256. Havaintoja Päivi Räsäsen oikeudenkäynnistä

 

1. Helsingin käräjäoikeus alkoi toissapäivänä maanantaina käsitellä kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan nostettuja syytteitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Jutussa on syytettynä myös nykyisin Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan piispana toimiva Juhana Pohjola.

2. Syytteen mukaan  Päivi Räsänen on kolme kertaa panetellut ja solvannut homoseksuaaleja. Ensimmäinen syytekohta koskee Luther-säätiön nettisivustolla vuonna 2004 julkaistua ja Räsäsen vuonna 2003 kirjoittamaa parikymmentä sivua käsittävää pamflettia, jonka nimenä on Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi - Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen. Tältä osin syytteessä on myös Luther-säätiön asiamiehenä toiminut Juhana Pohjola, joka vastasi pamfletin julkaisemisesta. Vaikka kirjoitus on jo aika vanha, sitä koskeva syyteoikeus on kuitenkin säilynyt, sillä Räsänen on sosiaalisen median julkaisussaan jakanut linkin siihen.

3. Toinen syytekohta koskee Räsäsen kesäkuussa 2019 Twitter-tilillään julkaisemaa päivitystä, joka sisältää kriitikkiä evankelisluterilaisen kirkon päätökseen osallistua Pride-tapahtumaan. Kolmas kohta syytteestä käsittelee Ylen toimittajan Ruben Stillerin radiossa juontamaa keskusteluohjelmaa, jossa Räsänen on tomittajan kysymyksiin vastatessaan puhunut homoseksuaalisuudesta geneetisenä perimänä ja rappeumana.

4. Esitutkinta Räsäsen kirjoituksista ja puheista aloitettiin jo syksyllä 2019, mutta valtakunnansyyttäjä nosti niistä syytteen vasta huhtikuussa 2021. Tämän jälkeen oikeuskäsittelyä on jouduttu odottamaan tammikuuhun 2022 saakka. Voidaan siten sanoa, että Räsänen on joutunut olemaan löysässä hirressä kohtuuttoman kauan. Oikeudenkäynti on herättänyt laajaa huomiota myös ulkomailla, mistä Räsänen on saanut runsaasti kansainvälistä tukea. On arvioitu, että Räsäsen oikeudenkäynti on saanut enemmän kansainvälistä huomiota kuin mikään muu suomalainen oikeusjuttu sitten 1940-luvun  sotasyyllisyysoikeudenkäynnin. 

5. Keskityn tässä kirjoituksessa muutamiin lähinnä oikeudenkäyntimenettelyä koskeviin kysymyksiin, joihin kiinnitin maanantaina huomiota jutun käsittelyä iltäpäivälehtien, Helsingin Sanomien ja Yle Uutisten hetkihetkeltä-raportointia seuratessani. Oikeudenkäynti olisi voitu televisoida suorana lähetyksenä.

6. Positiivista uutisraportoinnissa oli, että niissä kerrottiin, ketkä toimivat jutussa syyttäjinä ja kuka käräjäoikeuden puheenjohtajana. Syyttäjiä oli kaksi: valtionsyyttäjä Anu Mantila, joka on väitellyt oikeustieteen tohtoriksi pari vuotta sitten Lapin yliopistossa, ja Helsingin käräjäoikeudessa toimiva aluesyyttäjä Maija Päivinen. Syyttäjien työnjako oli sellainen, että Päivinen esitti eli "luki" syytteen - media käyttää yhä lukea-termiä - ja Mantila vastasi puolestaan asiaesittelystä ja vastaajien kuulustelemisesta.

7. Tiedotusvälineet mainitsivat myös - Helsingin Sanomia ja tänään netissä ilmestynyttä Suomen Kuvalehteä lukuun ottamatta - että käräjäoikeuden puheenjohtajana jutussa toimii laamanni Tuomas Nurmi. Päivi Räsäsen oikeusjuttu on Nurmen viimeisiä isoja juttuja, sillä hän jää eläkkeelle kesäkuun alusta. Käräjäoikeuden laamannin viran hakijat ovat jo selvillä. Heitä oli vain neljä, mikä kertoo siitä, että maan suurimman tuomioistuimen päällikkötuomarin virka on aika haasteellinen, niin kuin nykyään on tapana sanoa; selkokielellä ilmaistuna siis varsin vaativa.

8. Mediaseurannan perusteella jäi kuitenkin epäselväksi, istuiko käräjäoikeus juttua yhden vai kolmen tuomarin kokoonpanossa vai kenties ns. lautamieskokoonpanossa, johon lainoppineen puheenjohtajan ohella kuuluu kaksi lautamiestä. Todennäköisesti kyseessä on ollut kolmen ammattituomarin kokoonpano, sillä sen verran merkittävästä asiasta oikeudenkäynnissä on kyse.

9. Eräs asia jäi aluksi kuitenkin epäselväksi, sillä tiedotusvälineet eivät hoksanneet kertoa Päivi Räsäsen avustajan nimeä. Monet lehdet ja pari tv-kanavaa julkaisivat toki heti aamutuimaan - käräjäoikeuden istunto aloitettiin kello 9 - kuvan, missä Räsänen istuu istuntosalin pöydän takana vierellään nuorehko mies, jonka kaikki toki arvasivat olevan vastaajan avustaja, mutta jonka nimen istunnosta raportoineet oikeustoimittajat unohtivat mainita. 

10. Päivi Räsäsen tukihenkilönä istunnossa, toki vain yleisön joukossa, toimi hänen aviomiehensä Niilo Räsänen, jonka kanssa Päivi saapui - Raamattu käsissään - aamulla Helsingin oikeustalolle, jossa heitä vastassa oli lähes 50 hengen suuruinen kannustusjoukko ja talon ala-aulassa suuri määrä toimittajia ja valokuvaajia. Niilo Räsänen on koulutukseltaan teologi ja ammatiltaan Riihmäen naapurikunnassa Hausjärven Ryttylässä sijaitsevan Kansanlähetysopiston rehtori. Opiston kiinteistöllä toimi vuoteen 1961 asti Helsingin kaupungin koulukoti. Kävin siellä itsekin 1950 -luvun lopulla, en asukkaana, vaan osallistuessani koulun isojen puiden kauniisti ympäröimällä urheilukentällä seuraotteluun, jossa vastakkain olivat Hausjärven Urheilijoiden (HU) nuoret ja koulukodin poikajoukkue. Voitin omat lajini, jotka olivat 60 metrin juoksu ja pituushyppy.

11. Räsäsen avustajan nimeä koskeva epätietoisuus korjaantui parin tunnin kuluttua istunnon aloittamisesta, jolloin puolustus pääsi syyttäjän asiaesittelyn jälkeen käyttämään oman alkupuheenvuoronsa. Räsäsen avustajana istunnossa toimi varatuomari Matti Sankamo, joka työskentelee juristina kotkalaisessa Almgren § Sankamo -nimisessä lakiasiantoimistossa; sillä on sivutoimisto Helsingissä. Juhana Pohjolan avustajana istunnossa toimi varatuomari Jyrki Anttinen.

12. Suomalaisen oikeuslaitoksen erikoisuuksiin kuuluu, että asianajoa tuomioistuimessa voivat asianajajien lisäksi harjoittaa myös ns. lupalakimiehet - virallisesti luvan saaneet oikeudenkäyntiasiamiehet - jotka eivät siis ole asianajajia, mutta joiden tulee noudattaa toiminnassaan samanlaista hyvää asianajajatapaa kuin asianajajienkin. Tällaisesta "kahden kerroksen väestä" asianajossa olisi kyllä jo korkea aika päästä eroon, sillä missään muualla sellaista jakoa ei tunneta.

13. Tämän sivuhyppäyksen jälkeen voimme palata takaisin käräjäsaliin! Käsittelyn aluksi aluesyyttäjä Maija Päivinen siis luki syytekirjelmän, jossa hän vaati vastaajille rangaistusta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Teon kriminalisointi löytyy rikoslain 11 luvun 10 §:stä, rangaistukseksi siitä on säädetty sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

14. Tuon pykälän mukaan kiihottamisesta kansanryhmään vastaan syyllistyy henkilö, joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syhntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaaliseen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella.

15. Huomiota herätti se, että syyttäjät vaativat Päivi Räsäselle rangaistukseksi 120 päiväsakkoa, joka tuntuu varsin ankaralta rangaistukselta. 120 päiväsakkoa on nimittäin maksimimäärä, joka yhdestä rikoksesta lain mukaan voidaan tuomita. Useammasta rikoksesta tuomittavan sakkorangaistuksen maksimi on 240 päiväsakkoa (RL 7:3); jutussa Räsästä syytetään kolmesta eri kiihottamisrikoksesta. Juhana Pohjolalle syyttäjät vaativat vähintään 60 päiväsakon rangaistusta.

16.  Muistettakoon, että Jussi Halla-aho tuomittiin vuonna 2012 korkeimman oikeuden (KKO) päätöksellä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta "vain" 50 päiväsakkoon. Syyttäjän esittämän rangaistusvaatimuksen suuruus ei tosin sido tuomioistuinta, vaan se määrää rangaistuksen oman harkintansa perusteella. Syyttäjien sakon määrää koskeva kannanotto kuvastaa sitä, että heidän mielestään kyse ei ole mistään pikkujutusta, vaan varsin vakavasta rikoksesta. Tämä on ilmeisesti osa syyttäjien jutussa omaksumaa prosessitaktiikkaa. 

17. Syyttäjät vaativat lisäksi Suomen Luther-säätiölle vähintään 10 000 euron yhteisösakkoa sekä Päivi Räsästä ja Luther-säätiötä poistamaan syytteessä mainitut kirjoitukset verkosta. Vielä syyttäjät vaativat, että Yle poistaa yleisön saatavilta syytteenalaiset kohdat Yle Puheen ohjelmaan kuuluvasta Päivi Räsäsen radiohaastattelusta.

18. Räsänen ja Pohjola kiistivät odotetusti kaikki syytteet ja niihin perustuvat muut vaatimukset. Yleä vastaan esitetty vaatimus oudoksutti sikäli, että Ylelle olisi tullut varata tilaisuus tulla oikeudessa kuulluksi, mutta Yleä ei ollut kutsuttu saapumaan istuntoon. Aluesyyttäjä Maija Päivisen mukaan kutsu oli kyllä laadittu, mutta sitä ei ollut saatu annettua tiedoksi Ylelle; varsin harmillinen puute merkittävässä asiassa. Jutun käsittelyä jouduttiin tämän takia siirtämään. Ylen johtaja Ville Vilén ilmoitti istunnon jälkeen, että Yle ei tee mitään ennen asiassa annettua lainvoimaista tuomiota.

19. Tämän jälkeen jutussa kuultiin valtionsyyttäjä Anu Mantilan asiaesittely eli syytteen tarkempi kehittely. Mantila selosti laajasti, mihin toiseikkoihin rangaistusvaatimus perustuu ja miksi asiassa oli päädytty syytteen nostamiseen; syytemääräyksen on antanut valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.  Asiaesittelyn sisältöä  ei ole laissa tarkemmin määritelty, joten sen kesto ja sisältö vaihtelee käytännössä paljon riippuen lähinnä jutun laajuudesta ja vaikeuasteesta. Asiaesittelyssä olisi syytä erottaa toisistaan perusteet ja tapahtumainkulkua koskevat väitteet ja ilmoitus siitä, mitä asiassa tullaan näyttämään. Asiaesittely ei saisi olla kovin laaja, vaan lyhyt, ytimekäs ja selkeä, eikä ole suotavaa, että syyttäjä argumentoi jo tässä vaiheessa myös laintulkintaa ja aikaisempaa oikeuskäytäntöä yksityiskohtaisesti; niiden paikka on vasta todistelun jälkeen pidettävässä loppupuheenvuorossa.

20. Mediaseurannasta päätellen edellä mainituissa tavoitteissa ei täysin onnistuttu, sillä syyttäjän asiaesittely kesti yllättävän kauan, kun otetaan huomioon, että jutussa ei ole erimielisyyttä faktoista eli Räsäsen kirjoitusten tai puheiden sisällöstä, vaan riita koskee sitä, miten lausumia on rikosoikeudellisesti arvioitava. Syyttäjä näytti ottavan tiukasti kantaa puolustustuksen ennen pääkäsittelyä oikeudelle toimittamassa vastinekirjelmässä esitettyihin väitteisiin, mikä vaikeutti ulkopuolisen tarkkailijan asiaan perehtymistä; oikeustoimittajatkin ryhtyivät raporteissaan välillä käsittelemään sanottua vastinetta. Vaikutti siltä, että syyttäjä halusi heti käsittelyn alkuvaiheessa, jolloin prosessin julkisuus oli korkeimmillaan, niin sanotusti "tyhjentää pajatson" ja painaa päälle kuin yleinen syyttäjä ikään, kuten kulunut sanonta kuuluu. Hän käsitteli myös kirjallisia todisteita ja laintulkintaa koskevia kysymyksiä. Kun syyttäjän puhe oli kestänyt noin 20 minuutia, oikeuden puheenjohtaja puuttui asiaan huomauttamalla syyttäjää asiaesittelyn tarkoituksesta.

21. Tämän jälkeen puheenvuoron sai Päivi Räsäsen avustaja varatuomari Matti Sankamo, joka ruoti kohta kohdalta syyttäjän argumentaatiota ja väitteitä. En ryhdy niitä tarkemmin selostamaan, vaan totean, että puolustuksen mukaan syytteessä ja syyttäjän istunnossa esittämissä väitteissä on monia asiavirheitä ja väärinymmärryksiä. Räsänen kiisti jyrkästi syyttäjän väitteen esimerkiksi siitä, että hän olisi lausumissaan pitänyt homoseksuaaleja alempiarvoisina ihmisinä. Räsäsen mukaan väite on täysin vastoin hänen vakaumustaan. Räsänen piti syyttäjän väitettä loukkaavana sekä itseään että homoseksuaaleja kohtaan.

22. Mediaraportoinnin mukaan valtionsyyttäjä Mantilan ja Räsäsen välinen vuoropuhelu, jossa syyttäjä lakiterminologian mukaan kuulusteli vastaajaa, muuttui istunnon edetessä melko tiukkasävyiseksi väittelyksi, jossa ikäviltä tuntuvilta heitoilta tai päällepuhumiseltakaan ei vältytty; vm. asiasta oikeuden puheenjohtaja joutui huomauttamaan lähinnä syyttäjää tokaisemalla, että "täällä on ollut tapana, että ei puhuta päälle".

23.  Huomiota herätti väittelyssä muun muassa Mantilan tapa tentata Räsästä teologisista kysymyksistä ja Raamatun tulkinnasta, vaikka hän oli itse asiaesittelyssä todennut, että jutussa ei ole kyse Raamatun vaan lain tulkinnasta. Laamanni Tuomas Nurmi joutuikin huomauttamaan syyttäjää ja keskeyttämään kyseisen tenttauksen. Asiaa ihmetteli Iltalehden haastettelussa myös rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen, joka mainitsi, että hänen oli vaikea saada selvää,  mikä oikeastaan oli  oikeudenkäynnin kohteena. Tolvasen mukaan Raamatun tulkintaan ja homoseksuaalisuuden lääketieteelliseen selvittelyyn kiinnitettiin istunnossa liikaa huomiota, sillä niitä koskevat kysymykset eivät olleet oikeudenkäynnin kohteena.

24. Hyvän kuvan siitä, mitä Päivi Räsäsen ja Juhana Pohjolan kuulemisessa tapahtui, saa Iltalehden toimittajan tekstimuotoon puetusta liveseurannasta

 https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8b725f79-d049-44c1-967f-737d095db27d

25. Istunto kesti useita tuntia, sillä se päättyi vasta klo 18.10. Oikeudenkäynti ei kuitenkaan vielä päättynyt, sillä käsittely lykättiin helmikuun 14. päivänä pidettävään istuntoon. Silloin Ylellä on tilaisuus vastata syyttäjän vaatimukseen poistaa Räsäsen haastattelusta syytteenalaiset kohdat. Asianosaiset esittävät silloin suulliset loppulausuntonsa, jonka keston oikeus rajasi syyttäjien ja Räsäsen osalta tuntiin ja Juhana Pohjolan kohdalla puoleen tuntiin. 

26. Hyvin valmistellun loppulausunnon esittämiseen ei toki yhtä tuntia tarvita, vaan ytimekäs ja pääkohtiin keskittyvä loppupuheenvuoro on mahdollista esittää tässä tapauksessa parissakymmenessä minuutissa. Asian käsittelyä ei sitä paitsi olisi ollut tarpeen siirtää kolmella viikolla, vaan siihen olisi riittänyt muutama päivä, jolloin olisi noudattetu myös pääkäsittelyn keskeyttämisestä laissa (ROL 6 luku) säädettyjä määräaikoja.

27. Miten käräjäoikeus tulee asian ratkaisemaan, eli hyväksyykö vai hylkääkö se syytteen? Hyvä kysymys, johon ei ole helppoa vastausta. Lyhyen tuumaustauon ("päätösharkinnan") jälkeen päädyin itse syytteen hylkäämiseen. Syyttäjät eivät ole minusta ottaneet riittävässä määrin huomioon sitä asiayhteyttä, jossa Päivi Räsänen on kirjoituksensa laatinut tai haastattelulausumansa antanut, eivätkä tarkastelleet niitä kokonaisuutena, vaan irroittaneet lausumista muutaman kohdan syytteensä pohjaksi. Räsänen kritiikki on toki ollut tarpeettoman kärjekästä, mutta sananvapauteen kuuluu myös oikeus voimakkaan arvostelun esittämiseen, eikä Räsäsen kritiikki ole kohdistunut homoseksuaalisuuteen sinänsä, vaan homoseksuaalisiin tekoihin ja homoavioliiton sallimiseen. Tätä ei voida pitää homoseksuaalien solvaamisena tai panetteluna. Räsäsen on perustanut käsityksensä Raamatun sanaan ja oppiin avioliitosta miehen ja naisen kesken. Räsänen ei ole uskonnollisia arvoja korostaessaan ja sananvapauttaan käyttäen syyllistynyt RL 11 luvun 10 §:ssä mainittuun  kiihottamisrikokseen.

28. Selvää on, ettei tämänkaltaisessa asiassa, joka jakaa mielipiteitä hyvin vahvasti, ole yhtä ainoata ehdottomasti oikeaa ratkaisua, jonka kaikki voisivat hyväksyä. Oli käräjäoikeuden tuomio vapauttava tai langettava, tulee hävinnyt osapuoli valittamaan siitä ylempään oikeusasteen. Kun asiassa ei ole epäselvyytttä tai riitaa syytteessä mainituista tosiseikoista eli Räsäsen kirjoitusten tai lausumien sisällöstä, olisi muutoksenhaussa mahdollista sivuuttaa hovioikeusvaihe kokonaan ja hakea korkeimmalta oikeudelta lupaa OK 30 A luvussa mainitun ennakkopäätösvalituksen tekemiseen.