Ilmoittautuminen keskiviikkona 23. elokuuta pidettävään yhdistyksen seminaariin on käynnistynyt. Seminaari pidetään viime vuoden tapaan Helsingin käräjäoikeuden auditoriossa (ns. ”sininen kuutio”), ja se alkaa kello 13 ja päättyy kello 17. Seminaariin osallistuminen on maksutonta.
Seminaarin aiheena ovat tällä kertaa laajojen rikosasioiden käsittelyyn liittyvät ongelmat. Seminaariin on lupautunut puhujaksi mm. hovioikeudenneuvos Niklas Wågnert Svean hovioikeudesta. Hän kertoo Svean hovioikeuden En skräddarsydd rättegång -projektista (ks. projektista http://www.svea.se/Domstolar/sveahovratt/Nyheter/En%20skr%C3%A4ddarsydd%20r%C3%A4tteg%C3%A5ng%20-%20och%20v%C3%A4gen%20dit.pdf sekä Niklas Wågnert: En skräddarsydd rättegång i stora brottmål. Svensk Juristtidning 2017 s. 23-30. Artikkelin sähköinen versio löytyy osoitteesta http://svjt.se/. Palvelun käyttö on maksutonta, mutta edellyttää rekisteröitymistä).
Lisäksi seminaarissa on puhujina tuomioistuin- ja syyttäjälaitoksen sekä asianajajakunnan edustajia, oikeustieteellisen tutkimuksen näkökulmaa edustava henkilö ja hallintolainkäytön edustaja, joka tarkastelee laajojen asioiden käsittelyyn liittyviä haasteita hallintolainkäytön näkökulmasta.
Ilmoittautuminen tapahtuu seuraavasta linkistä, mutta ennen ilmoittautumisen tekemistä pyydän ottamaan huomioon jäljempänä mainittavat näkökohdat:
https://konsta.utu.fi/Default.aspx?tabid=88&tap=4080
Ilmoittautuminen on sitova, eli sitä ei voida peruuttaa, eikä käytössä ole myöskään varapaikkajärjestelmää, kuten viime vuonna oli. Mikäli siis tilaisuuteen ilmoittautunut henkilö ei saavu seuraamaan seminaaria auditorioon, hän vie paikan joltakulta muulta. Toivon, että otatte nämä seikat huomioon, kun pohditte sitä, ilmoittaudutteko seuraamaan tilaisuutta henkilökohtaisesti.
Tilaisuus on tarkoitus välittää videoteitse sellaisiin oikeushallinnon alan virastoihin, joista tällainen toivomus esitetään. Jos aiot seurata tilaisuutta etäyhteyden välityksellä, älä siis ilmoittaudu linkistä – linkki on tarkoitettu vain niille henkilöille, jotka aikovat seurata seminaaria Helsingin käräjäoikeuden auditoriossa.
Sellaisia oikeushallinnon alan virastoissa toimivia henkilöitä, jotka tahtovat yhteyden muodostamiseksi tarpeelliset tiedot, pyydetään lähettämään asiaa koskeva tiedustelu minulle.
Ystävällisesti tervehtien,
Timo Saranpää, yhdistyksen sihteeri
Timo Saranpää on 14.8. toimittanut tiedotteeseen seuraavan täydennyksen:
Paikka: Helsingin käräjäoikeuden auditorio; videoyhteys sellaisiin oikeushallinnon alan virastoihin, joista esitetään yhteydenottopyyntö. Tätä koskevat tiedustelut ma. esittelijäneuvos Timo Saranpäälle (timo.saranpaa@oikeus.fi). Oikeushallinnon alalla toimivilla on mahdollisuus rajoitetusti seurata tilaisuutta myös omalta koneelta, myös tätä koskevat tiedustelut Saranpäälle.
Ohjelma
Klo 13.00 – 13.10: Tilaisuuden avaus, ma. esittelijäneuvos Timo Saranpää ja laamanni Tuomas Nurmi
Klo 13.10 – 14.00: Hovrättsråd Niklas Wågnert, Svea hovrätt: En skräddarsydd rättegång i stora brottmål
Klo 14.00 – 14.30: Kahvitauko
Klo 14.30 – 16.45: Paneelikeskustelu ja yleisökeskustelu, puheenjohtajana laamanni Tuomas Nurmi
Kihlakunnansyyttäjä Tuire Tamminiemi, Helsingin syyttäjänvirasto
Asianajaja Jouko Pelkonen, Asianajotoimisto Apajalahti, Etelämäki, Pelkonen & Niemi Oy
Käräjätuomari Anu Juho, Helsingin käräjäoikeus
Hovioikeudenneuvos Petteri Korhonen, Vaasan hovioikeus
Laamanni, Professor of Practice Pekka Määttä, Kainuun käräjäoikeus ja Turun yliopisto
Ylituomari Veijo Tarukannel, Itä-Suomen hallinto-oikeus
Klo 16.45 – 17.00: Tilaisuuden päätös ja tulevaisuudennäkymiä
Ruotsissa on jätetty viikko sitten 27. heinäkuuta hovioikeudenpresidentti Fredrik Wersällin johtaman toimikunnan osamietintö, joka koskee prosessioikeutta ja suurten rikosasoiden käsittelyä.
VastaaPoistaKs. SOU 2017:7. Straffprocessens ramar och domstolens beslutunderlag i brottmäl - en bättre hantering av stora mål.
Helsingin hovioikeuden laatuhankkeessa 2013 on pohdittu laajojen rikosasioiden valmistelua.
VastaaPoistahttps://oikeus.fi/hovioikeudet/helsinginhovioikeus/material/attachments/oikeus_hovioikeudet_helsinginhovioikeus/karajaoikeuspainotteistenlaatuhankkeidenraportit/2013/wtN04mZyx/Helsingin_hovioikeuden_laatuhanke_2013.pdf
Pekka Koposelta näyttää tulleen kirja "Ylimääräinen muutoksenhaku". Siitä voisi lausua jotain.
VastaaPoistaKaikin mokomin, olkaa hyvä vaan ja lausukaa!
VastaaPoistaProsessioikeusyhdistys on siis toiminut nyt vuoden.
VastaaPoistaVanhana prosessualistina toivoisin, että yhdistyksen toiminta olisi vilkkaampaa. Kokoontuminen kerran vuodessa seminaariin, joka kestää puoli päivää, ei minusta oikein riitä. Kokouksia tulisi olla enemmän. Vielä tärkeämpää olisi, että yhdistyksen jäsenet intoutuisivat kirjoittamaan juttuja eli artikkeleja prosessioikeutta koskevista kysymyksistä ja ongelnista. Niitähän täässä maassa totisesti riittää yllinkyllin!
Prosessioikeusblogi olisi sopiva paikka näiden kirjoitusten julkaisemiselle. Tähän mennessä tässä blogissa on julkaistu (vasta) neljä "ulkopuolista" kirjoitusta, joista kaksi on kirjoittanut Markku Fredman ja Klaus Viitanen ja yhdistyksen sihteeri sihteri Timo Saranpää kumpikin yhden. Kaikki allekirjoittaneen pyynnöstä. Yhdistykset jäsenet ja muutkin asian harrastajat voisivat toki laatia kirjoituksia ilman eityistä kehotustakin.
Laamanni Antti Savela, joka on SPOY:n puheenjohtaja, lupaili keväällä kirjoittaa "joskus kesällä" blogissa jutun ensi viikkoisen seminaarin aihepiiristä eli laajojen rikosjuttujen käsittelystä. Mutta eipä ole Antilta kirjoitusta kuulunut.
VastaaPoistaLaajojen rikosjuttujen käsittely on varmaankin asia, joka tuottaa tuomioistuimille monenlaisia ongelmia. Myös Ruotsissa tämä on huomattu, ja siellä on kuukausi sitten SOU-sarjassa julkaistu laaja mieitntö, jota seminaarissa alustuksen pitävä hovioikeudenneuvos Niklas Wågnert varmaankin selostaa.
Paneelissa esiintyy keskustelijoina eri rolien edustajia. Joukossa näyttää olevan myös yksi Professor of Practice, eli laamanni Pekka Määttä, joka nimitettiin vuoden alusta Kainuun käräjäoikeuden laamanniksi. Määttä väitteli reilut kolme vuotta sitten OTT:ksi laajalla, miltei liian laajalla, väitöskirjallaan "Rikosasian joutuisa käsittely". Väitös oli Turun yliopistossa. Määttä valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta, muistan miehen noilta ajoilta. Olin Määtän väitöstutkimuksen toisena esitarkastajana ja prof. Antti Jokela olisi halunnut, että olisin toiminut myös Määtän vastaväittäjänä. Luistin kuitenkin tuosta hommasta ja niin vastaväittäjän tehtävä jäi toisena esitarkastajana olleen prof. Laura Ervon tehtäväksi.
Kuten olen tämän vuoden tammikuussa julkaistussa blogikirjoituksessa numero 26, kertonut, myös HON, OTT Mirjam Pasolla on Professor of Practice -nimikkeellä sivutoimi, ei kuitenkaan Turun vaan Itä-Suomen yliopistossa. Kummmankin sivutoimi käsittää 20 % professorin viranhoidosta.
Kuten olen vm. blogikirjoituksessani (kappale 12) muistellut, toimin itsekin aikoinani tuomarin viranhoidon ohessa eli oto lainkäytön professorina Lapin yliopistossa. Tätä "kaksoiselämää" kesti kolme vuotta putkeen, eli hoidin samalla koko ajan myös kihlakunnantuomarin virkaa Ikaalisten tuomiokunnassa. Minä hoidin avoinna olevasta professorin virasta 60 % ja loput 40 prossaa kuului Rovaniemen kihlakunnantumari Marrku Arposelle. Kaikki tentit kuuluivat minun rooteliini. Lukuvuonna 1986-87 hoidin vt:nä koko professuuria.
Tuohon maailmanaikaan ei ko. sivutoimesta käytetty hienoa nimikettä Professor of Practice, vaan sanottiin vain karskisti ja selvällä suomen kielellä, että tyyppi hoitelee myös "jossakin pohjoisessa" sanotunlaista sivutointa. Turun hovioikeus oli niin suopea, että myönsi sivutoimiluvan kaukana olevan tehtävän hoitamiseen.
Täytyy toivottaa yhdistykselle pitkää ikää, mutta kuten JV edellä totesi räväkämpää alkua olisi toivonut. Seminaarin ohjelma hyvin,hyvin perinteikäs! Kuvaavaa juristien keskustelulle oli eilinen Ylen toimittaja Päivi Happosen juttu Helsingin nimettömänä esiintyneen käräjätuomarin arvio Helsingin käräjäoikeuden tuomarien kokemattomuudesta. Ei uskaltanut kärätuomari raukka esiintyä nimellään ja jo TV: ssä Laamannin Tuomas Nurmi oli "ottanut ohjat käsiinsä". Ei hyvä! Eikö seminaarissa voisi pohtia esimerkiksi sitä, miten suhtautua " julkisuuden paineisiin" tuomarin työssä !
VastaaPoista