin tuomitut vankeusrangaistukset eivät tässä tapauksessa ole esteenä ehdollisen vankeuden tuomitsemiselle. Tuomittava rangaistus ei ole pituutensa puolesta aivan lähellä kahta vuotta eikä rikosten vakavuuteen tai A:n syyllisyyteen liity ehdotonta vankeutta erityisesti puoltavia seikkoja. Näin ollen vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi. Enemmistö totesi, että ehdollisen vankeuden lisäksi asiassa voisi tulla harkittavaksi yhdyskuntapalvelu rikoslain 6 luvun 10 §:ssä tarkoitettuna oheisseuraamuksena. A on rikostensa johdosta ollut vapautensa menettäneenä yli kolmen kuukauden ajan. Enemmistö päätyi katsomaan, ettei oheisseuraamuksen määrääminen sen vuoksi ollut aiheellista. 

10. KKO alensi hovioikeuden A:lle tuomitseman ehdottoman 2 vuoden vankeusrangaistuksen 1 vuodeksi 7 kuukaudeksi vankeutta ja määräsi sen ehdolliseksi. Koeaika alkoi KKO:n tuomion antamisesta ja päättyy 31.12.2024. 

11. KKO:n kokoonpanossa oli naisenemmistö, sillä jaoston viidestä jäsenestä vain yksi oli mies, nimittäin oikeusneuvos Jussi Tapani. Hän hyväksyi asian esittelijänä toimineen oikeussihteeri Heikki Kemppisen mietinnön, jonka mukaan hovioikeuden tuomion lopputuoksen muuttamiseen ei ollut aihetta. Kemppinen väitteli viime vuonna Helsingin yliopistossa oikeustieteen tohtoriksi rangaistuksen mittaamista koskevalla rikosoikeudellisella tutkimuksellaan.

12. Olisin itse samaa mieltä kuin KKO:n vähemmistö ja jutun esittelijä, joka lausui mietintönsä loppukaneettina seuraavaa:

Korkein oikeus todennee yhteenvetona, että koventamisperusteen soveltamista tukee tässä tapauksessa se, että A on CMC:n jäsenenä yhdessä toisen CMC:n eri osastoa edustavan jäsenen kanssa kasvattanut avoimesti ja suhteellisen pitkään huomattavan määrän kannabista merkittävää taloudellista hyötyä tavoitellen. CMC:n on tässä asiassa katsottu olevan järjestäytynyt rikollisryhmä, jonka jäsenet harjoittavat taloudellisen hyödyn saamiseksi muun muassa huumausainekauppaa. Vaikka huumausaine ei ole tässä tapauksessa ollut laadultaan erittäin vaarallista eikä määrä ole ollut huomattavan suuri, syyksiluettu törkeä huumausainerikos ei menettelyltään eroa ratkaisevalta osin CMC:n toiminnasta esitetystä selvityksestä. Kun menettelyä arvioidaan kokonaisuutena, siihen sisältyisi omaan lukuun tehtynä siinä määrin merkittäviä riskejä, että kahden CMC:n jäsenen tämänkaltaista toimintaa pelkän väitetyn aikaisemman tuttavuuden perusteella ei voida pitää uskottavana.

Korkein oikeus todennee, ettei asiassa ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että A:n syyksi kohdassa 1 luettu törkeä huumausainerikos on tehty osana järjestäytyneenä rikollisryhmänä pidettävän CMC:n toimintaa. Hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei siten ole aihetta.

13. KKO:n ratkaisuseloste 

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202237.html


 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti