1. Kerroin blogijutussani 23.3.2017, että poliisi eli tarkemmin sanottuna Keskusrikospoliisi (KRP) on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen epäillystä virkarikoksesta. Nissistä epäiltiin tuolloin tuottamukselllista virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska hän oli osallistunut esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoja koskeviin päätöksiin.
Blogikirjoitus n:ro 32/23.3.107 Valtakunnansyyttäjää epäillään virkarikoksesta
2. Syyttäjälaitos oli hankkinut vuosina 2007–2015 yhteensä yli 74 000 eurolla koulutusta Deep Lead -yritykseltä, jossa Matti Nissisen veli Vesa Nissinen on hallituksen puheenjohtajana ja yhtiön osake-enemmistön omistaja. Matti Nissisen ei epäilty saaneen hankinnoista hyötyä, vaan hänen epäiltiin olleen asiassa eli koulutushankinnoissa "vain" huolimaton.
3. Matti Nisinen hakeutui esitutkinnan käynnistyttyä oma-aloitteisesti virkavapaalle. Virkavapautta hänelle myönnettiin aluksi toukokuun loppuun, sillä tutkinnanjohtajana toiminut rikostarkastaja Erkki Rossi arvio tuolloin, että esitutkinta saataisiin siihen mennessä suoritetuksi. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan esitutkinta jatkui kesäkuussa, jolloin Matti Nissinen haki oikeusministeriöltä virkavapautensa pidentämistä.
4, Matti Nissinen myönsi maaliskuun lopulla, että hänen menettelynsä oli ollut virheellistä. Hän sanoi jättävänsä "muiden" päätettäväksi, onko kyseessä rikos. Jo tuolloin oli ilmeistä, että Nissinen tulee kiistämään syyllisyytensä virkarikokseen. Nissinen näet totesi, että hallinnollinen menettelyvirhe ja virkarikos ovat kaksi eri asiaa.
5. Blogikirjoituksessa 23.3. olin sitä mieltä, että Matti Nissinen on täytynyt OTL-tutkinnon suorittaneena korkea-arvoisena virkamiehenä ja valtakunnan ylimpänä syyttäjänä jo alun perin tietää, että hän on ollut esteellinen, samoin kuin ymmärtää, että esteellisyys saattaa johtaa virkasyytteeseen, jos tapaus tulisi ilmi.
6. Tänään on uutisoitu, että poliisi on saanut esitutkinnan valmiiksi ja että asia siirtyy KRP:ltä oikeuskanslerille, joka lain mukaan suorittaa tällaisessa virkarikosasiassa syyteharkinnan.
7. Tänään on myös kerrottu, että Matti Nissistä koskeva rikosepäilty on koventunut, sillä häntä epäillään nyt tahallisesta eikä ainoastaan tuottamuksellisesta virkarikoksesta, kuten alun perin oli asian laita. Tämä seikka saattaa vaikuttaa myös syyteoikeuden vanhentumisasiaan, koska tahallisen virkarikoksen vanhentumisaika on pidempi kuin tuottamuksellisen rikoksen. Tutkinnanjohtaja Erkki Rossin mukaan rikosnimikkeen muutos johtuu asiassa saadusta selvityksestä, asiakirjanäytöstä ja todistajakuulemisista. Nissinen on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
8. Oikeuskanslerivirastosta on kerrottu, että Nissistä koskeva syyteharkinta pyritään saattamaan valmiiksi alkusyksyn aikana. Tilanne oikeuskanslerinvirastossa on hieman erikoinen ja outo, sillä oikeuskansleriksi reilu kuukausi sitten nimitetty alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ottaa viran vastaan vasta ensi vuoden alussa. Virastossa ei ole myöskään alkuperäistä apulaisoikeuskansleria, sillä ko. tehtävää hoitanut Mikko Puumalainen on virasta virkavapallaa ja hoitaa KHO:ssa ma. oikeusneuvoksen virkaa. Oikeuskanslerin sijaiseksi eli pätkäkansleriksi vuoden loppuun asti on nimitetty apulaisoikeuskanslerin virkaan Mikko Puumalaisen virkavapauden ajaksi nimitetty Risto Hiekkataipale. Apulaisoikeuskansleriksi on nimitetty vuoden loppuun asti OKa-viraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen. Hakosen sijaan kansliapäälliköksi puolestaan on nimitetty vuoden loppuun OKa-viraston osastopäällikkö, OTL Petri Martikainen, joka toimii myös apulaisoikeuskanslerin sijaisena. Miltä nämä järjestelyt vaikuttavat ulkopuolisen näkökulmasta, selvältä vai epäselvältä? Väliäkö sillä, sillä näillä mennään vuoden loppuun asti.
9. Luulisin, että OKa-virastossa varsinaisen syyteharkinnan suorittavat yhdessä apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen (56) ja kansliapäällikkö Petri Martikainen (45). Luotan siihen, että tehtävä tulee asianmukaisesti ja hyvin hoidetuksi, sillä molemmat virkamiehet ovat perehtyneet hyvin rikos- tai prosessioiketeen ja kumpikin on sitä paitsi valmistunut juristiksi Lapin yliopistosta. Martikainen on toiminut uransa alkuvaiheessa syyttäjänä ja Kimmo Hakosella puolestaan on vankka poliisijohtajan tausta. Myös oikeuskansleriksi nimitetty OTT Tuomas Pöysti on Lapin yliopiston kasvatteja.
10. Miten mahtaa käydä Matti Nissiselle ja hänen viranhoidolleen VKSV:ssa? Kuten HS:n oikeustoimittaja Susanna Reinboth on tänään kolumnissaan arvoinut, tilanne näyttää Nissisen kannalta pahalta. Toteaisin, että ei vain pahalta, vaan varsin pahalta, sillä maan ylimpään syyttäjään ja syyttäjälaitoksen päällikköön kohdistuva epäily tahallisesta virkarikoksesta on koko syyttäjälaitoksen uskottavuuden kannalta todella synkeä asia. Valtakunnansyyttäjä on kaikkien syyttäjien esimies, jolla on sangen tärkeä rooli myös kriminaalipoliittisena linjanvetäjänä.
11. Matti Nissinen myönsi jo ennen esitutkinnan aloittamista, että hänen harkintakykynsä on asiassa pettänyt. Näin on käynyt, eikä tapauksessa ole suinkaan kyse pelkästään hallinnollisesta menettelyvirheestä, vaan virkavelvollisuuden tahallisesta tai ainakin tuottamuksellisesta rikkomisesta, siis virkarikoksesta ja selkokielellä ilmaistuna korruptiosta. Susannan Reinbothin tietojen mukaan Matti Nissinen on toiminut hyvin aktiivisesti ko. koulutuksen hankkimiseksi veljensä yritykseltä, vaikka hänen työtoverinsa olivat varoitelleet häntä esteellisyydestä. Tämä seikkaa viittaisi Nissisen piittaamattomuuteen. Se, ettei Nissisen ole näytetty saaneen taloudellista hyötyä menettelynsä johdosta, ei ole lieventävä seikka. Hyötyä on monenlaista, eikä hyötyä aina viedä kirjoihin ja kansiin, vaikka sitä olisi saatu.
12. Kuten Susanna Reinboth tänään toteaa, valtakunnansyyttäjänvirastossa hoidetaan yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat. Korruptioon liittyvien rikosepäilyjen käsitteleminen ja syyteharkinnan tekeminen kuuluu siten viraston ydintehtäviin. Matti Nissisen tapauksen takia koko viraston uskottavuus voi joutua sangen kyseenalaiseen valoon, jos Nissinen jatkaa virassaan. Jos ylin syyttäjä ei tunnista ja myönnä omaa korruptioon viittaavaa käyttäytymistään, voidaan perustellusti epäillä, ettei hän näe tässä suhteessa ongelmia myöskään muiden ja mahdollisesti korkeassa asemassa olevien henkilöiden vastaavanlaisessa menettelyssä.
13. Jos syyte nostetaan, Matti Nissinen harkinnee vakavasti, voiko hän enää jatkaa valtakunnansyyttäjän virassaan.
Olisiko joku (entinen?) syyttäjä kertonut poliisikuulusteluissa, että koulutuspalvelujen ostamisesta veljeltä oli nimenomaisesti huomatettu Nissistä.
VastaaPoistaLieneehän tuo selvää ilman huomautuksiakin, ettei Nissinen voi tehdä päätöstä ostaa veljen firmalta. Poliisin ilmaisu Nissisen roolista oli päätökseen "osallisuus", mikä tarkoittanee, ettei hän päättänyt yksin asiasta.
PoistaEihän se hyvältä näytä, jos ylin syyttäjä ei noudata esteellisyyssäännöksiä. Teon vakavuuden kannalta on kuitenkin oleellista se, onko teko tapahtunut hyötymistarkoituksessa vai ei. Uutisoinnin mukaan kyse on virkavelvollisuuden rikkomisesta, kun Nissinen on osallistunut päätöksentekoon koskien koulutushankintaa velipojalta. Nähtäväksi jää, millä kriteereillä päätöksen allekirjoittaja on ratkaisuun päätynyt. Ilmeisestikään ei painostettuna, koska epäily ei koske virka-aseman väärinkäyttöä.
VastaaPoistaHyötymistarkoituksessa kyllä, sillä MN:n menettely on hyödyttänyt hänen veljeään ja tämän yhtiötä.
VastaaPoistaVirka-aseman väärinkäyttö voi toteutua myös tarkoituksena hankkia hyötyä toiselle. Mutta poliisi ei epäile ko rikoksesta.
VastaaPoistaMatin veli Vesa on eversti, joka johtaa Puolustusvoimien tutkimuslaitosta. Deep Lead on Vesalle vain sivutoimi ja -bisnes.
VastaaPoistaJos Matti joutuu lähtemään VKSV.stä, hänet voitaisiin palkata vaikkapa ko. tutkimuslaitoksen vartiopäälliköksi.
Onhan näitä veljespareja. Matti ja Teppo, Matti ja Vesa.
Oikein tai väärin, mutta kokoon käärin.
VastaaPoistaKohdassa 9 blogisti painottaa Hakosen ansiona lisensiaatin tutkintoa. Hakosella on kieltämättä jopa tohtorimainen olemus, mutta tutkinto on OTK. Hakonen toimi Utriaisen assistenttina, mutta jatkotutkinnon suorittaminen jäi muiden töiden myötä sikseen.
VastaaPoistaHakonen - Martikainen - tutkinnanjohtaja Rossi muodostavat mielenkiintoisen suoran. He kaikki ovat hoitaneet PAKK:ssa (Hakonen tosin jo opistossa) virkanumeroltaan samaa rikos- ja prosessioikeuden yliopettajan virkaa.
Syyttäjäorganisaatiossa on muitakin kummallisuuksia. Itseäni on jäänyt kaihertamaan erään sisämaassa toimivan syyttäjänviraston ns. koulutusmatka Venäjälle. Bussimatkalla tarinoitiin työasioita. Kohteessa käytiin konsulaatissa, vaikka mitään yhteistyötä ko. konsulaatin kanssa ei ollut eikä edelleenkään ole. Pääohjelmanumerona olikin sitten sirkusesitys! Kaikki täysillä päivärahoilla ja veronmaksajien kustannuksella!
Syväjohtaminen oli aikoinaan yksi johtamisen kuumimmista trendeistä. Veronmaksajana pidän syväjohtamiskoulutuksen ostamista pienempänä pahana kuin täysin virkatehtäviin liittymättömän sirkusesityksen ostamista.
Ensimmäinen kommentoija epäilee, että juudaksena olisi toiminut joku entinen syyttäjä. Itse lyön vetoa sen puolesta, että kyse on tulevasta valtakunnansyyttäjästä.
Ehkä siellä tutustuttiin Venäjän eläinsuojelulainsäädäntöön käytännön näkökulmasta? Moskovan Sirkus Vernadskaja on tosi mahtava paikka - turvatoimet olivat tosi tiukat jo kymmenisen vuotta sitten!
VastaaPoistaOkei, muistin Hakosen tittelin väärin. Hän on valmistunut 1984, jolloi LY oli vielä LKK. Itse menin LKK:n palvelukseen vt. proffaksi syksyllä 1986. Tuomas Pöystin muistan hyvin ja vielä paremmin Petri Martikaisen, joka mm. kirjoitteli opiskeluaikanaan pakinoita Artiklan julkaisuun; PM:n nimimerkin olen kyllä unohtanut.
VastaaPoistaKyllä virkitysmatkat naapurimaahan olisivat ja ovat varmaan monen mielestä myös olleet ja tehneet "poikaa" monille syyttäjille!
Omasta puolestan en noteeraan kovinkaan korkealle tuollaisia johtamis- ym. kursseja; termi syväjohtaminen on jo sellaisenaan aika "syvältä".
Meikäläinen ei ole joutanut minkäänlaisia kursseja käymään. Aluksi mentiin "lukemaan lakia", kun sinne pääsi kerta nipin napin laudatur-ylioppilaana sisälle ilman pääsykoetta ja niitä hemmetin pääsykoekurssien käymistä. Sitten opiskeltiin puoli vuotta ja oltiin 11 kk sotavessä. Sitten taas opintojen pariin, ja valmistua pitä päästä ja päästiinkin 2,5 vuoden opintojen jälkeen. Sen jälkeen heti töihin eli "työelämään" kuten nykyisin fiinisti sanotaan. Käräjiä ei päässyt auskulanttina istumaan ennen kuin oli täyttänyt 25 vuotta, varatuomariksi valmistuttiin 25-vuotiaana. Työn ohessa luettiin lisenssiksi ja myöhemmin pakerrettiin, samoin työn ohessa, vielä myös se hemmetin väitöskirjakin. On käyty hovit ja korkit - ilman minkäänlaisia kursseja - ja päästy HON:ksi 33-vuotiaana ja ukkotuomariksi - iliman mittään johtamiskursseja - paria vuotta myöhemmin. Avioliitossakin on keritty pari kertaa, saatu useita lapsia, minkä jälkeen on erottu, nin kuin käytäntöön on kuulunut. Neljävitosena on lähdetty tuomioistuimista ja menty proffaksi yliopistoon jossa on "palveltu" kunnes on 68-vuotiaana lähdetty eläkkeelle. Kirjoja on väsätty kymmenkunta ja päälle satakunta artikkelia tai muuta sen sellaista kirjoitusta. Ainoa kurssi on ollut autokoulu ja sen päätteeksi inssiajo, kortti heltisi eka yrittämällä. Nyt on pidetty blogia yhdeksän vuotta ja edespäin.
Tarvitaanhan sitä leipää ja sirkushuveja, jotta työt sujuvat.
VastaaPoistaÄsken unohtui tuo kirjoituksen kohta 13. Näkemykseni on, että Nissisen ei missään tapauksessa pidä erota, vaikka syyte nousisi. Syyteen nostamisessa voi olla kyse syyteharkinnan tehneen virkamiehen virhearvioinnista, jonka tuomioistuin syytteen hylkäämällä "korjaa".
VastaaPoistaNissinen on syytön siihen saakka, kunnes hänen syyttömyytensä on kumottu lainvoimaisella tuomiolla. Tämä on luettavissa myös blogistin Rp I:stä. Tuomion jälkeen Nissisen on aika tehdä omat johtopäätöksensä ja myös julkaista ne viivytyksettä.
Syytön totta kai, mutta ao. alan ylimmän virkamiehen, jolta edellytetään viranhoidossa laillisuuden noudattamista, ehdotonta nuhteettomuutta ja korkeaa ammattietiikkaa ei toki pitäisi ajatella tällaisessa asiassa vain itseään vaan myös yhteiskunnan parasta ja edustamansa ja johtamansa viraston uskottavuutta.
VastaaPoistaSelvää lienee, että moitteen sijaa löytyy, mutta eiköhän nyt ensin pitäisi tietää faktat eli kuka on asioista päättänyt ja millä perusteella.
PoistaKuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja sai tuomion korruptiosta. Esimiehet keskustelivat pj:n kanssa tuomiosta, mutta edes huomautusta ei annettu.
VastaaPoistaKyse on OM:n linjauksesta. Saman mittapuun mukaan Nissistäkin tulee käsitellä.
Kyllä, näin kurjasti mutta toisaalta "onnellisesti" pj. Pauli Ståhlbergille tosiaan kävi, eli sakot tuli lahjusrikkomuksesta, mutta virka säilyi.Ilmeisesti OM katsoi, ettei yleinen etu edlyyttänyt potkujen antamista hänelle.
VastaaPoistaPS oli kuitenkin "vain" lautakunnan puheenjohtaja, eli hän ei ollut tuomarin virassa tai yleensä tuomioistuinlaitoksen palveluksessa.
Valtakunnansyyttäjällä on erilainen virka, sillä hän johtaa oikeuslaitokseen kuuluvaa syyttäjävirastoa ja on kaikkien syyttäjien esimies. Valtakunnansyyttäjä joutuu virassaan periaatteessa joka päivä tekemisiin rikosten ja erityisesti törkeimpien rikosten ja siten myös virkarikosten ja niiden syyteharkinnan ja syytteiden ajamisen kanssa.
Ståhlberg sen sijaan puuhaili, ei lainkaan rikosasioiden, vaan ainoastaan kuluttaja-asioiden kimpussa ja elimessä, joka ei ole tuomioistuin, vaan yksinomaan suosituksia antava lautakunta.
Yleinen etu edellyttää Nissisen tapauksessa erilaisia eli järeämpiä toimenpiteitä kuin Ståhlbergin tapauksessa, jos Nissinen saa syytteen ja tuomitaan virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Jos juttu etenee käräjille, niin oikeuskanslerihan voi vaatia virkaa menetettäväksi, mikäli arvio rikoksen sitä edellyttävän.
VastaaPoistaViraltapano edellyttää vankeusrangaistusta tahallisesta virkarikoksesta, yleensä vieläpä vähintään kahden vuoden pituista vankeusrangaistusta. Näin ankara rangaistus ei ko. tapauksessa voi tulla kysymykseen.
VastaaPoistaDeep Lead on ollut ihan kohtuullinen, vaikka viime vuosina hiipumaan päin oleva yritys.
VastaaPoistahttps://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/deep-lead-oy/17535212/taloustiedot
"Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtajana heinäkuun alusta alkaen toiminut eversti Vesa Nissinen haluaa tuoda äärimmäisen vankan johtamisosaamisensa laitoksen käyttöön"
Näin siis eversti Nissinen noin vuosi sitten Ylöjärven uutisissa.
Paluu reservistä (eläkkkeeltä?) puolustusvoimien virkaan on myös mielenkiintoinen hyppy?!
Vuonna 2009 Nissinen jäi reserviin reiluksi viideksi vuodeksi. Hän teki johtamisvalmennustyötä suomalaisissa yrityksissä ja oli puolitoista vuotta Saudi-Arabiassa lentokonevalmistaja Airbusin projektissa muutosjohtajana.
Kun kenraali Jarmo Lindberg aloitti puolustusvoimain komentajana, hän otti Vesa Nissisen työhaastattelun kautta erityisavustajakseen. Nissinen palasi siis puolustusvoimien palvelukseen vuoden 2014 syyskuussa.
Nissisen tapauksessa ei ole oleellista se, miten hän itse jatkossa pystyy ottamaan kantaa vastaaviin virkarikosepäilyihin. Kyse on myös siitä kuinka hänen alaisensa voivat ottaa niihin kantaa. Jos Nissinen saa syytteen ja kiistää tahallisuuden ja katsoo esteellisyytensä olleen rankaisematonta, on selvää, että hänen argumenttinsa siirtyvät sellaisenaan kaikkien puolustajien käyttöön. Miten kihlakunnansyyttäjä pystyy uskottavasti argumentoimaan olosuhdetahallisuuden puolesta, jos puolustus kiistää ne vetoamalla valtakunnansyyttäjän asiasta esittämiin tulkintoihin?
VastaaPoistaOttamatta lainkaan kantaa lopulliseen rikosoikeudelliseen rubriikkiin ajattelen, että henkilö, jonka huomiota on kiinnitetty veljen firmasttilaamisestata, pitäisi vapauttaa tehtävästään jo pelkästään virkaan nähden täydellistä arvostelukyvyn puutetta osoittavan menettelyn vuoksi.
VastaaPoista(Asian olisi voinut tyylikkäästi hoitta jäävämällä heti itsensä, mutta toteamalla sijaiselleen kahden kesken miten hyvää koulutusta tuo firma tuottaakin. Kyllä alainen olisi ymmärtänyt yskän.)
Nyt pitää panna jäitä hattuun. Nissisen veljen koulutus on todistettavasti Suomen laadukkainta. Ei voi olla niin, että syyttäjälaitos jäisi paitsi näin laadukasta koulutusta vain, koska palvelun tarjoaja on Nissisen veli. Tässä hankinnassa ei ole mitään rikollista vaan kyse on terveen järjen käytöstä ja arvostelukyvystä, pyrkimyksestä varmistaa laatutakuu johtamiskoulutuksessa. Eihän Nissisen edes sitä paitsi väitetä saaneen tästä mitään hyötyä. Vain rikolliset hyötyvät tällaisesta ajojahdista ja ylimmän syyttäjän lokaamisesta.
VastaaPoistaOn totta, että Nissinen on toiminut uskomattoman ajattelemattomasti. Sääli mukavaa ja pätevää miestä, että lankesi tuollaiseen. Toinen asia on se, että tästä ei voida langettaa tuomiota tai epäilystä koko syyttäjälaitoksen päälle. Radion ykkösaamun lehtikatsauksen mukaan esim. Turun Sanomat on katsonut, että Nissisen toiminta tahraa koko syyttäjälaitoksen. Miksi ihmeessä? Ymmärtääkseni syyttäjälaitos on pätevä ja terve - toisin kuin jossakin naapurimaassa. Voidaannko yhden virkamiehen tekojen perusteella leimata kaikki hänen sarallaan työskentelevät? Jari Aarnio > poliisi on mätä; Nissinen > syyttäjät ovat korruptoneita; Eeva Vuori > KKO:n jäsenet epäilyttäviä oman edun tavoittelijoita, jne.
VastaaPoistaJoskus takavuosikymmeninä virkamiehet saivat olla aika rauhassa. Uskon, ja vähän tiedänkin, että nimismiehet ja muut poliisipäälliköt saattoivat sikailla aivan vapaasti. He olivat suuria päälliköitä, joiden tekemisistä kukaan ei uskaltanut hiiskahtaa.
Kekkonen aikanaan näytti huonoa esimerkkiä kalastellessaan amerikkalaisyhtiön kustannuksella ja nauttien vuorineuvosten runsasta vieraanvaraisuutta (= ei lämmin olut ja kylmä leipa, vaan vähintään kylmä olut ja lämmin leipä ja paljon enemmän). Palkkiovirkoja ja -toimia oli jaossa sopiville kuten eräällekin, joka sai kaksi suurta valtionyhtiötä johtaakseen.
Vanhan jurristi on tuota kirjoittaessaan tai suunnitellessaan ollut luultavasti hieman "jurrissa". Muuten kirjoitusta on vaikea ymmärtää.
VastaaPoistaMatti Nissinen ei ole minä tahansa pikku syyttäjä tai virkamies. Hän on syyttäjälaitoksen ehdoton yksinvaltias ja kingi. Hän on syyttäjistön UKK,juhasipilä ja sauliniinistö. Häntä ei epäillä apteekkarin, nimismiehen ja pankinjohtajan kanssa tapahtuneesta kortinpeluusta tai juopottelusta, vaan tahallisesta virkarikoksesta. Jos sellaisesta rikoksesta epäiltäisiin ministeriä, niin valtakunnanoikeus pitäisi tuota pikaa kutsua koolle tai ainakin määrätä hälytysvalmiuteen.
Vanhan jurristi on tuota kirjoittaessaan tai suunnitellessaan ollut luultavasti hieman "jurrissa". Muuten kirjoitusta on vaikea ymmärtää.
VastaaPoistaMatti Nissinen ei ole minä tahansa pikku syyttäjä tai virkamies. Hän on syyttäjälaitoksen ehdoton yksinvaltias ja kingi. Hän on syyttäjistön UKK,juhasipilä ja sauliniinistö. Häntä ei epäillä apteekkarin, nimismiehen ja pankinjohtajan kanssa tapahtuneesta kortinpeluusta tai juopottelusta, vaan tahallisesta virkarikoksesta. Jos sellaisesta rikoksesta epäiltäisiin ministeriä, niin valtakunnanoikeus pitäisi tuota pikaa kutsua koolle tai ainakin määrätä hälytysvalmiuteen.
Täytyy hartaasti toivoa, että syytteeseen pano hoidetaan asiaan kuuluvalla tavalla. Nissisen tulisi erota yleisen edun vuoksi, Nissinen ei nauti yleistä virkamiehelle kuuluvaa luottamusta.
VastaaPoistaHallinnollisen huolimattomuuden nimissä tehtyjä virkarikoksia ei tässä (banaanivaltiossa) maassa ole haluttu tutkia.
Hyötyjä on ollut Nissisen veli siitä ei ole epäselvyyttä.
Ei tämä eroasia ole Nissisen käsissä. Oikeuskanslerin ja Oikeusministeriön on tehtävä ratkaisut tosiasioiden pohjalta.
PoistaAnonyymi sekoittaa nyt asioita. Tutkintahan ei koske lainkaan sitä, että veli olisi saanut aiheetonta hyötyä. Jos koskisi, olisi hänkin epäiltynä ja hyötyä voisi mahdollisessa prosessissa vaatia valtiolle.
PoistaKyllä valtakunnansyyttäjän aseman vuoksi tämä vakava rikosepäily on myös koko syyttäjälaitoksen toimintaa kohtaan tunnettavan luottamuksen kannalta hyvin ongelmallinen. Valtakunnansyyttäjä on kaikkien syyttäjien suoranainen esimies syyteasioiden osalta (virastopäälliköt ja pienemmät päälliköt ovat vain hallinnollisia esimiehiä, eikä heillä ole esimiesasemaa kihlakunnansyyttäjien syyteasioihin nähden). Valtakunnansyyttäjä voi siten ottaa alaiseltaan syyttäjältä minkä hyvänsä rikosasian itselleen ja missä vaiheessa tahansa. Kun kihlakunnansyyttäjälle tulee poliisilta syyteharkintaan esteellisyyttä koskeva virkarikosepäily, ei voida välttyä ajatukselta, että tämä valtakunnansyyttäjää koskeva rikosepäily - johtaapa se tuomioon tai ei - vaikuttaa siten, että syyttäjän syyteharkinta ei ole täysin itsenäistä ja vapaata lainkäyttötoimintaa, vaan syyttäjä saattaa ottaa huomioon esimiehensä valtakunnansyyttäjän omassa asiassaan ja kriminaalipoliittisena vaikuttajana esittämän argumentaation. Silloin ole täyttä luottamusta siihen, että syyttäjälaitos kykenee korruption vastaiseen työhön.
VastaaPoistaKelvoton "jätkä"! Tämä ns. "katukielen" käyttö realisoitui vihdoin nyt ja blogissani kritisoin kovastikkin hänen pyrkimyksiään poliisiylijohtajan virkaan aikoinaan Paateron jäätyä eläkkeelle. Onneksi ei päässyt! Tuon jätkän ei pidä päästä mihinkään merkittävään virkaan oikeushallinnon saralla!!
VastaaPoistaSuosittelen oman lakitoimiston perustamista jos vain kyvyt riittävät?
Tietenkin on selvää, että "oikeuskansleri" tekee "ratkaisut tosiasioiden pohjalta". Mutta gansteri ei päätä kenenkään virkamiehen "eroasiasta" mitään. Se ei kuulu hänelle. Jos syyte päätetään nostaa, oikeusministeriön tehtäviin kuuluu päättää virantoimituksesta pidättämisestä. Sikäli hassua, että nyt Nissinen on kai palkattomalla virkavapaudella, mutta jos hänet rikosprosessin turvaamistoimena julkispäätöksellä pidätetään virastaan, hän rupeaakin saamaan puolta palkkaa!
VastaaPoistaOikeuskansleri voi vaatia viran menettämistä, jos katsoo teon osoittavan, että vastaaja on kelvoton virkaan.
VastaaPoistaAnonyymin pelko siitä, että Nissinen pidätettäisiin virantoimituksesta ja päästettäisiin puolikkaalle palkalle, on täysin aiheeton. Nissinen on työnantajansa kanssa sopinut, että hän on virkavapaalla siihen saakka, kunnes viranhoitoa haittaava tilapäinen häiriötekijä on saatu hoidettua pois päiväjärjestyksestä.
VastaaPoistaEdellisten hallitusten, jos ei aivan kärki mutta hanke kuitenki oli harmaan talouden torjunta.
VastaaPoistaNäyttää siltä että kyseisestä hankeesta ei silloinen hallitus torjunta voittoa saanut.
Paljastunut Hyvä Veli tapaus antaa laajalti pohtimisen aihetta, monessakin mielessä.
Tämäkään tapaus tuskin on lajissaa ainoa. mutta erityisen kiusallinen.
Oletan myös Vesa Nissisen asemansa vuoksi tunteneen hallitolain moninaiset kiemurat.
Tehtävästä tai toimenkuvaan kuulumattomasta alisuoriutumisesta ei voi eikä saa olla kysymys Nissistenkään tapauksessa.
Miksi VKSV:n Nissisen alaiset eivät ajoissa puuttuneet esimiehensä selvästi lainvastaiseen menettelyyn?
"Miksi VKSV:n Nissisen alaiset eivät ajoissa puuttuneet esimiehensä selvästi lainvastaiseen menettelyyn?"
VastaaPoistaTähän antaa vastauksen vanha satu hiiristä suunnittelemasta kellon panemisesta kissan kaulaan: kenenkään uskallus ei riittänyt. Raadollisempi selitys: alaiset eivät pitäneet Nissisen johtamistyylistä tai persoonasta ja halusivat tästä eroon. Tähän viittaa se, että ilmianto toiminnasta tuli tiettävästi viraston sisältä.
Kaikkein raadollisin selitys: alaiset uskoivat, että kun Nissisestä päästään, heille aukeaa mahdollisuus yletä valtakunnansyyttäjäksi.
Tiettävästi esitutkinnassa on kuultu laajalti syyttäjälaitoksen henkilökuntaa. Kun esitutkinta tulee julkiseksi, paljastuu, mitä mieltä kukakin on ollut aiemmin ja on nyt. Eiköhän sieltä jälkiviisautta löydy.
VastaaPoistaNormaalisti alaisen on vaikea ryhtyä poikkiteloin esimiehen huonoonkaan ideaan nähden. Mutta nythän kyseessä on valtakunnan korkeimmat syyttäjät. Hiiriäkö siellä ollaan!
Nyt kun Puolassa kuohuu tuomioistuinlaitoksen politisoinnin takia, tuli mieleen, että kuinkahan poliittisia syyttäjänimitykset meillä ovat tai nykysääntöjen puitteissa voivat olla. Ja äskenhän oltiin oikeuslaitoksen lähimaastossa jo hyvinkin kyseenalaisessa poliittisessa taktikoinnissa, kun oikeuskanslerin valintaa veivattiin. Ei meilläkään suunta siis enää ole kunnossa.
VastaaPoistaSyyttäjänimitykset eivät ole Suomessa yhtään politisoituneet.
VastaaPoistaSyyttäjät ovat täällä pikkuvirkamiehiä siinä missä tuomaritkin. KUkaan ei juuri välitä, keitä ja millaisia tyypejä tuomareiksi ja syyttäjiksi nimitetään.
Presidentti Niinistö jätti nimittämättä prof. Veli-Pekka Viljasen kansleriksi siksi, että Viljanen oli erehtynyt arvostelemaan hänen uudenvuodenpuhettaan. Syy oli täysin pikkumainen ja naurettava ja kuvaa hyvin Sauli Niinistön todellista eli o,ahyväistä ja prinsessanherkkää luonteelnaatua. Hän halusi nimittää virkaan Tuomas Pöystin, joka on paistatellut julkisuuden valokeilassa pari vuota, sote-uudistuksen suurena ja kauniina projektinjohtajana, eli samanlaisen kuin Niinistö on halunnut itsekin aina olla. Niinistö rakastaa ylikaiken julkisuutta, siksi hän haluaa nimittää puolijulkkiksia korkeisiin virkoihin, jos vain niitä sattuisi jostakin löytymään.
Pöystin sote-uudistus koki kaamean mahalaskun perustusakivaliokunnassa. Pöysti menetti kasvpnsa myös siksi, että suostui ministereiden painostuksesta esittelemään lain, jota hän piti itsekin epäonnistuneena.
Jos Suomessa muutettaisiin KKO:n ja KHO:n tuomareiden nimitysmenettelyä samalla tavalla kuin Puolassa tehtiin, kukaan ei välittäisi tästä yhtikäs mitään. Kansa tyytyisi vain haukottelemaan terasseillaan ja mökeillään ja ihmettelemään, että "mikä kumman KKO"?
Ihmisiä kiinnostaa Suomessa vain Niinistön ns. charmi, Jenni Haukion upeiksi ja hienoiksi kehutut, mutta todellisuudessa vain nukkemaiset iltapuvut, sekä Lennun saulimainen virnistys.
Silloinhan vasta ne poliittiset motiivit vaarallisia ovatkin, jos kansaa ei kiinnosta.
VastaaPoista"…poliittiset motiivit vaaralllisia ovatkin …."
VastaaPoistaPitäisi kirjoittaa, että "silloin ne poliittiset motiivit vaarallaisia olisivatkin … ", sillä kuten jo edellä mainitsin, poliittisia motiiveja ei ole ollut eikä ole myöskään näköpiirissä.
Oikeuskanslerin nimityksessä oli vain nimittäjän henkilökohtaisia kaunoja ja tavoite saada uudeksi kansleriksi julkisuudessa paistatellut lakimies, vaikka tällä ei ole juurikaan kokemusta lainkäytöstä, jota oikeuskanslerin viran menestyksellinen hoitaminen välttämättä edellyttäisi.
Paljon enemmän olen ollut - ja olen edelleen - huolestunut siitä, että KKO, joka käytännössä täydentää itse itseään - oikeusneuvosten rekrytointia ei le haluttu antaa tumarinvalintalautakunnan tehtäväksi - rekrytoi jatkuvasti jäsenikseen lakimiehiä eli yleensä asianajajia, joilla on runsaasti kokemusta välimiestehtävistä. Tehtävistä, jotka ovat yleisöltä salaisia, Voidaan jopa puhua KKO:n "välimieskiintiöstä" tai -verkostosta.
Tämä on asia, josta voitaisiin ja myös pitäisi keskustella, mutta se ei hetkauttanut pätkääkään juristeja, tavallisesta kansasta puhumattakaan.
Nissisen tulisi heti erota virastaan. Luottamus korkeaan viranhoitoon on mennyt,eikä sitä voi oikeuskanslerin eikä oikeuden päätöksillä palauttaa. Erottuaan Matti ja hänen veljensä Vesa voisivat keskittyä täysin voimin virkamiesten koulutukseen. Uskomaton juttu sinänsä tämä Nissisen juttu! Onkohan mies ollut jonkin syyn vuoksi sekaisin ja "muissa maailmoissa"?
VastaaPoistaMikä on blogistin valistunut arvio, nouseeko virkasyyte vai ei, jos asiaa arvioidaan yksinomaan lehtitietojen perusteella?
VastaaPoistaArvon valistumaton anonyymi. Eivät syytteet nouse noin vain ja itsekseen niin kuin oraat pellolla. Kyllä jonkun pitää nostaa syytteet.
VastaaPoistaOlen jonkin verran seurannut tätä blogia ja havainnut että blogistin arviot ovat toisinaan osuneet melko oikeaan ja tästä syystä olisin kiinnostunut, että mikä mahtanee olla blogistin arvio tämän asian lopputulemasta.
VastaaPoistaEnkä tarkoita nyt siis sitä pitäisikö tai olisiko asiassa syytä nostaa syyte, vaan mitä asialle käytännössä oikeuskanslerinvirastossa tehdään? Liekö virkasyytettä todennäköisempää, että Nissinen saisi kuitenkin vain nuhtelut tai varoituksen oikeuskanslerilta?
Mitäkö asialle OKa-virastossa tehdään?
VastaaPoistaVirastossa asia tutkitaan.