Oikealla asianajaja Jarkko Jaatela, vasemalla syyttäjäkaksikko Kimmo Hakonen ja Petri Martikainen, taustalla toimittajia ja yleisöä
1. Korkeimmassa oikeudessa (KKO) alkoi eilen harvinainen oikeudenkäynti, jossa valtioneuvoston oikeuskansleri ajaa syytettä valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä vastaan tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
2. Kysymyksessä oli valmisteluistunto, jossa ei varsinaisesti riidelty mistään, sillä valmistelun tarkoituksena on esittää asianosaisten vaatimukset ja lyhyesti niiden perusteet sekä kartoittaa se todistusaineisto, joka pääkäsittelyssä tullaan oikeudelle esittämään. Valmisteluistunnossa rikosasian esitutkinta-aineisto tulee julkiseksi, millä on etenkin tiedotusvälineiden kannalta suuri merkitys.
3. KKO:n pääkäsittely, jota KKO itse ilmeisesti kutsuu vanhan tavan mukaan edelleen suulliseksi käsittelyksi, pidetään ko. asiassa 15. marraskuuta. Vanhastaan noudattamansa tavan mukaan KKO ei ratkaise asiaa vielä pääkäsittelyssä, vaan pääkäsittelyyn jälkeen toimitetaan vielä kirjallinen esittely - siinä asianosaiset eivät ole saapuvilla - jossa asia ratkaistaan. Tämä käytäntö on toki jo aikansa elänyt, sillä siinä välittömyysperiaate ei täysin toteudu. Esimerkiksi Ruotsin korkeimmassa oikeudessa pääkäsittelyn jälkeen ei toimiteta esittelymenettelyä.
4. Syytettä jutussa ajaa apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen (56). Hänen rinnallaan eilisessä istunnossa esiintyi oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Petri Martikainen (45). Molemmat ovat suorittaneet OTK-tutkinnon Lapin yliopistossa, Martikainen myös OTL-tutkinnon. Asetelma muistuttaa melko tavalla Valtakunnanoikeudessa 1993 käytyä Juhantalo -prosessia, jossa syytettä ajaneen eduskunnan oikeusasiamiehen Jacob Södermanin rinnalla avustajana esiintyi oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvos, OTT Jaakko Jonkka.
5. Matti Nissinen (60), jonka oikeusminsteriö on elokuun lopussa pidättänyt toistaiseksi virastaan, ei ollut istunnossa saapuvilla. Häntä edusti asiamiehenä helsinkiläinen asianajaja Jarkko Jaatela (58). Pääkäsittelyyn Nissisen on tultava henkilökohtaisesti paikalle. Matti Nissinen on OTL-tutkinnon suorittanut lakimies, joka on toiminut johtavana kihlakunnansyyttäjänä, valtionsyyttäjänä (1997-2007), Itä-Suomen syyttäjäviraston päällikkönä (2007-2010) ja vuodesta 2010 lähtien valtakunnansyyttäjänä.
6. KKO käsittelee Nisssisen jutun normaalisissa viiden tuomarin kokoonpanossa. Sen puheenjohtajana toimii presidentti Timo Esko (65) ja muina jäseniä oikeusneuvokset Gustav Bygglin (66), Jukka Sippo (56), Mika Huovila (58) ja Lena Engstrand (50). Esittelijä on esittelijäneuvos Jukka-Pekka Salonen (55), joka osallistuu myös istuntokäsittelyihin. Vertailun vuoksi todettakoon, että Ruotsin ylimmässä oikeudessa ei ole esittelijää, jos asiassa toimitetaan pääkäsittely.
7. Tuossa on lyhyesti kuvattuna oikeuden näyttämö ja siinä esiintyvien henkilöiden roolijako. Siihen voidaan lisätä, että istunto pidettiin KKO:n toimitalon kolmannen kerroksen suullisille käsittelyille varatussa melko pienessä salissa, jossa yleisölle ei ole varattu kovinkaan paljon tilaa. Voi olla, että pääkäsitelyä varten KKO:n joutuu etsimään suuremman istuntosalin talon ulkopuolelta.
8. Syyttäjä Kimmo Hakonen ilmoitti eilen vaativansa Matti Nissiselle rangaistusta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, josta säädetään rikoslain (RL) 40 luvun 9 §:ssä. Vaihtoehtoisena syytteenä Hakonen esittänyt rangaistusvaatimuksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta (RL 40:10). Tekoajaksi haastehakemuksessa mainitaan kesäkuu 2007 - helmikuu 2017 ja tekopaikoksi Mikkeli ja Helsinki.
9. Haastehakemukseen sisältyvän syytteen teonkuvauksen mukaan Matti Nissinen on Itä-Suomen syyttäjänviraston johtavana kihlakunnansyyttäjänä ja valtakunnansyyttäjänä tahallaan rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistumalla esteellisenä sellaisten syyttäjälaitoksen hankinta-asioiden käsittelyyn, joissa on hankittu Deep Lead Oy:ltä (23.10.2008 asti Syväjohtaminen DL Oy) johtamisvalmennusta Itä-Suomen syyttäjänvirastolle ja Valtakunnansyyttäjänvirastolle.
10. Hankinnat on syytteen mukaan tehty Matti Nissisen aloitteesta. Hän on Itä-Suomen syyttäjänviraston johtavana kihlakunnansyyttäjänä päättänyt kyseisistä syyttäjänviraston hankinnoista ja hyväksynyt niitä koskevat laskut. Valtakunnansyyttäjänä Nissinen on tosiasiallisesti päättänyt kyseisistä Valtakunnansyyttäjänviraston hankinnoista, osallistunut asian käsittelyyn Valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmässä sekä päättänyt kahden oman niin sanotun uusintaprofiilin tilaamisesta Deep Lead Oy:ltä. Toteutuneiden hankintojen yhteisarvo on Itä- Suomen syyttäjänvirastossa 11.235,71 euroa ja Valtakunnansyyttäjänvirastossa 20.943,50 euroa.
11. Syytteen mukaan hankinnat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden samankaltaisuutensa ja yhteisen motivaatiotaustansa vuoksi. Kyse on syväjohtamisen käyttämisestä johtamismenetelmänä ja johtamisvalmennusmenetelmänä syyttäjälaitoksessa. Syväjohtaminen on Matti Nissisen veljen Vesa Nissisen kehittämä johtamisoppi sekä rekisteröity tavaramerkki johtamisvalmennusjatkumolle, jota Deep Lead Oy käyttää elinkeinotoiminnassaan. Vesa Nissinen on yksi Deep Lead Oy:n perustajista, sen enemmistöosakas ja sen hallituksen puheenjohtaja (välillä jäsen). - Tässä valissä voidaan todeta, että Vesa Nissinen on koulutukseltaan Lapin yliopistossa väitellyt kasvatustieten tohtori ja ammatiltaan eversti, jolla on virka Puolutusvoimien tutkimuslaitoksen johtajana.
12. Syyttäjä katsoo, että Matti Nissinen on ollut tietoinen veljensä Vesa Nissisen roolista syväjohtamisen kehittäjänä sekä asemasta Deep Lead Oy:ssä. Hänen on täytynyt mieltää, että hän osallistuu toiminnallaan sellaisten asioiden käsittelyyn, joiden ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä Deep Lead Oy:lle.
13. Syytteen mukaan johtavan kihlakunnansyyttäjän ja valtakunnansyyttäjän asema ja tehtävät, ylimmän syyttäjän oman toiminnan vaikutus koko syyttäjälaitoksen toimintaan ja sitä kohtaan tunnettavaan luottamukseen, Matti Nissisen syväjohtamisen käyttämistä syyttäjälaitoksessa edistävän toiminnan pitkäaikaisuus sekä hankintojen arvo huomioon ottaen hänen toimintaansa ei voida pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.
14. Syytteessä vaaditaan, että Matti Nissinen on tuomittava vähintään 60 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta voidaan tuomita myös vankeutta enintään yksi vuosi. Minusta vaaditun päiväsakon määrä vaikutti yllättävän alhaiselta, sillä voisin kuvitella, että jos syyte hyväksytään, tekijä voitaisiin tällaisessa tapauksessa tuomita 90-100 päiväsakon suuruiseen rangaistukseen. Tuomioistuin ei ole kuitenkaan sidottu syyttäjän vaatiman rangaistuksen määrään tai lajiin, mikä tarkoittaa sitä, että KKO voi tuomita syytetyn vaadittua ankarampaan sakkorangaistukseen tai sakon sijasta vankeuteen.
15. Tahallisen virkavelvollisuuden rikkomiseen syyllistynyt virkamies voidaan tuomita myös menettämään virkansa RL 40:9:ssä mainittujen edellytysten täyttyessä. Syyttäjä ei ainakaan eilen esittänyt viraltapanoa koskevaa vaatimusta. Tuomioistuin voi tuomita viraltapanoakoskevan seuraamuksen myös viran puolesta eli omasta aloitteestaan, jos se katsoo viraltapanoon olevan laissa mainitut edellytykset. Viraltapano ei kuitenkaan saa tulla syytetylle yllätyksenä, mikä merkitsee sitä, että tuomioistuimen on otettava sanotun rangaistuksen mahdollisuus esille ja keskustelun kohteeksi pääkäsittelyssä.
16. Asianajaja Jarkko Jaatela ilmoitti Matti Nissisen myöntävän esteellisyytensä ja sen, että hän on syyllistynyt asiassa tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Nissinen siis kiistää syyllistyneensä tahalliseen virkarikokseen. Jaatelan mukaan Nissinen on ollut esteellinen, koska se yritys, mistä syyttäjien koulutusta on hankttu, liittyy häneen veljeensä. Tämä on Jaatelan mukaan tapahtunut kuitenkin huolimattomuudesta ja harkitsemattomuudesta, ei tahallaan.
17. Asianosaisten kesken on rikosnimikkeen lisäksi erimielisyyttä myös tekoajasta ja syyteoikeuden vanhenemisesta. Asianajaja Jaatela katsoi, että rikos on ollut huomattavasti lyhytkestoisempi kuin mitä syyttäjä on väittänyt, sillä se on tapahtunut vuoden 2012 lokakuun ja vuoden 2015 huhtikuun välisenä aikana.Tätä vanhemmat teot ovat Jaatelan mukaan vanhentuneet. Tämä näkemys perustuu ensinnäkin siihen, että tuottamuksellinen virkarikos vanhenee jo viidessä vuodessa, mutta tahallinen virkavevollisuuden rikkominen vasta 10 vuodessa. Toiseksi puolustuksen mukaan jokaista koulutuksen hankintapätöstä olisi tarkasteltava erillisinä tekoina, kun taas syyttäjän mukaan kaikki hankinnat muodostavat samankaltaisuutensa ja yhteisen motivaatiotaustansa johdosta yhtenäisen kokonaisuuden, jolloin varhaisimmatkaan teot eli esteellisenä tehnyt hankinnat eivät ole vanhentuneet.
Yksi detalji ihmetyttää: mistä syystä valtakunnansyyttäjän virkasyyteforumiksi on säädetty KKO. Siitä nimittäin seuraa, ettei vastaajalla ole muutoksenhakuoikeutta. Se tuntuu näinä ihmisoikeuksia korostavina aikoina oudolta, vaikkakin lienee katsottu, ettei ylimmän oikeuden ollessa ensiaste muutoksenhakuoikeutta tarvitse järjestää. Herää kuitenkin kysymys, miksei valtakunnansyyttäjällekin olisi riittänyt Helsingin hovioikeus.
VastaaPoistaMistä löytyvät säännökset, joita sovelletaan rikosasian käsittelyyn ensiasteen ollessa korkein oikeus? OK 30 luvussa on säännökset muutoksenhakuasian käsittelystä KKO:ssa. ROL:ssa todetaan, että jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan rikosasioiden käsittelyssä ja muutoksenhaussa sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, oikeudenkäymiskaaren säännöksiä. Viittauksia muihin lakeihn ei näytä olevan.
VastaaPoistaKKO on vanhastaan käsitellyt ensimmäisenä oikeusasteena virkarikossyytteet hovioikeuden presidenttiä ja jäsentä vastaan. Kun Suomeen perustettiin 1990 -luvun loppupuolella valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän virat, katsottiin, että niiden hoitajat rinnastuvat "arvoasteikossa" hovioikeustuomareihin, mikä sitten ratkaisi myös heidän virkasyyteforuminsa.
VastaaPoistaItse kyllä olisin sitä mieltä, että valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän virkasyyteforumiksi olisi tullut säätää (Helsingin) hovioikeus, mikä olisi antanut heille valitusoikeuden mahdollisuuden.
Onhan se tietysti periaatteellinen kysymys, mutta asianosaisen kannalta on toisaalta etu, että juttu käsitellään kertalaakista parhaimmassa kokoonpanossa.
VastaaPoistaLaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä menettelystä KKO:ssa sen toimiessa ensimmäisenä oikeusasteena. Aiemmin menettely oli tällöin yleensä aina kirjallista, mutta nykyään on edellytettävä, että myös KKO toimittaa ensiasteen jutuissa suullisen käsittelyn.
VastaaPoistaOikeuskirjallisuudessa on esitetty toivomus tai näkemys, että KKO:n menettely noudattelisi tällöin niitä samoja suuntaviivoja jotka käyvät ilmi ensiasteen hovioikeusmenettelyä koskevasta OK 27 luvusta.
Loppujen lopuksi syytteessä ei ole kyse mistään vakavasta teosta, kun ei edes väitetä, että kukaan olisi kärsinyt vahinkoa tai saanut hyötyä. Kiusallista tietysti, kun tekijänä on ylin syyttäjä, jonka olettaisi olevan hyvänä esimerkkinä. Toisaalta, syyllistyihän Paaterokin reippaaseen ylinopeuteen.
VastaaPoistaEikös se ole aika vakavaa, jos valtakunnan ylin syyttäjä, jolta edellytetään lain mukaan taitavutta, ei hallitse edes niin yksinkertaisia asioita kuin syyttäjän esteellisyysperusteet. Käräjäoikeuden lautamiehen, joka on maallikko, pitää tuntea tuomarin esteellisyysperusteet ja noudattaa niitä ja jäävätä tarvittaessa itsensä omasta aloitteestaan.
VastaaPoistaToki valtakunnansyyttäjä on tiennyt olleensa estellinen, kuten hän on nyt tunnustanut. Mutta hän ei ole välittänyt omasta esteellisyydstään minkään vertaa, vaikka esim. apulaisvaltakunnansyyttäjä, pari valtionsyyttäjää ja jopa eräs kihlaunnansyyttäjä ovat huomauttaneet hänelle, että haloo, sinähän olet esteellinen. Nissinen ei ole ottanut näitä huomautuksia ja varoituksia kuuleviin korviinsa.
Professori Olli Mäenpää ihmetteli eilen Yle uutisille asiaa ja sitä, ettei Nissinen kuunnellut alaisiaan, vaikka "hälytyskellojen olisi pitänyt soida".
Kyse ei ole kuitenkaan ollut Nissisen "ymmärtämättömydestä", kuten Mäenpää sanoi, vaan aivan ilmeisesti Nissisen piittaamattomuudesta lakia ja esteellisyysperusteita kohtaan.
Tämä täydellinen piittaamattomuus laista ja sen esteellisyysperusteista on tietenkin sellainen seikka, joka on otettava huomioon Nissisen tahallisuutta arvioitaessa, ja se vaikuttaa myös kun joudutaan harkitsemaan teon moitittavuutta ja sitä, onko hänet tuomittava myös viralta pantavaksi.
Nyt Nissisen alaiset ovat yrtitäneet valvoa - turhaan - esimiestään, vaikka normaalitianne on se, että viraston päällikön tulisi valvoa alaisiaan ja heidän menettelynsä laillisuutta. On selvää, että Nisisen menettely on uhannut ja nakertanut merkittävällä tavalla koko VKSV:n toiminnan objektiivisuutta ja uskottavuutta.
Vaikka KKO ei tuomitsi Nissistä pantavaksi viralta, tämä ei voine jatkaa valtakunnansyyttäjänä, jos hänen syykseen luetaan, niin kuin tässä vaiheessa näyttää, virkavelvollisuuden tahallinen rikkominen. Tällainen tuomio olisi peruste irtisanoa Nissinen virastaan.
VastaaPoistaOikeuskansleri näyttäisi ottaneen toisenlaisen kannan teon moitittavuuteen, kun ei vaadi virkaa menetettäväksi ja rangaistusvaatimuskaan ei ole kovin kummoinen.
VastaaPoistaKOhta sitten nähdään onko KKO:n tuomareita kohtaan tuntema hellämielisyys voimassa myös syyttäjiä kohtaan. Veikkaan että on ja Nissinen pääsee läpsäytyksellä ranteelle jollaine "ei tarkoittanut rikkoa lakia" tms yhtä koomisella perustelulla.
VastaaPoistaEihän nyt linnan juhlissakin aina välillä mukavia juttelevat kaverukset sentään toisiaan lähde tuomitsemaan tai rankasti syyttelemään...
VastaaPoistaOikeastihan tällaiset asiat pitäisi käsitellä toisen maan oikeudessa jotta saataisiin puolueettomuutta