1. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä koskevassa virkasyytejutussa toimitetaan korkeimmassa oikeudessa (KKO) suullinen käsittely marraskuun 15. päivänä. Korkein oikeus teki tätä koskevan päätöksen eilen torstaina 19.10. viisijäsenisessä kokoonpanossaan.
2. Huomiota päätöksessä herättää ensinnäkin se, että kysymyksessä ei ole KKO:n mukaan pääkäsittely, kuten käräjä- tai hovoikeudessa olisi asian laita, vaan ainoastaan suullinen käsittely. KKO katsoo, etteivät pääkäsittelyä käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa koskevat säännökset analogisesti koske sitä.
3. Kun OK 30 luvussa, joka koskee valitusasian käsittelyä KKO:ssa, ei puhuta mitään pääkäsittelystä, KKO katsoo, ettei se voi tuollaista sille "outoa" nimikettä käyttää. Tämä tuntuu jotenkin huvittavalta, mutta totta se vaan on! KKO ei halua kehittää omaa lainkäyttöään edes terminologiaa uudistamalla.
4. Kun Matti Nissisenkin tapauksessa on KKO:n mielestä kyse vain suullisesta käsittelystä, asiassa voidaan KKO:n tulkinnan mukaan siten toimittaa sen jälkeen vielä kirjallinen esittelymenettely, jossa asia vasta ratkaistaan. Jos kyse olisi pääkäsittelyssä, ei asiassa voitaisi enää järjestää esittelyä. KKO:n perin jälkijättöiseltä vaikuttava menettely ei takaa todistelun kannalta periaatteellisesti tärkeän välittömyysperiaatteen täysimittaista toteutumista.
5. KKO on velvoittanut Matti Nissisen saapumaan suulliseen käsittelyyn esteettömän poissaolon varalta asetetun 600 euron sakon uhalla. Nissisen on saavuttava istuntoon kello 10. Istunto pidetään, samoin kuin valmisteluistuntokin, KKO:n rakennuksen 3. kerroksen suullisten käsittelyjen salissa. Saa nähdä, saadaanko saliin yleisöä varten tarpeeksi tuoleja vai joutuuko osa yleisöstä poistumaan paikalta.
6. Sekä syyttäjä Kimmo Hakonen että puolustus haluavat kuulla Matti Nissisistä todistelutarkoituksessa, mikä on ymmärrettävää.
7. KKO:n päätös on sen sijaan sangen yllättävä todistajien osalta, sillä KKO on kutsunut istuntoon kello 14 vain kaksi todistajaa: Virve Strengin ja Jarno Kelon. Todistajien ammatteja ei päätöksessä mainita - tämä on yleinen puute nykyisessä tuomioistuinkäytännössä - mutta tiedossani on, että Virve Streng on VKSV:n viestintäpällikkö, jonka esimiehenä on juuri valtakunnansyyttäjä. Strengin on nimennyt todistajaksi ainoastaan Nissinen puolustus. Syyttäjän todistajaksi nimeämä Jarno Kelo on - onnistuin kaivamaan tiedon netistä - Deep Lead Oy.n palveluksessa oleva henkilö, joka toimii tai on ainakin toiminut yhtiön asiakkuuspäällikkönä.
8. Alun perin eli syyttäjän laatimassa haastehakemuksessa, joka on päivätty 4. syyskuuta 2017, syyttäjänä toimiva apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen on nimennyt todistajiksi kaikkiaan 10 henkilöä, joista jokainen on tai on ollut VKSV:n palveluksessa. Todistajiksi on nimetty entinen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, valtionsyyttäjät Christer Lundström. Mika Illman - hän on nykyisin käräjätuomarina - Olavi Lippu, Jukka Rappe ja Ritva Sahavirrta, sekä lisäksi Pia Meri, Sirpa Nousiainen ja edellä jo mainittu Virve Streng. Heistä jokaisen todistusteemaksi on ilmoitettu "VKSV:n johtamisvalmennushankinnat ja Matti Nissisen rooli niissä". Haastehakemuksessa Kimmo Hakonen on nimennyt todistajaksi myös johtavan kihlakunnansyyttäjän Ossi Jukaraisen ja ilmoittanut hänen todistusteemakseen "Itä-Suomen syyttäjäviraston ko. johtamisvalmennushankinnat ja Matti Nissisen rooli niissä".
9. Miksi ihmeessä apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen on nyt luopunut näiden todistajien kuulemisesta? Tämä on kysymys, joka on jo ehtinyt herättää aika paljon huomiota. Helsingin Sanomien toimittaja Susanna Reinboth on kirjoittanut asiasta 3-4 tuntia sitten HS-verkossa laajan jutun, jossa asiaa suuresti ihmetellään. Reinbothin mukaan todistajista luopuminen on herättänyt syyttäjäpiireissä "ihmettelyä ja suoranaista pöyristystä".
10. Jutussa on olennaista ja riitaista nimenomaan kysymys siitä, onko Matti Nissinen syyllistynyt asiassa tahalliseen vai ainoastaan tuottamukseliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Syyttäjä vaatii Nissiselle rangaistusta ensi sijassa tahallisesta virkarikoksesta, mutta Nissisen puolustus on myöntänyt ainoastaan tuottamuksellisen teon, josta Kimmo Hakonen on esittänyt vaihtoehtoisen rangaistusvaatimuksen. Nissinen on selittänyt toimineensa esteellisenä ajattelemattomuudesta ja harkitsemattomuudesta. Syyttäjä puolestaan katsoo, että Nissisen on täytynyt mieltää olleensa esteellinen. Käsite tai sanonta "mieltää" on juridinen termi, joka selkokielellä ilmaistuna tarkoittaa jonkin asian ymmärtämistä ja hyväksymistä; Nissisen on syyttäjän mukaan siis täytynyt ymmärtänyt esteellisyytensä oikein hyvin, vaikka hän on ajatellut, että olenpa miten esteellinen hyvänsä, haluan kuitenkin tehdä, tuli mitä tuli, koulutushankinnat velimieheni firmasta. Jotta teko sitä vastoin olisi tuottamuksellinen, Nissisen olisi pitänyt mieltää esteellisyytensä, mutta hän ei ole ("malttamattomuudesta" tms. syystä) "hoksannut" tätä tehdä.
11. Valmisteluistunnossa julkiseksi tulleen esitutkinta-aineiston mukaan Jorma Kalske, monet valtiosyyttäjät ja yksi kihlakunnansyyttäjä ovat kertoneet, että he olivat vuonna 2010, jolloin Matti Nissinen oli juuri nimitetty valtakunnansyyttäjän virkaan, ottaneet Nissisen kanssa puheeksi tämän ilmiselvän esteellisyyden koulutushankinnoissa. Alaistensa varoituksista huolimatta Nissinen oli jatkanut aktiivisesti veljensä Vesa Nissisen koulutusfirman markkinointia. Nissinen on kertonut esitutkinnassa menetelleensä näin, koska hän oli jotenkin "hurahtanut" syväjohtamismenetelmään, joka oli pitkälti Vesan ideoima ja kehittämä koulutusmuoto.
12. Nykyisin vallalla olevan ja lakiin perustuvan periaatteen (todistelun välittömyysperiaate) mukaan esitutkintamateriaalia ei voida käyttää suullisessa oikeudenkäynnissä sellaisenaan syytettä tukevana näyttönä. KKO:n osalta tästä ei tosin ole laissa nimenomaista säännöstä tilanteessa, jossa KKO toimii ensimmäisenä oikeusasteena. Olisi kuitenkin hyvin omituista ja sangen merkillistä, jos KKO tässä tapauksessa eli Nissisen jutussa katsoisi voivansa tyystin ohittaa edellä mainitun periaatteen ja sen todistelulle asettamat vaatimukset. On siten johdonmukaista lähteä siitä, että kun syyttäjä on luopunut kymmenen todistajan, joita voidaan perustellusti kutsua avaintodistajiksi, kuulemisesta pääkäsittelyssä, hänen näyttönsä perustuu yksinomaan Matti Nissisen omaan kertomukseen ja asiassa esitettäviin kirjallisiin todisteisiin. Kun Matti Nissinen tulee epäilemttä 15.11. kertomaan, että hänen toimintansa perustui ajattelemattomuuteen ja harkitsemattomuuteen, KKO ei voi tuomita häntä tahallisesta virkarikoksesta, josta syyttäjä on esittänyt ensisijaisen syytevaatimuksen.
13. Jotta KKO:lla olisi edellytykset tuomita vastaaja tahallisesta rikoksesta, olisi syyttäjän haastehakemuksessa todistajiksi nimettyjä Matti Nissisen alaisia tai ainakin osaa heistä kuultava todistajina KKO:n suullisessa käsittelyssä 15.11. On selvää, että mainittujen todistajien kuulemisella olisi merkitystä myös vastaajalle tuomittavan rangaistuksen mittaamisen ja mahdollisen viraltapanon osalta. Sillä, miten Matti Nissisen on suhtautunut alaistensa ilmiselvään esteellisyyttä koskevaan varoitteluun, on tietenkin tärkeä merkitys, todisteena kun arvioidaan Nissisen väitettyä tahallisuutta.
14. Miksi syyttäjä siis on yllättäen luopunut ko. avaintodistajien kuulemisesta? Kimmo Hakonen lausui toimittaja Susanna Reinbothille, että syynä on se, että Matti Nissisen on 6.10.2017 KKO:lle toimittamassaan vastinekirjelmässä myöntänyt osallistuneensa esteellisenä kaikkien syytteessä tarkoitettujen hankinta-asioiden käsittelyyn. Hakonen jatkoi: "Jos näin on, luovun haastahakemuksessa nimettyjen todistajien kuulemisesta".
15. Kimmo Hakosen tulisi kokeneena lakimiehenä ja korkeana laillisuusvalvojana kuitenkin ymmärtää ("mieltää"), että mainittujen todistajien kuulemisella ei ole merkitystä vain esteellisyyskysymyksen selvittämisen osalta, van sillä on tärkeä merkitys myös ja nimenomaan Matti Nissisen väitettyä tahallisuutta contra tuottamusta harkittaessa. Samoin rangaistuksen mittaamisen ja mahdollisen viraltapanoseuraamuksen kohdalla. Nissisen tahallisuus voidaan luotettavasti näyttää toteen vain Jorma Kalskeen ja haastehakemuksessa todistajiksi nimettyjen valtionsyyttäjien kertomuksilla. Heitä olisi siten kuultava todistajina KKO:n istunnossa henkilökohtaisesti, koska heidän esitutkintakertomuksiaan ei voida sellaisinaan hyöydyntää todisteina.
16. Olisiko syyttäjä Kimmo Hakonen kenties saanut jonkinaisen "vinkin" luopua mainittujen todistajien kulemisesta KKO:lta, esimerkiksi tuomioistuimen esittelijän välityksellä? Tätä voidaan pohtia. Tämä seikka tuli mieleen, sillä Yle uutisten toimittaja Ari Mölsä kertoi 17. lokakuuta kello 20.30 uutislähetyksessä, miten oikeuden puheenjohtajana toiminut KKO:n presidentti Timo Esko oli valmisteluistunnossa todennut ykskantaan, että "he", siis KKO:n kokoonpano, aikovat selvitä suullisesta käsittelystä yhden ainoaan päivän istunnolla. Ari Mölsä ihmetteli uutislähetyksessä Eskon tokaisua ääneen. Tuskinpa Timo Esko olisi tuollaista lausuntoa antanut, jollei hän olisi ollut varma tieto siitä, että Hakonen aikoo luopua haastehakemuksessa mainittujen 10 todistajan kuulemisesta. Asiaan on toki saattanut vaikuttaa myös Jorma Kalskeen ja valtionsyyttäjien haluttomuus saapua todistamaan esimiestään Matti Nissistä vastaan.
17. Syyttäjä Kimmo Hakosella on vielä hyvää aikaa tarkistaa todistajien kuulemista koskevaa kannanottoaan ja nimetä haastehakemuksessa todistajiksi mainituista kymmenestä henkilöstä ainakin osa todistajiksi KKO:n istunnossa 15.11.
Kun olen blogikirjoituksessa arvostellut KKO:n menettelytapoja, haluan antaa sille yhdessä kohtaa myös kiitosta.
VastaaPoistaKKO sanoo nimittäin eilisessä päätöksessään, että sen 15.11 toimittamassa "suullisessa käsittelyssä ei saa jättää tai lukea oikeudenkyntikirjelmiä".
Suullisuusperiaate on siis nyt lyönyt itsensä läpi myös KKO:ssa, vaikkei sitä koskevissa OKn säännöksissä asiasta lausutakaan mitään.
Hurraa!
Vaikuttaa tosi pahalta. Näyttää nimittäin selvältä, että Mati Nissisen tapaus on KKO:ssa itse asiassa jo ratkaistu, kun edes syyttäjän nimeämiä todistajia ei haluta siellä kuulla.
VastaaPoistaMatti Nissinen tuomitaan ainoastaan tuottamuksellisesta rikkeestä ja rangaistukseksi hän tulee samaan joko varoituksen tai pikku sakon, esim. 15 päiväsakkoa. Ei puhettakaan tahallisesta rikoksesta ja viraltapanosta!
Nissistä ei myöskään irtisanota virastaan, tuli KKO:sta mitä tuli. Matti on Savo-Karjalan poikia, joka oli ennen VKSV:n pomoksi tuloaan töissä Itä-Suomen syyttäjävirastossa Mikkelissä. Oikeusministerinä puolestaan sattuu olevanMikkelin naapuripitäjän poika eli Matti Häkkänen, joka on kotoisin Mäntyharjulta.
Viraltapanon edellytys on vankeusrangaistusta tahallisesta virkarikoksesta. En usko näin ankaraan rangaistukseen. Syyttäjille ostettiin koulutusta veljen firmalta noin 70 000 euron edestä. Mitättömän pieni summa.
PoistaJep jep! Eihän se korppi ole ennenkään korpin silimää nokkinut!
VastaaPoistaJarno Kelo Palotarkastaja at Päijät-Hämeen pelastuslaitos alkaen 1.10.2017.
VastaaPoistaTätä ennen tosiaan Deep Leadissa kahdeksan vuotta ja sitä ennen viisitoista vuotta Puolustusvoimissa.
Vuosikaudet hankittu koulutusta veljen firmalta. Sitä ei saa tuottamukselliseksi millään, vaikka olisi ollut millainen hurmos päällä. Apulaisoikeuskansleri on tulkinnut tahallisuutta aivan oikein.
VastaaPoistaTaitaa asiassa näkyä syyttäjän ja assistenttinsa kokemattomuus syyttäjän tehtävissä. Onko heillä itse asiassa lainkaan kokemusta nykymuotoisesta rikosprosessita syyttäjän tehtävissä?
VastaaPoistaSöderman sentään tajusi aikanaan ottaa avukseen kokeneen kihlakunnansyyttäjän, Jonkan.
"Apulaisoikeuskansleri on tulkinnut tahallisuutta aivan oikein".
VastaaPoistaNiin, mutta syyttäjän pitäisi myös näyttää tulkintansa ja väitteensä toten. Se ei onistu, jos kaikkien todistajien kuulemisesta luovutaan.
Syyttäjälle kelpaa todistajaksi palotarkastaja, muttei kuusi syyttäjää VKSV:sta!
VastaaPoistaBlogisti on täysin oikeassa kritisoidessaan KKO:n käytöntöä, jonka mukaan asiaa ei ratkaista, kuten pitäisi, suullisessa käsittelyssä/pääkäsittelyssä vastaanotetun aineiston perusteella, vaan suullisen käsittelyn jälkeen KKO:ssa pidetään vielä esittely, jossa asia ratkaistaan esittelijän mietinnön pohjalta.
VastaaPoistaTämä sotii välittömyysperiaatetta ja etenkin todistelun välittömyyttä vastaan. Lisäksi KKO:n ratkaisuun pääsee tällöin vaikuttamaan "ulkopuolinen" henkilö eli esittelijä, joka ei ole kuulunut suullisessa käsittelyssä lainkaan KKO:n kokoonpanoon.
Syyttäjien ja asianajajien helmasynti on se, että raahataan käräjille tarpeetonta näyttöä tai ainakin kysellään todistajilta ummet ja lammet sen sijaan, että keskityttäisiin relevantteihin seikkoihin. Ammattitaitoa on osata poimia oleellinen näyttö. Mitä tulee Nissisen tapaukseen, niin on vaikea kuvitella ratkaisua, jossa pidetään uskottavana sitä, ettei Nissinen ymmärtänyt jääviyttään.
VastaaPoistaLainkäytössä ja oikeudenkäynnissä ei pidä tyytyä vain "kuvittelemaan" jotakin, kuten anonyymi antaa ymmärtää
VastaaPoistaTahallisuus on oikeustosiseikka, joka pitää näyttää toteen. Näin etenkin tapauksessa, jossa oikeduenkäyti tpahtu ensiastena KKO:ssa, jonka tuomiosta ei ole enää mahdollisuutta valitta ylempään tuomioistuimeen.
Avaintodistajien kutsuminen oikeuteen todistamaan rikoksen keskeisestä tunnusmerkistötekijästä ei ole mitään tarpeetonta todistajan oikeuteen "raahaamista". Näyttö rikoksen tahallisuudesta koskee erittäin olennaista seikkaa.
Mielenkiintoinen kysymys, mikä on saanut syyttäjän luopumaan todistajista. Rikosoikeudenkäynnissä on mahdollista, että tietyt seikat todetaan riidattomiksi ja todistajista tämän vuoksi luovutaan. Jos siis syytetty on tässä asiassa ilmoittanut, että häntä on syyttäjän väittämällä tavalla varoitettu alaisten taholta niin syyttäjä on saattanut harkita oikeaksi luopua tätä koskevasta todistelusta. Syyttäjä ottaa kuitenkin tarpeettoman riskin näin menetellen, koska blogistin toteamin tavoin tahallisuuden näyttäminen on monitahoinen kysymys ja alaisten kanssa käydyistä keskusteluista syntyy selkeämpi kuva heitä kuulemalla. Itse en syyttäjänä olisi luopunut tätä koskevasta todistelusta etenkin, kun mahdollisuutta muutoksenhakuun ei ole. Mitä tulee syytetyn jatkamiseen nykyisissä tehtävissä niin ei kai voida vakavissaan kuvitella sellaista tilannetta, jossa viran hoidon ydinalueeseen liittyneestä korruptiota ilmentävästä rikoksesta tuomittu voisi toimia uskottavasti ylimpänä syyttäjänä.
VastaaPoista"KKO katsoo, ettei se voi tuollaista sille "outoa" nimikettä käyttää."
VastaaPoistaEikö sillä ole se ero, että jos pidettäisiin pääkäsittely, se tarkoittaisi, että tuomiossa voitaisiin ottaa huomioon vain pääkäsittelyssä esitetty oikeudenkäyntiaineisto. Kun laki ei sitä välttämättä vaadi, KKO ei halua sitoa käsiään. Sen vuoksi suullisen käsittelyn jälkeen voidaan pitää esittely, jonka perusteella asia ratkaistaan.
"esitutkinta-aineiston mukaan Jorma Kalske, monet valtiosyyttäjät ja yksi kihlakunnansyyttäjä ovat kertoneet, että he olivat vuonna 2010, jolloin Matti Nissinen oli juuri nimitetty valtakunnansyyttäjän virkaan, ottaneet Nissisen kanssa puheeksi tämän ilmiselvän esteellisyyden koulutushankinnoissa. Alaistensa varoituksista huolimatta Nissinen oli jatkanut aktiivisesti..."
VastaaPoistaKieltämättä tuntuu enemmän kuin oudolta, miksi noiden henkilöiden, jotka kertomalla samoin kuin esitutkinnassa olisivat "naulanneet" Nissisen tahallisuuden, kuulemisesta on luovuttu. Heidän omalla halullaan tai sen puutteella ei ole mitään merkitystä.Kyllä tuosta korppi mieleen tulee...
En ole nähnyt asiakirjoja, mutta olisi mielenkiintoista tietää, tuleeko tämä varoittelu esille jo Nissisen omasta kertomuksesta. Voisiko joku asiasta tietävä kertoa?
Poista"Lisäksi KKO:n ratkaisuun pääsee tällöin vaikuttamaan "ulkopuolinen" henkilö eli esittelijä, joka ei ole kuulunut suullisessa käsittelyssä lainkaan KKO:n kokoonpanoon."
VastaaPoistaKyllä nämä esittelijät ovat istuneet pöydän takana KKO:n suullisissa käsittelyissä.
KHO:ssa järjestetyssä istunnossa jopa saman pöydän takana. KKO:n salista on yksi havainto, esittelijä on istunut sivupulpetissa.
Tiedä sitten, oliko kysymyksessä jokin nokkimisjärjestys?
KHO:n salissa siviilijutun puheenjohtajana oli Lauri Lehtimaja, joka istunnon aluksi esitteli kohteliaasti kaikki pöydän takana istuvat henkilöt yleisölle.
Itseni lisäksi paikalla taisi olla asianomistajien lähipiiriä sekä pari nuorta, jotka taisivat olla töissä joko KKO:ssa tai KHO:ssa.
Siviilijuttu oli siitä "hauska", että tonttikaupasta ei olisi koskaan syntynyt riitaa, jos asianajaja olisi muistanut maakaaren muotosääntöjen merkityksen.
Eli, ei se juristin koulutus takaa, että osaa syyttäjän hommat tai muut ihan perusasiat.
Se, että KKO:n tai KHO:n esittelijä istuu suullisessa käsittelyssä "pöydässä" tai pöydän "vieressä" ja seuraa muistiinpanoja tehden käsittelyä, ei toki tee esitelijästä asian ratkaisijaa tai tuomioistuimeen kokoonpanoon kuuluvaa tuomaria ja ratkaisijaa.
VastaaPoistaKKO.n tai KHOn kokoonpanoon kuuluu vain viisi tumaria, oikeusneuvosta. Suullisen käsittelyn jälkeen ei ole mikään pakko pitää esittelyä, jossa asia vasta ratkaistaisiin ja jossa ratkaisu tehdään esittelijän mietinnön perusteella, siis sellaisen henkilön ehdotuksesta, joka ei ole kuulunut tuomioistuimen kokoonpanoon suullisessa käsittelyssä.
Hovioikeudessakaan ei nykyään toimiteta pääkäsittelyn jälkeen enää esittelymenettelyä, vaan asia ratkaistaan suoraan ja yksinomaan pääkäsittelyssä (suullisessa käsittelyssä) vastaanotetun aineiston perusteela, ei kokoonpanoon kuulumattoman esittelijän mietinnön perusteella.
Tässä jutussa on merkillepantavaa se, että edes omat eivät ole Nissisen puolella. Päin vastoin, syyttäjät ovat pöyristyneitä koko menettelystä ja syyttäjäkunnan mustaamisesta, ja toivoisivat, että tällä oikeudenkäynnillä asiat saataisiin takaisin raiteilleen. Vaan kuinkahan käy...
VastaaPoistaIlman muuta Nissinen on menetellyt väärin ja saa siitä rangaistuksen. Hän kuitenkin ansaitsee oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, ja siksi on hyvä, että syyttäjänä toimii apulaisoikeuskansleri, joka on ulkopuolinen ja tarkastelee tekoa juridisesti eikä "pöyristyneenä".
PoistaOlisi kyllä ennenkuulumatonta, että KKO määräisi viraltapanon, vaikkei syyttäjä, apulaisoikeuskansleri sitä vaadi. Pidän sitä käytännössä mahdottomana. Ministeriö tietenkin ratkaisee kysymyksen tuomion jälkeen.
VastaaPoistaNo, ei nyt kovin ennenkuulumatonta kuitenkaan.
VastaaPoistaMuistelen, että muutama vuosi tai vajaa 10 vuotta siten KKO tuomitsi erään pohjoisen yliopiston kauppaoikeuden professorin rikosjutussa viralta pantavaksi, vaikkei syyttäjä ollut tätä koskeva vaatimusta oikeudenkäynnisä esittänyt.
Anonyymi muistaa väärin. KKO:n ratkaisuselosteen mukaan syyttäjä vaati professorin viraltapanoa: http://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2009/20090027
VastaaPoista"Lisäksi syyttäjä vaati, että – – törkeästä kätkemisrikoksesta ja avunannosta törkeään kätkemisrikokseen syytetty B tuomitaan pantavaksi viralta – –."
Syyttäjällä on vielä tilaisuus vaatia myös Nissistä viralta pantavaksi.
VastaaPoistaProffien viraltapano ei enää onnistuisi, ei tuomiossa eikä sen jälkeen, kun ne nyt ovat työsopimussuhteessa, ei enää virassa. Onko tämä nyt sitten tasa-arvoista tai johdonmukaista?
VastaaPoistaNiinpä, ne ovat nyt kaikki virkaheittoja.
VastaaPoistaTällä luovutulla näytöllä tulee rangaistukseksi varoitus ja oikeusministeriö paijaa päähän poloista Mattia. Hän voi siten jatkaa valtakunnansyyttäjänä niin kuin mitäään pahaa ei olisi valtakunnassa koskaan tapahtunutkaan. Voi aikoja!
VastaaPoistaVäärin, ei ole. Ks. RL 40:9.2.
VastaaPoistaJutussa syyttäjänä toimiva apulaisoikeuskansleri Hakonen on syyttäjänä erinomaisen kokematon. CV:n perusteella pidän mahdollisena, että käsillä on ensimmäinen hänen syyttämänsä juttu. Ja hän on totisesti kovaan paikkaan joutunut. Suoraan korkeimpaan oikeuteen vastassaan Suomen ylin syyttäjävirkamies ja erittäin kokenyt rikosasianajaja. Mielenkiintoista on nyt se, onko Hakosella riittävästi nöyryyttä korjata selvä virheensä ja kutsua väitetyn tahallisuuden toteennäyttämiseksi tarpeelliset todistajat kuultaviksi.
VastaaPoistaKun Nissinen tiesi, että kyse on veljen yrityksestä, niin varoittelua tuskin tarvitaan. Kertomuksen perusteella tämä kytky veljen yritykseen oli laajasti tiedossa.
VastaaPoistaSiksi on teoreettisella tasolla huvittavaa, että asian julkitulo kesti monta vuotta.
Käytännön tasolla asiassa ei ole ihmeellistä, sillä VKSV on johtajavirasto.
Johtajaorganisaatiossa vinkki medialle tulee ihmiseltä, joka on lähdössä eläkkeelle.
Eläkeläisellä kun on aikaa korjata ongelma, jota hän ei hoitanut virkamiehenä.
Olisiko VKSV kymmenen viisasta voinut muutoin vaikuttaa Nissisen lainvastaiseen toimintaa?
VastaaPoistaKittilän tapaus ei juurikaan poikkea Nissisen toimista "Poromiehet" ei vain ymmätäneet toimineensa vastoin lakeja, mutta kymmenen viisaan lainoppineen olisi pitänyt osata estää rikoksen valmisteleminen ja peittely.
Nissinen on kuulustelukertomuksissaan ja haastattelulausumissaan vuolaasti kuvaillut, kuinka VKSV:n ja koko syyttäjälaitoksen johtamiskoulutuksen huutava tarve ilmeni heti hänen aloitettuaan valtakunnansyyttäjänä. Niinpä tosiaan! Se alkoi samana päivänä kun VKSV:n fiksuimmat valtiosyyttäjät ja ammattitaitoisimmat toimistoihmisetkin karkeasti pettyivät, että yltiösuulaan ja Vaasalaisittainkin itsevaltiaan Kuusimäen jälkeen tuleekin se touhottaja idealisti Nissinen. Työtyytyväisyystutkimukset kertovat puolestaan!
VastaaPoistaKyllä Kalske olisi muuten reippaana ja ikämiehenä voinut marssia ministeriöön tai ok. Jonkan tykö, kun laittomuus hankinnoissa jatkui ja jatkui. Kaikki nuo miehet vuosikymmeniä tunteneena: Rautakoski olisi sen tehnyt. Sjä-veteraanina aluksi hävetti, nyt raivostuttaa! Lampaita talo täynnä!
Tämä kyseinen palotarkastaja Kelo on kouluttanut sairaanhoitopiirin johtoa miljoonasäästöihin ja palvelutason petraamiseen.
VastaaPoistahttps://deeplead.com/ita-savon-sairaanhoitopiiri-menestystarina
Sairaanhoitopiirin johtaja Peitsaro on työskennellyt ennen valintaansa Hämeen rykmentissä.
Saanen kohdistaa epäilyni miljoonasäästöihin palotarkastajan opein.
Blogi esillä SK:ssa
VastaaPoistahttps://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professorit-todistajista-luopuminen-valtakunnansyyttaja-nissisen-virkarikosjutussa-kyseenalaista/?shared=991522-8abd7520-999
Toisin kuin prof. MattiTolvanen Suomen Kuvalehdessä tänään esittää, tahallisuus ei ole yksinomaan oikeuskysymys, joka ei edellyttäisi todistelua. Tahallisuuden arvioinnissa tulee Nissisen tapauksessa mm. tietää, miten Nissinen on suhtautunut siihen arvosteluun ja krittiikkiin, jota Jorma Kalske sekä kaksi tai kolme valtionsyyttäjää on esittänyt hänen esteellisyydestään.
VastaaPoistaOnko Nissinen ollut täysin välinpitämätön ja viitannut niin sanotusti kintaalla kollegojensa varoituksille ja kritiikkin, vai miten Nissinen on kritiikkiin ja saamiinsa varoituksiin suhtautunut ja mitä varoittajille sanonut. Tämä voitaisiin selvittää luotettavasti vain kuulemalla Kalsketta ja em. valtionsyyttäjiä KKO:ssa 15.11. todistajina. Kuten Mikko Vuorenpääkin toteaa, todistusaineistona voidaan KKO:ssa käyttää, kun kerran suullinen istunto eli tosiasiallisesti pääkäsittely on päätetty siellä toimittaa, vain mainitussa käsittelyssä esitettyä ja vastaanotettua aineistoa, ei siis esitutkinnassa annettuja todistajien lausumia.
Pelkästään Matti Nisisitä kuulemalla tahallisuuskyysystä ei tietenkään voida luotettavasti selvittää, tässäkin suhteessa Matti Tolvanen on väärässsä; imeteen kovasti Tolvasen ko. kantaa. Syytetyllä ei ole totuusvelvollisuutta, joten hän voi vähätellä kollegojensa varoittelua ja kertoa aivan "omiaan".
Se, että Nissinen on myöntänyt esteellisyytensä ja käynyt sitä koskevia keskusteluja, ei toki todista sitä, että hän myöntäisi toimineensa tahallisesti. Nissinen ja hänen puolustuksensa kiistävät jyrkästi Nissisen tahallisuuden! Tahallisuuden tueksi pitää esittää faktoja ja todisteita, ei pelkkiä oletuksia syytetyn tarkoituksesta.
Riidatonta asiassa on vain Nissisen esteellisyys, sen sijaan tahallisuudesta on riitaa ja kovaa riitaa onkin, ja sen selvittäminen on tapauksen ydinasia.
Kun KKO on asiassa ensimmäinen ja samalla viimeinen oikeusaste, olisi ilman muuta edellytettävä, että tahallisuudesta esitetään kaikki se näyttö ja selvitys, joka on saatavissa. Avainasemassa tässä selvityksessä on juuri Jorma Kalskeen ja mainittujen valtionsyyttäjien kertomukset siitä, mitä he olivat asiasta Nissiselle kertoneet ja miten Nissinen oli näihin varoituksiin ja kritiikkiin reagoinut.
En ymmärrä yhtään, miksi syyttäjä Kimmo Hakonen on luopunut ko. todistajien kuulemisesta yksinomaan esteellisyyden myöntämisen perusteella. Nissisen myötämät tosiseikat, jotka liittyvät vain esteellisyyteen, eivät ole riittäviä, jotta hänen voitaisiin katsoa toimineen tahallisesti.
Kuten prof. Jussi Tapani SK:lle toteaa, tahallisuusarviointi on tässä tapauksessa erittäin vaikea asia, jolloin olisi. niin kuin Jussi Tapani jatkaa, toivottavaa, että se tehtäsiin mahdollisimman laajan ja monipuoisen aineiston pohjalta. On selvää, ettei syytetyn oma kertomus tarjoa alkuunkaan riittävää aineistoa kysymyksen ratkaisemiselle. Jos todistajia ei kuulla KKO:n istunnossa, on selvää, ettei Nissistä voida tuomita tahallisesta virkarikoksesta.
Todistajien kuulemisella olisi merkitystä myös rangaistusseuraamusta harkittaessa, samoin mahdollisen viraltapanon arvioinnissa.
Voisin kuvitella, että syyttäjä on saanut todistajien kuulemisesta luopumiselleen jonkinlaista "evästystä" KKO:n esittelijän välityksellä KKO:n ratkaisukokoonpanolta. KKO:n jaosto on voinut todeta ja päättää, että suulliselle käsittelylle varataan vain yksi päivä. Tämä kanta on sitten saatettu, tietenkin epävirallista tietä (!), syyttäjän tietoisuuteen.
VastaaPoistaLisäksi Kalske ja ne valtionsyyttäjät, jotka syyttäjä oli haastehakemuksessaan nimennyt todistajiksi, ovat voineet ilmaista Kimmo Hakoselle haluttomuutensa tulla todistamaan nykyistä tai entistä kollegaansa vastaan.
Minusta Matti Nissisen keissi on niin merkittävä, täysin poikkeuksellinen ja harvinainen, että se ansaitsee tulla selvitetyksi ns. pohjamutiaan myöten ja täysin avoimesti, jottei jälkipuheille ja spekulaatioille jäisi sijaa!!
Maininta yhdestä istuntopäivästä voi myös sisältää vihjauksen. Onko jokaista syyttäjän todistajaa pakko kuulla? En ole lukenut esitutkintamateriaalia, mutta voisi kuvitella maksimissaan viiden Nissisen kollegan kuulemisen riittävän näyttöön tahallisuudesta.
VastaaPoistaNyt syyttäjän todistajia taisi olla alunperin nimettynä kymmenen.
Tässä nyt ollaan tehokkaasti luomassa mielikuvaa, että eliitillä on omat sääntönsä, jos tuomio tulee vain tuottamuksesta.
Kun tuomioistuimen on viran puolesta arvioitava vastaajan teon moitittavuus ja teosta tuomittava rangaistus, on syyttäjän esitettävä näyttö tahallisuusarvioinnin lisäksi myös teon moitearviointia ja rangaistuksen mittaamista varten.
VastaaPoistaHenkilötodistelusta luopuminen on siten outoa siinäkin tapauksessa, että syyttäjä katsoisi tahallisuuden täyttyvän esim. pelkästään riidattomien seikkojen ja kirjallisen todistelun myötä ilman luovuttua henkilötodistelua.
Onko suoraan korkeimmassa oikeudessa käsiteltävän asian tuomio automaattisesti ennakkopäätös vai voiko tuomio olla ns. muu kuin ennakkopäätös? Voiko syyttäjä menettelyllään söhliä ennakkopäätöksen ainekset jutusta, jos siis asiassa esitettävissä oleva näyttö jätetään heppoisin perustein esittämättä?
Virallisen eli KKO:n oman kannan mukaan ennakkopäätöksiä ovat ne KKO:n ratkaisut, jotka KKO päättää sellaisina ratkaisuina julkaista Finlexissä ja kotisivullaan.
VastaaPoistaMutta toki KKO:n Nissisen jutussa antama tuomio on ilman muuta yhtä merkittävä kuin ennakkopäätöskin, vakkei sitä julkaistaisikaan em. tavalla.
Anonyymi on oikeassa. Olen itsekin todennut, muutamaan otteeseen jopa (!), että ko. todistajien kuulemisella, joiden kuulemisesta syyttäjä on ainakin tässä vaiheessa luopunut, olisi merkitystä, ei vain tahallisuuskysymystä koskevan ratkaisun, vaan myös rangaistuksen mittaamisen (moitearvion) sekä lisärangaistuksena mahdollisesti kysymykseen tulevan viraltapanon osalta.
Saa nähdä miten tässä tapauksessa tullaan asia ratkaisemaan, itse olen sitä mieltä, että kyseessä olevalla henkilöllä ei ole enää minkäänlaisia edellytyksiä jatkaa tehtävässään ja toivottavasti nykyinen oikeusministeri on tämän asian oivaltanut ja suoraselkäisesti sekä rohkeasti tämän asian hoitaa, koska KKO sitä tuskin tulee tekemään. Yllätyn positiivisesti, mikäli arvaukseni on väärä
VastaaPoistaSavon Sanomat on hieman taustoittanut ensi viikon Hyvä Veli-istuntoa.
VastaaPoistahttp://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Hankintasotku-Seitsem%C3%A4n-syytt%C3%A4j%C3%A4nvirastoa-osti-konsultin-valmennusta/1068010#cxrecs_s
Savon Sanomilla näyttäisi olevan käytössään esitutkintapöytäkirja, vaikkei se ole julkinen.
VastaaPoistaEsitutkintapöytäkirja on tullut julkiseksi valmisteluistunnon jälkeen. Toimittajalla on ollut reilusti sivuja (noin 1500) juttua varten kahlattavana.
VastaaPoista