1. Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari X oli suurta julkisuutta herättäneessä rikosasiassa, jossa syytettynä oli juontaja Axl Smith, määrännyt, että asianomistajina olevien salakatselun uhrien henkilöllisyys oli pidettävä salassa myös tuomiossa.
2. Käräjäoikeus tuomitsi 28.2.2017 Axl Smithin 30 salakatselusta, neljästä kunnianloukkauksesta ynnä muusta vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä velvoitti hänet suorittamaan korvausta asianomistajille yhteensä noin 100 000 euroa.
3. Käräjäoikeuden puheenjohtajana toiminut käräjäuomari X oli laatinut kansliatuomiosta salassa pidettävän sekä julkisen kappaleen ja ilmoittanut tuomion olevan valmis. Käräjäoikeuden tiedottaja oli lähettänyt noin 140:lle tiedotusvälineen edustajalle tuomion julkisen kappaleen, jossa näkyi seitsemän asianomistajan nimet. Näin tuomiossa olleet tiedot muun muassa sukupuolielämästä ja terveydentilasta voitiin yhdistää asianomistajiin.
4. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen määräyksestä X:ää vastaan nostettiin virkasyyte. Asia käsiteltiin ensimmäisenä asteena Helsingin hovioikeudessa. Syytäjä vaati X:lle rangaistusta ensisijaisesti tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Viisi asianomistajaa yhtyi syytteeseen ja vaati valtion velvottamista suorittamaan heille vahingonkorvauksia. X kiisti syytteen.
5. Hovioikeus katsoi 3.4.2019 antamallaan tuomiolla X:n syyllistyneen tuottamukselliseen virkasalaisuuden rikkomiseen (RL 40 luku 5 § 2 mom) ja tuomitsi hänet 25 päiväsakkoon á 28 euroa eli maksamaan sakkoa 1 450 euroa. Lisäksi hovioikeus tuomitsi valtion ja X:n suorittamaan korvausta asianomistajille.
6. Käräjätuomari valitti tuomiosta korkeimpaan oikeuteen (KKO). Hän vaati valituksessaan ensisijaisesti, että syyte hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta ja toissijaisesti, että hänen katsotaan syyllistyneen tuottamuksellisen virkasalaisuuden rikkomisen asemesta tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. X vaati myös, että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta tai, jos hänen syykseen katsotaan jäävän tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen, hänelle tuomittu sakkorangaistus lievennetään varoitukseksi, tai joka tapauksessa rangaistusta alennetaan. Hän vaati edelleen, että hänet joka tapauksessa vapautetaan vahingonkorvausvelvollisuudesta, koska hänen viakseen jäi vain lievä tuottamus.
7. Valtio vaati valituksessaan, että se vapautetaan velvollisuudesta suorittaa asianomistajille korvauksia, mikäli syyte hylätään. Syyttäjä vaati vastauksessaan, että X:n valitus hylätään.
Toissijaisesti syyttäjä vaati, että X tuomitaan rangaistukseen
tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Asianomistajat vaativat, että valitukset hylätään. KKO toimitti asiassa valmisteluistunnon ja suullisen käsittelyn.
8. KKO katsoi tuomiossaan 6.11.2010, että käräjätuomari oli paljastanut salassa pidettävän tiedon, kun hän oli hyväksynyt julkisuuteen tarkoitetun tuomion. Käräjätuomarin vastuuseen ei vaikuttanut se, ettei hän ollut itse lähettänyt tuomiota eteenpäin. Tuomari oli menetellyt huolimattomasti salassapitomerkintöjä tarkastaessaan, eikä tekoa voitu pitää vähäisenä, koska sen seurauksena asianomistajien arkaluonteisia tietoja oli päätynyt laajalle toimittajien joukolle.
9. KKO ei lieventänyt hovioikeuden X:lle tuomitsemaa 25 päiväsakon sakkorangaistusta. KKO totesi, että rangaistuksessa oli otettu huomioon teon vakavat seuraukset mutta myös se, että tuomion laatimisessa käytetty tietojärjestelmä oli mahdollistanut virheellisen käsityksen salausmerkintöjen asianmukaisuudesta. Lisäksi tuomari oli pyrkinyt korjaamaan virheensä heti sen huomattuaan.
10. KKO ratkaisi asian 3-2 -äänestyksen jälkeen. Enemmistöön kuuluivat jäsenet Jokela, Ilveskero ja Ojala. Kaksi rangaistuksen mittaamisesta eri mieltä ollutta jäsentä (Engstrand ja Koponen) totesi, ettei X:n tekoa voitu sen vähäisyyttä arvioitaessa pitää, kuten enemmistö oli katsonut, laajemmin luottamusta lainkäyttöön horjuttavana. Tällä ja esittämillään muilla perusteilla vähemmistö katsoi, että oikeudenmukainen rangaistus X:n syyksi luetusta rikoksesta on 10 päiväsakkoa.
KKO:n ratkaisuselosteesta kiinnitti huomiota mm. se, että Helsingin HO:ssa asian ratkaisemiseen on osallistunut vain kaksi jäsentä. Kolmella jäsenellä on toki aloitettu, mutta yhdelle jäsenelle on tullut ilmeisesti este käsittelyn kuluessa tai sen päätyttyä, mutta ennen tuomion antamista. Kokoonpanoon ei ole kuitenkaan tarvittu uuttajäsentä, sillä OK 2 luvun 12 §:n mukaan HO on säilynyt tässä tilanteessa päätösvaltaisena kaksi jäsenisenä.
VastaaPoistaHelsingin käräjäoikeus on ratkaissut Axl Smithin salakatselujutun ilmeisesi yhden tuomarin kokoonpanossa, siis ilman lautamiehiä. Joka tapauksessa kokoonpanossa on ollut vain yksi ammattituomari.
VastaaPoistaMinusta käräjäoikeudessa olisi voitu harkita kolmen tuomarin kokoonpanoa, sillä onhan asia ollut aika laaja ja varsin epätavallinen.
Blogisti on oikeassa tuossa kokoonpanoa koskevassa kommentissaan. Huono asia, että käräjäoikeudet käyttävät säästeliäästi harkinnanvaraista mahdollisuutta laajempiin kokoonpanoihin, ilmeisesti resurssien säästösyistä. Tässäkin toinen tuomari tarkastamassa tuomiota olisi hyvinkin voinut estää tällaisen virheen. Lisäksi lainsäätäjä on tarkoittanut, että jotkut asiat ovat merkitykseltään ja laajuudeltaan sellaisia, että ne tulisi käsitellä vahvemmassa kokoonpanossa.
VastaaPoista