1. Tuomioistuinviraston ylijohtajaksi nimitettiin 20. kesäkuuta oikeustieteiden kandidaatti, varatuomari Riku Jaakkola. Vuoden 2020 alussa toimintansa aloittavan Tuomioistuinviraston ylijohtajan virka on viisivuotinen.
2. Jaakkolan toimikausi alkaa 1. tammikuuta, mutta hän aloittaa Tuomioistuinvirastoa valmistelevissa tehtävissä oikeusministeriössä kuitenkin jo aiemmin.
3. Riku Jaakkola on syntynyt vuonna 1970. Hän on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi 1996 Lapin yliopistosta.
4. Jaakkola on vuodesta 2015 toiminut Seinäjoella olevan Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden laamannina. Aikaisemmin Jaakkola on toiminut muun muassa käräjätuomarina Etelä-Pohjanmaan, Kauhajoen ja Alavuden käräjäoikeuksissa sekä esittelijänä Vaasan hovioikeudessa. Jaakkolalla on kokemusta myös kansainvälisistä tuomarin tehtävistä.
4. Ylijohtaja vastaa tuomioistuinviraston päivittäisestä johtamisesta.
5. Ylijohtajan valitsi Tuomioistuinviraston johtokunta, joka käyttää virastossa ylintä päätösvaltaa. Johtokunnan puheenjohtajana on oikeusneuvos, OTL Asko Välimaa.
6. Tuomioistuinvirasto toimii oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta se on itsenäinen keskusvirasto. Virastolle siirtyy suurin osa tällä hetkellä oikeusministeriössä hoidettavista keskushallintotehtävistä. Tuomioistuinvirastosta säädetään tuomioistuinlain 19a luvussa.
7. Tuomioistuinvirastossa työskentelee sen toiminnan alkaessa noin 45 henkilöä, ja se sijoitetaan Vantaalle. Viraston sijaintipaikasta käytiin vuosi sitten kovaa kisaa useiden kaupunkien kesken.
8. Ylijohtajan virkaa hakivat määräaikaan 10.5. mennessä seuraavat henkilöt: Anne Hallavainio, Riku Jaakkola, Tuula Kievari, Petri Korpinen, Ilkka Lahtinen, Marko Loisa, Sakari Laukkanen, Jyrki Määttä, Pekka Määttä, Veli-Pekka Nurmi, Sabina Omarova ja Juha Savela. Kolme hakijaa ei halunnut nimeään julkisuuteen.
9. Sakari Laukkanen ja Pekka Määttä ovat oikeustieteen tohtoreita ja laamanneja, Laukkanen hovioikeudenlaamanni ja Pekka Määttä Kainuun käräjäoikeuden laamanni. Anne Hallavainio on oikeusministeriön hallitusneuvos. Jyrki Määttä on käräjätuomari, joka toimii nykyisin oikeusministeriössä projektipäällikkönä.
10. Blogijutussani 11.5. pidin kärkiehdokkkaina Hallavainiota, Jaakkolaa, Laukkasta sekä Jyrki ja Pekka Määttää.
11. On hyvä, että Tuomioistuinvirasto saatiin kovasta vastustuksesta huolimatta vihdoin ja viimein perustetuksi. Sitä on esitetty jo yli 20 vuotta, mutta vastustus oli kovaa etenkin KHO:n piirissä ja vihervasemistolaisten oikeusministereiden (Johannes Koskinen ja Tuija Brax) aikana. KHO:n presidentit Pekka Hallberg ja Pekka Vihervuori vastustivat pontevasti loppuun saakka viraston perustamista.
12. Tuomioistuinvirastoa vastaava elin on perustettu kaikkiin Pohjoismaihin, jopa piskuiseen Islantiin, jo ajat sitten. Se löytyy myös lähes kaikista muistakin Euroopan maista. Virasto vahvistaa merkittävällä tavalla tuomioistuinten riippumattomuutta toimeenpanovallasta eli oikeusministeriöstä ja maan hallituksesta.
Älkäämme unohtako, että myös tuomioistuinvirasto on hallintoviranomainen. Jotta tuomioistuinvirasto voisi täyttää siihen kohdistuvat mittavat odotukset, valtion varoista päättävillä pitäisi olla halua kehittää tuomioistuinlaitosta mittavalla panostuksella. Muuten käy niin, että virastosta tulee väliporras, joka käy rahoistava päättävät budjettineuvottelut oikeusministeriön kanssa, ottaa välistä oman siivunsa ja jakaa "jämät" tuomioistuimille, joilta katkeaa suora yhteys ministeriön kesken. Tuomioistuinvirasto kun ei saanut suoraa budjettivaltaa kuten Tanskassa.
VastaaPoistaKaikesta huolimatta toivotaan tuolle samolle parasta - ja pelätään pahinta!
Anonyymi kirjoitaa samaan passimistiseen sävyyn, jolla mm. KHO:n edelliset presidentit aikoinnaan vastustivat voimakkaasti Tuomioistuinviraston perustamista.
VastaaPoistaMuuten monissa muissakin maissa on tuomioistuinvirasto tai sitä vastaava elin, ei ainoastaan Tanskassa. Eri maissa on päädytty ko. kysymyksen suhteen erilaisiin järjestelyihin.
Ylintä päätösvaltaa Tuomioistuinvorastossa käyttää 8-jäseninen johtokunta, jonka jäsenistä kuudella on tuomaritausta. Johtokunnan puheenjohtajana on oikeusneuvos Asko Välimaa, joka on aiemmin toiminut reilut 20 vuotta OM:n hallinnossa. Eiköhän johtokunnalla ole mahdollisen tiukan paikan tullen suora yhteys oikeusministeriin.
Olisin kyllä odottanut, että ylijohtajan virka olisi kiinnostanut hieman enemmän tuomioistuinten korkeissa viroissa olevia henkilöitä, jotka ovat perehtyneet tuomioistuinten keskushallintotehtäviin.
VastaaPoistaJohtokunta lienee päätynyt valintaansa mm. viranhakijoita haastattelemalla. Laajojen väitöskirjojen väsäminen ei ole painanut valinnassa, vaan tehtävään on ilmmeisesti haluttu saada tehokas päällikkötuomari, jolla on kyky saada uuden viraston toiminta reippaasti käyntiin.
Olisi hienoa jos arvon blogisti kirjoittaisi analyysia Kittilän prosessista. Kaikilla mausteilla. Toivon ja odotan. Jussi H.,Porvoo.
VastaaPoistaEn ole perehtynyt Kittilän tapaukseen niin hyvin, että kirjoittaisin! Kaikkeen ei ehdi millään tutustua. Varsinkaan kesällä, kun on niin paljon muutakin puhaa.
VastaaPoistaOnko bloginpitäjäprofessori nyt aivan varma tästä KHO:n osalta?
VastaaPoista"- Todettakoon, että meillä KKO ja KHO eivät ilmoita ratkaisuissaan edes asianosaisille, kuka jäsenistä on ollut referenttinä tai ns. tarkastavana jäsenenä."
En tiedä KKO:n (nyky)käytännöstä enkä ole nähnyt yhtään tänä vuonna annettua KHO:n päätöksen toimituskirjakappaletta, mutta ainakin vuosi-pari sitten KHO:n toimituskirjoissa oli vanha tuttu (t) -merkintä tarkastavan jäsenen nimen jäljessä.
Koetan seurata jossakin määrin ympäristönsuojelu- ja vesioikeuden alan oikeuskäytäntöä, joten tämä jäi mietityttämään.