193. Oulun käräjäoikeus. Toimintakertomus 2019

1. Edellisessä blogijtussa käsittelin tuomioistuinten viestintää yleensä ja hieman tarkemmin niiden julkaisemien toiminta- tai vuosikertomusten valossa. Tässä jutussa pohdin hieman käräjäoikeuksien ja erityisesti Oulun käräjäoikeuden muutama päivä sitten julkaisemaa kertomusta vuodelta 2019.

2. Käräjäoikeuksien toimintakertomusten taso vaihtelee paljon. Tilasto- ja numerotietoja esitellään laajasti, mutta niihin kertomusten sisältö yleensä myös loppuu. Parempiakin kertomuksia toki löytyy. Maan suurimman tuomioistuimen eli Helsingin käräjäoikeuden kertomukset ovat verkosta vuodesta 2015 lähtien; sen kertomusta vuoden 2019 ei ole vielä julkaistu.  Oulun käräjäoikeuden toimintakertomukset löytyvät verkosta niin ikään vuodesta 2015 alkaen. Keskityn tässä sen esittelyyn ja kommentointiin.

3. Viikko sitten Oulun käräjäoikeus julkaisi vuoden 2019 toimintakertomuksen.  Se on ulkoasultaan  varsin hyvä, sillä julkaisun teknisestä toteutumisesta eli taitosta ja painosta ovat vastanneet alalla toimivat yritykset. Graafiset esitykset, joita on paljon, helpottavat kertomuksen luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Myös valokuvia on runsaasti mukana.

Toimintakertomus 2019

4. Kertomus alkaa laamanni Antti Savelan yksityiskohtaisella katsauksella tuomioistuimen viime vuoden toimintaan (s. 3-7). Oulun käräjäoikeuden tuomiopiiri laajeni viime vuoden alusta, sillä tuolloin siihen yhdistettiin Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuopiiiriin kuuluneet kunnat. Nyt tuomiopiiri käsittää koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnan. Muutama vuosi aiemmin Oulun käräjäoikeuteen oli liitetty Kuusamon käräjäoikeus. Oulun käräjäoikeuden alueeseen kuuluu nyt yhteensä 30 kuntaa ja kaupunkia. Käräjäoikeuden pääpaikka on Oulu, toinen kanslia (sivukanslia) sijaitsee Ylivieskassa.  Istuntopaikat ovat Oulussa, Ylivieskassa ja Kuusamossa.

5. Olisi ollut mielenkiintoista tietää, miten suuri on Oulun käräjäoikeuteen kuuluvien kuntien ja kaupunkien asukasluku, tätä julkaisussa ei kuitenkaan kerrotaa. Kertomuksesta saa myös turhaan etsiä maintaa siitä,  monesko Oulun käräjäoikeus on tällä hetkellä käräjäoikeuksien asukaslukuun perustuvassa suuruusjärjestyksessä. Ilmeisesti Oulun käräjäoikeus on rangissa sijalla 6 edellään Helsingin, Länsi-Uudenmaan (aikaisemmin Espoon), Itä-Uudenmaan (Vantaan), Varsinais-Suomen (Turun) ja Pirkanmaan (Tampereen) käräjäoikeudet.

6. On hyvä, että käräjäoikeuden nimenä on edelleen Oulun käräjäoikeus, eikä esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan käräjäoikeus.  Olen ollut ja olen edelleen sitä mieltä, että kaikkien muidenkin käräjäoikeuksien nimissä olisi tullut pysyä kaupunkien nimissä eikä nimetä käräjäoikeuksia maakuntien mukaan. Mutta minkäs voit, tehty mikä tehty!

7. Käräjäoikeuksien suuruusjärjesystä voidaan  vaihtoehtoisesti mitata myös oikeuteen saapuvien asioiden tai käräjäoikeudessa työskentelevien tuomariden lukumäärän mukaan. Oulun käräjäoikeuden toimintakertomuksessa kerrotaan - ikään kuin ohimmennen - että oikeuden palveuksessa on laamannin lisäksi 31 vakinaisessa virassa olevaa käräjätuomaria; lisäksi ma. käräjätuomareita on viime vuonna ollut eri ajanjaksoina 12.

8. Minusta on hieman outoa, että kertomuksessa mainitaan vain laamannin nimi, muttei lainkaan käräjätuomareiden nimiä; yhdellä sivulla on tosin nimien kera kuva kahdesta käräjätuomarista, jotka ovat toimineet aktiivisesti käräjäoikeuden laatuhankkeiden parissa. Olisi paikallaan, että tuomioistuin ilmoittaa vuosikertomuksessaan kaikkien tuomareiden nimet ja kuvat.  Kertomuksen yhdellä sivuilla esitellään käräjäoikeuden organisaatiota kaaviokuvalla, mutta tässäkään yhteydessä ei ilmoiteta edes osastojen johtajina toimineiden käräjätuomareiden nimiä. -  Todettakoon, että Rovaniemen hovioikeuden toimintakertomuksessa 2018 on mainittu kaikkien tuomareiden ja esittelijöiden nimet.

9. Oulun käräjäoikeudessa oli viime vuonna 15 haastemiestä, 61 käräjäsihteeriä sekä 11 käräjänotaaria. Käräjäoikeuden palveluksessa oli 2019 yhteensä 122 henkilöä. Lautamiehinä toimi viime vuonna 104 henkilöä.

10. Laamanni Antti Savelan katsauksessa ja koko kertomuksessa pääpaino näyttää olevan oikeuteen saapuneiden eri asioiden lukumäärien ja käsittelyaikojen tarkastelussa. Tältä osin tehdään vertailuja  edellisen vuoden tilastotietoihin ja niihin tavoitteisiin, joita eri asioille oli ennakkoon asetettu. Muut käräjäoikeudet ja niiden tuomarit, Rovaniemen hovoikeus ja kenties koko tuomarikunta saattavat olla näistä tilasto- ja numerotiedoista kiinnostuneita, ulkopuolista lukijakuntaa ne sen sijaan kiinnostanevat vähemmän.

11. Tarkastellaanpa hieman mainittuja tilastotietoja ja aloitetaan riita-asioista. Viime vuonna Oulun käräjäoikeuteen saapui 591 laajaa-riita-asiaa, joita ratkaistiin 606 kappaletta. Vuoden lopussa käräjäoikeudessa oli vireillä 295 lajaa-riita-asiaa. Maallikoille ja monille juristeillekin olisi ollut syytä kertoa, mitä laajalla riita-asialla itse asiassa tarkoitetaan. Kyse ei ole tietyn suuruisen rahamäärän ylittävistä asioista, vaan siitä, että kanteessa mainittu asia on asianosaisten kesken riitainen. Laajojen riita-asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 6,4 kuuukautta, yli 12 kuukautta vireillä olevien asioiden osuus oli 14,2 prosenttia kaikista vireillä olevista laajoista riita-asioista.

12. Mielenkiintoista on havaita, miten paljon laajoja riita-asioita ratkaistiin Oulun käräjäoikeudessa käsittelyn eri vaiheissa. Mainituista asioista ratkaistiin pääkäsittelyssä ainoastaan 87 asiaa, eli 14,4 prosenttia, suullisessa valmistelussa 109 asiaa (18 %), kirjallisessa valmistelussa 284 asiaa (48,5 % ja sovittelussa 116 (19,1 %) asiaa. Laajoista riita-asioista peräti 46,9 prosenttia eli 284 asiaa päättyi sovintoon; vuonna 2018 vastaava osuus oli 45,2 prosenttia. Riita-asioiden sovittelu ja sovintoon pyrkiminen on ollut viimeisten 25 vuoden aikana Oulun käräjäoikeudessa "kovassa kurssissa". Tämä on ollut myös pitkään käräjäoikeuden palveluksessa olleen Antti Savelan keskeisenä tavoitteena ja suorastaan intohimona.

13. Oulun käräjäoikeuden ponnistelut sovittelun lisäämiseksi on noteerattu myös valtakunnan tasolla. Suomen Asianajajaliitto myönsi vuonna 2018 käräjäoikeudelle Oikeusteko-palkinnon merkittävästä työstä oikeudenmukaisuuden edistämiseksi.

14. Suomessa on parin kolmen viimeisen vuoden kuluessa vaadittu esimerkiksi Suomen Asianajaliiton, Lakimiesliiton puheenjohtajan, joidenkin tuomareiden sekä oikeusministeriön lainvalmistelijoiden toimesta usein ns. kevennetyn siviiliprosessin käyttöönottoa. Tätä on perusteltu sillä, että riita-asioiden - siis kaikkien riita-asioiden - käsittely kestäisi aivan liian kauan, koska kaikissa asioissa (muka) olisi pakko noudattaa samanlaista menettelymuotoa pääkäsittelyineen päivineen. Olen itse yrittänyt toppuutella näitä pyrkimyksiä ja todennut, että OK:n riita-asioita koskevat säännökset ovat jo nykyisin joustavia ja mahdollistavat siten asian laatuun ja vaikeusasteeseen perustuvan käsittelyn; kaikissa asioissa ei siis suinkaan noudatta samanlaista (raskasta) menettelyä. Olen viitannut esimerkiksi OK 5 luvun 27a §:n säännöksiin siitä, että myös riitainen asia voidaan ratkaista jo kirjallisen aineiston perusteella.

15. Kuten edellä kappaleesta 12 esitetyistä tilastotiedoista ilmenee,  olen ollut oikeassa. Oulun käräjäoikeudessa, kuten varmaan kaikissa muissakin käräjäoikeuksissa, vain todella pieni osa (n. 15-20 %) vireille tulleista laajoista riita-asioista käsitellään ja ratkaistaan "raskaassa menettelyssä" eli pääkäsittelyssä. Valtaosa kyseisistä asioista ratkaistaan, usein sovinnolla, jo kirjallisessa valmistelussa tai viimeistään valmisteluistunnon jälkeen. Erityistä kevennettyä riita-asian oikeudenkäyntiä ei siis tarvita, koska OK:n joustavat säännökset mahdollistavat jo nyt asian laatuun ja vaikeusasteeseen perustuvan käsittelytavan.

16. Käräjäoikeuden toimintakertomuksessa esitellään tilastotietoja myös sen maaoikeusasioissa, hakemusasioissa, yrityssaneerausasioissa, velkajärjestelyasioissa sekä ulosottovalitusasioissa ratkaisemista asioista. Yrityssaneerausasioissa ja ulosottovalitusasioissa Oulun käräjäoikeuden tuomiopiiri käsittää myös Kainuun ja Lapin käräjäoikeuksien tuomiopiirin alueet, toisin sanoen Lapin ja Kainuun käräjäoikeudet eivät käsittele sanottuja asioita lainkaan.

17. Mutta kun puhutaan riita-asiasta ja kaikista Oulun käräjäoikeudessa käsiteltävistä asioista, niin ylivoimaisesti suurimman asiaryhmän modostavat kuitenkin kirjallisessa menettelyssä käsiteltävätä summaariset ja riidattomat riita- eli velkomusasiat. Niisssä asianosaisten kesken ei siis ole riitaa, vaan kysymys on ainoastaan vastaajana olevan velallisen maksukyvyttömyydestä tai - haluttomuudesta. Selkokielellä sanottuna summaarisissa asioissa kyse on saatavien perinnästä.

18. Näitä riita-asioita,  jotka pannaaan vireille OK 5 luvun 3 §:ssä mainituilla kevennetyllä haastehakemuksilla ja päättyvät lähes aina yksipuoliseen tuomioon, oli vuonna 2019 Oulun käräjäoikeudessa 27 764, josta lisäystä edelliseen vuoteen oli 1180 aiaa. Summaaristen asioiden osuus kaikista Oulun käräjäoikeuden käsittelemistä asioista vuonna 2019 oli peräti 74,8 prosenttia. Siis kolme neljännestä käräjäoikeuden kaikista asioista koski riidattomia asioita, joissa on kysymys yksinomaan saatavan perinnästä. Samanlainen tilanne on myös muissa käräjäoikeuksissa.

19. Järkevästi ajatellen riidattomien velkomusasioiden kierrättäminen käräjäoikeuden kautta  ulosottoviranomaiselle täytäntöönpanoa varten on täysin turhaa. Käräjäoikeuksien pitäisi tietenkin keskittyä yksinomaan riitaisten asioiden ja rikosjuttujen käsittelyyn. Ne kuormittavat tarpeettomasti käräjäoikeuksia. Summaariset velkomusasiat ovat lähes aina yksinkertaisia ja helppoja ratkaista, mitä osoittaa esimerkiksi se, että Oulun käräjäoikeudessa viime vuonna käräjäsihteerit ratkaisivat niistä 24 854, käräjänotaarit 1 844 ja käräjätuomarit vain 93 asiaa.

20. Lakia tulisikin kiireesti muuttaa siten, että summaarisia riita-asioita koskevat vaatimukset esitettäisiin käräjäoikeuden asemesta suoraan ulosottoviranomaiselle. Jos vastaaja vastustaisi hakemusta, asia siirrettäsiin riitaisena käräjäoikeuden käsittelyyn. Tätä on viimeisten 20-30 vuoden aikana esitetty monta kertaa, viimeksi vuonna 2014 kahden selvitysmiehen tekemässä ehdotuksessa (Oikeusministeriön selvitysiä ja ohjeita 52/2014). Selvitysmiehinä olivat johtava kihlakunnanvouti Timo Heikkinen ja, yllätys yllätys, Kemi-Tornion laamannina tuolloin ollut Antti Savela. Lähinnä KKO:n vastustuksen vuoksi selvitysmiesten ehdotus ei kuitenkaan edennyt pidemmälle. Nykyisin summaaristen velkomusasioiden käsittely on keskitetty yhdeksään käräjäoikeuteen, joista yksi on Oulun käräjäoikeus. Samalla sähköinen asiointi on tehty niissä pakolliseksi muille kuin yksityisille henkilöille. Käytännössä ko. asioita hoitavat yleensä aina perintätoimistot.

21. Edellä jo mainitsin, että riita-asioiden sovittelu on Oulun käräjäoikeudessa "kovassa kurssissa".  Käräjäoikeuden päällikkötuomari Antti Savela on tullut tunnetuksi sovittelun innokkaana puolestapuhujana. Tämä koskee myös erillistä tuomioistuinsovittelua, johon riita-asia voidaan siirtää, tai joka voidaan käynnistää myös ns. suoralla hakemuksella. Viime vuonna Oulussa riita-asioista siirrettiin tähän sovitteluun 157 asiaa, eli 26 prosenttia kaikista vireille tulleista laajoista riita-asioista; suoria sovitteluhakemuksia tehtiin 45 kappaletta. Lisäksi oli käytössä huoltajuusriitaisuuksia koskeva Follo-sovittelu, johon ohjattiin Oulussa 114 asiaa.

22. Itse suhtaudun tuomioistuinsovitteluun melko skeptisesti mm. sen vuoksi, että siinä ei ole kyse todella aidosta sovittelusta, vaan menettely muistuttaa paljolti oikeudenkäyntiä. Myös sovittelussa asianosaisia avustaa asianajaja tai lupalakimies, joten sovittelu ei ole kovin halpaa "lystiä";  avustajien ajankäyttöön perustuva palkkiolaskutus toimii sovittelussa samalla tavalla kuin oikeudenkäynnissäkin. Tuomioistuinsovittelussa on itse asiassa kysymys sovitteluoikeudenkäynnistä.

23. Varsinaisia rikosasioita Oulun käräjäoikeuteen saapui viime vuonna 3 066 juttua, niitä ratkaistiin 3 231 kappaletta; pakkokeinoasioita oli 465. Rikosjuttujen keskimääräinen käsittelyaika oli 4,0 kuukautta, missä on huomioitu myös kirjallisessa menettelyssä käsitellyt asiat. Suullisessa menettelyssä ratkaistujen rikosasioiden käsittelyaika oli 5,0 kuukautta. Suullisesssa menettelyssä eli pääkäsittelyssä ratkaistujen rikosasioiden osuus oli 55,4 prosenttia ja kirjallisessa menettelyssä käsiteltyjen asioiden puolestaan yllättävän suuri eli 44,9 prosenttia. Rikosjutuista käräjänotaarit ratkaisivat 1 283  ja käräjätuomarit 1 948 asiaa; käräjänotaarit ratkaisivat valtaosan kirjallisessa menettelyssä käsitellyistä jutuista. Lautamiehet osallistuivat myös Oulun käräjäoikedessa yllättävän harvoin rikosjuttujen käsittelyyn eli vain 172 asiassa, joka on 5,8 prosenttia kaikista pääkäsittelyssä ratkaistuista jutuista. Vahvennettua kokoonpanoa käytettiin 14 jutun käsitelyssä; kertomuksessa ei mainita, mitä vahvennetulla kokoonpanolla tarkoitetaan.

24. Vangitttuna olevien syytettyjen rikosasioita käsiteltiin Oulun käräjäoikeudessa viime vuonna ennätyksellisen paljon, tällaisia asioita oli 95. Tämä johtui, kuten kertomuksessa ohimennen mainitaan, Oulussa 2018 ja 2019 tapahtuneesta laajasta seksualirikosten sarjasta, joka herätti myös laajaa valtakunnallista huomiota. Näissä jutuissa syytettyinä olleita ulkomaalaistaustaisia miehiä syytettiin nuoriin tyttöihin kohdistuneista törkeistä raiskauksista ja törkeistä seksuaalisesta hyväksikäytöistä. Käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2019 laajimmasta seksuaalirikossarjasta kahdeksan miestä pitkiin vankeusrangaistuksiin. Uhrina oli sama, tekoaikana 12-13 vuotias tyttö.

25. Lautamiesten panos käräjäoikeuden lainkäytössä näyttää vähenevän Suomessa koko ajan. Kehitystä ei minusta voida minusta pitää hyvänä, eikä kymmenkunta vuotta sitten tehtyä lainmuutosta, jonka mukaan käräjäoikeudet saavat itse päättää, milloin lautamiehet ovat mukana oikeuden kokoonpanossa, järkevänä. Muissa pohjoismaissa alioikeuksien maallikkoedustus on edelleen kunniassa. Ruotsissa lautamiehet lienevät edelleen mukana kaikissa rikosjutuissa, jotka käräjäoikeus käsittelee useamman kuin yhden jäsenen kokoonpanossa; lautamiehet ovat näissä tapauksissa mukana myös hovioikeuden kokoonpanossa.

26. Toimintakertomus sisältää tietoa myös monista muista asioista, joita tässä ei mahdollista käydä läpi yksityiskohtaisesti. Oulun käräjäoikeudessa tuomareiden täydennyskoulutus on ollut aina ja varsinkin laamanni Harri Mäkisen toimikaudelta lähtien tärkeä asia. Tästä kerrotaan myös vuoden 2019 toimintakertomuksessa. Käräjäoikeus on järjestänyt koulutusta myös asianajajien ja syyttäjien kanssa. Toimintakertomuksessa käytetään tältä osin sanontaa "sidosryhmät". Itse vierastan kyseisen käsitteen käyttöä tuomioistuinten toiminnan yhteydessä, sillä riippumattomilla tuomioistuimilla ei voi ole samanlaisia sidosryhmiä kuin esimerkiksi liike-elämällä, kuntasektorilla, yhteisöillä tai viranomaisilla. Minusta olisi parempi yhteistyökumppaneista.

27. Oulun käräjäoikeus on osallistunut myös vuonna 2019 aktiivisesti Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhankkeisiin ja -koulutukseen. Tämä noteerattiin näkyvästi marraskuussa 2019, jolloin Rovaniemen hovioikeudessa vietettiin laatuhankkeen 20 -vuotisjuhlallisuuksia. KKO:n presidentti Tatu Leppänen luovutti tuolloin kaksi KKO-mitalia, toisen Lapin käräjäoikeuden laamanni Jyrki Kiviniemelle ja toisen Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savelalle. Mitaleita pidetään nähtävillä  käräjäoikeuksien toimitiloissa.

28. Tuomareiden aktiivinen osallistuminen laatuhankkeisiin ja koulutustilaisuksiin on tuottanut myös tulosta, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että Oulun käräjäoikeuden ratkaisuista valitettiin vuonna 2019 hovioikeuteen jonkin verran harvemmin kuin käräjäoikeuksien ratkaisuista keskimäärin Rovaniemen hovioikeuspiirin alueella tai koko maassa. Oulun käräjäoikeuden ratkaisut myös muuttuvat hovioikeudessa keskimääräistä harvemmin. Tätä koskevat tilastotiedot esitellään vuosikertomuksessa.

29. Oulun käräjäoikeudessa tuntuvat asiat ylipäätään olevan varsin hyvin. Ei siis mikään ihme, että laamanni Savela tuntuu oikein hyrisevän tyytyväisyyttä käräjäoikeuden tuomareiden ja koko henkilökunnan työtä ja toimintaa esitellessään.

30. Hieman huonosti käräjäoikeuden toiminnan kannalta on kuitenkin kaksi asiaa. Ensinnäkin käräjäoikeuden toimitilat ovat kärsineet jo pitkään sisätilaongelmista siinä määrin, että osalle henkilökuntaa on jouduttu etsimään väistötoimitiloja. Myös käräjiä on istuttu kolmessa väistötilasalissa. Uusi oikeustalo on kuitenkin suunnitteilla ja sen rakennustyöt pääsevät alkamaan vielä tänä vuonna. Uuden oikeustalon, jonne muuttavat aikanaan myös paikallinen hallinto-oikeus ja syyttäjävirasto, on määrä olla valmis vuonna 2022.

31. Toisena huolenaiheena laamanni Antti Savela mainitsee kertomuksessa AIPA- asiankäsittelyjärjestelmän edelleen viivästymisen. Se tosin ehdittiin ottaa hakemusasioissa käyttöön vuonna 2019, mutta järjestelmässä ilmenneiden puutteiden takia siitä on jouduttu toistaiseksi  luopumaan. AIPA:n viivästymisen on kerrottu johtuvan rahapulasta ja siitä, että pätevät koodarit siirtyvät muualle. Digitaaliseen ja paperittomaan oikeudenkäyntiin siirtyminen, joka on ollut myös yksi laamanni Antti Savelan tavoitteista, antaa siis yhä edelleen odottaa tuloaan.

32. Oulun käräjäoikeus on liittynyt 2018 Twitterin käyttäjäksi ensimmäisenä käräjäoikeutena Suomessa. Tästä ei vuoden 2019 kertomuksessa ole mainintaa, mutta asiaa on esitelty aiemmin  näyttävästi käräjäoikeuden palvelusivulla verkossa.

33. Laamanni Antti Savela on julkaissut käräjäoikeuden palvelusivulla kolme blogijuttua, jotka käsittelevät lähinnä käräjäoikeuden hallintoa ja tuomiopiirin laajennusta. Olisi suotavaa, mikäli mahdollista, että hän ehtisi ottaa blogissaan kantaa myös käräjäoikeuden lainkäyttöä koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Verkkosivulla käräjäoikeus voisi julkaista nykyistä paljon useammin tiedotteita merkittävissä asioissa antamistaan tuomioista; nyt siellä on ainoastaan yksi tällainen tiedote.

34. Tuskin mitään käräjäoikeuden toimintaa koskevaa katsausta voidaan nykyisin päättää ottamatta kantaa uuteen muoti-ilmiöön eli mediatuomareihin. Lienee sanomattakin selvää, että uudistushaluinen Oulun käräjäoikeus on myös tässä toiminnassa aktiivisesti mukana. Se on vuonna 2018 nimennyt keskuudestaan kaksi mediatuomaria, joista toinen vastaa toimittajien riita-asioita ja toinen puolestaan rikosasioiden käsittelyä koskeviin kysymyksiin. Itse suhtaudun (myös) mediatuomari-ilmiöön skeptisesti. Toistaiseksi sillä ei ole minusta saatu juuri mitään uutta aikaan. Toistaiseksi siis paljon melua melko tyhjästä, sanoisin. Saa nähdä, mitä tapahtuu jatkossa.

35. Yleiskuva Oulun käräjäoikeuden toimintakertomuksesta 2019 on varsin positiivinen. Jatkossa toivoisi, että toimintakertomuksessa tehtäisiin tarkemmin selkoa joistakin oikeuden kertomusvuonna käsittelemistä jutuista tai menettelyä koskevista epäkohdista, jotka voitaisiin lainsäädännöllä korjata. Nyt käräjäoikeus olisi esimerkiksi voinut kertoa edellä jo mainitusta Oulun seutua ja koko Suomea  järkyttäneestä laajasta seksuaalirikossarjasta, jonka käsittelystä käräjäoikeus selvisi epäilemättä hyvin.