24. Suomen prosessioikeusyhdistys perustettu

1. Suomi on, paitsi tuhansien järvien, myös tuhansien ja taas tuhansien yhdistysten luvattu maa. Yhdistys on luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien tiettyä tarkoitusta varten perustama organisaatio. Yhdistymisvapaus kuuluu  Suomen perustuslaissa turvattuihin poliittisiin perusoikeuksiin (PL 13 §). 

2. Yhdistys voi olla rekisteröity tai se voi toimia rekisteröimättömänä. Rekisteröidyt yhdistykset (lyhenne ry tai ry.) ovat itsenäisiä oikeuskelpoisia oikeushenkilöitä, rekisteröimättömät eivät. On myös laissa tai asetuksessa erikseen määriteltyjä julkisoikeudellisia yhdistyksiä, kuten esimerkiksi Suomen Punainen Risti, kauppakamarit, opiskelijakunnat, ylioppilaskunnat, osakunnat, metsänhoitoyhdistykset ja vaikkapa Suomen Asianajajaliitto.

3. Yhdistyslaki koskee niin sanottuja aatteellisia yhdistyksiä. Se ei koske yhtiöitä, osuuskuntia tai muita yhteisöjä, joiden tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille taikka joiden tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen. Yhdistyslaki koskee myös puolueita, joista on lisäksi säädetty erityinen puoluelaki.

4. Yhdistysrekisteriin on merkitty noin 135 000 yhdistystä, joista 100 000 on toimivia. Yhdistysrekisteriä pitävä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ilmoitti viime elokussa poistavansa listoiltaan noin 40 000 yhdistystä, joista ei ole kuulunut mitään vähintään 20 vuoteen.

5. Lakimiehet ovat perustaneet suuren joukon erilaisia yhdistyksiä. Niistä tunnetuimpia ovat Akavaan kuuluva Suomen Lakimiesliitto (perustettu 1944) ja asianajajalakiin perustuva julkisoikeudellinen yhteisö Suomen Asianajajaliitto (perust. 1954), jotka ovat lähinnä jäsentensä edunvalvontajärjestöjä. Lakimiesliiton perustivat Suomalainen Lakimiesyhdistys (perustettu 1898), Juridiska Föreneingen i Finland, Suomen Asianajajaliitto, Korkeimpien oikeuksien tuomarien yhdistys, Suomen Kihlakunnantuomarien yhdistys ja Nuoret Lakimiehet. 

6. Nykyisin Lakimiesliiton jäsenjärjestöjä on yli 30, joista voidaan edellä jo mainittujen järjestöjen lisäksi mainita esimerkiksi Naisjuristit, Käräjäoikeustuomarit, Suomen hovioikeustuomarit, Hallintolakimiehet, Hallinto-oikeustuomarit, Yksityisalojen lakimiehet, Poliisilakimiehet, Suomen syyttäjäyhdistys, Työmarkkinalakimiesten yhdistys, Pankkilakimiehet, Suomen kihlakunnanvoudit, Suomen Verolakimiehet ja Vara- ja Oikeusnotaariliitto. Lakimiesliittoon kuuluvia opiskeijayhdistyksiä ovat  mm. Pykälä ry, Lex ry, Artikla ry, Codex rf,  Justus rf/ry ja Judica ry.

7. Lakimiesliittoon ulkopuolisista yhdistyksistä voidaan mainita tuomarijärjestöjen kattojärjestönä toimiva Suomen Tuomariliitto ry, joka jäseniä ovat Käräjäoikeustuomarit, Suomen hovioikeustuomarit, Hallinto-oikeustuomarit, Suomen erityistuomarit ja Korkeimpien oikeuksien virkamiehet ry. Tuomariliiton ajatuksena on toimia tuomioistuinlaitoksen kehittämiseksi sekä valvoa jäsentensä ammatillisia ja muita yhteisiä pyrkimyksiä. Vuonna 1954 perustetun Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry:n tavoitteena puolestaan on Suomen oikeus- ja yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttaminen sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistäminen. 

8. Demla julkaisee yhdessä Oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen yhdistyksen kanssa neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Oikeus-lehteä. Suomen Lakimiesliitto julkaisee Lakimiesuutiset - nimistä jäsenlehteä, Suomalainen Lakimiesyhdistys puolestaan Lakimies-lehteä (LM) ja Oikeustiede-Jurisprudentia -vuosikirjaa. Suomen Asianajajaliiton julkaisu on Defensor Legis -lehti (DL) ja Juridiska Föreningenin puolestaan JFT eli Tidskrift utgiven av  Juridiska föredingen i  Finland.  JFT on ilmestynyt vuodesta 1865 ja se on Pohjoismaiden vanhin yhä ilmestyvä lainopillinen aikakauskirja. Lakimies-lehti on ilmestynyt vuodesta 1903 ja Defensor Legis, joka on Pohjoismaiden vanhin asianajajien julkaisu, vuodesta 1920. 

9. Oikeuden eri aloja varten on aikojen kuluessa perustettu monia yhdistyksiä. Niistä tulee mieleen esimerkiksi vuonna 1934 perustettu Suomen Kriminalistiyhdistys, jonka tarkoituksena on koota asianharrastajia  käsittelemän rikollisuutta, sen syitä ja vastustamiskeinoja koskevia kysymyksiä, tehdä asiaankuuluvia ehdotuksia ja aloitteita sekä edistää alaa koskevien tutkimusten julkaisemista. Suomen Tekijänoikeudellinen Yhdistys on perustettu 1965 ja sen tarkoituksena on toimia tekijänoikeuden alan lakimiesten ja muiden asiantuntijoiden yhteisenä ja puolueettomana keskustelufoorumina. Uusimmista  alakohtaisista yhdistyksistä voidaan mainita Valtiosääntöoikeudellinen seura, joka on International Association of Constitutional Law (IACL) -järjestön Suomen osasto. Seura ylläpitää Perustuslakiblogi -nimistä ajankohtaispalstaa. 

10. Äskettäin myös prosessoikeudesta kiinnostuneet juristit ovat saaneet oman yhdistyksensä, jonka nimenä on Suomen prosessioikeusyhdistys (SPOY, ruots. FfPF). Hankkeen puuhamiehiin kuulunut Timo Saranpää - entinen assistenttini Lapin yliopistosta - on kirjoittanut asiasta pienen kirjoituksen, joka on julkaistu Defensor Legis -lehden numerossa 5/2016 (s. 873-875). Yhdistyksen perustamisesta keskusteltiin alustavasti marraskuusssa 2015 Vaasassa pidetyn väitöstilaisuuden yhteydessä. Päätös yhdistyksen perustamisesta tehtiin 26.8.2016 Helsingissä pidetyssä seminaarissa.

11. Yhdistyksen esikuva on pohjoismainen prosessioikeusyhdistys (Nordiska Föreningen för Processrätt), joka järjestää kolmen vuoden välein seminaareja, joissa käsitellään ajankohtaisia prosessioikeudellisia aiheita eri Pohjoismaista. Prosessioikeusyhdistystä ei ole tarkoitus rekisteröidä. Yhdistyksen toimintaa suunnittelemaan on perustettu toimikunta, jonka jäseniksi valittiin laamanni Antti Savela, puheenjohtajana, sekä muina jäseninä asianajajaja Markku Fredman, valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta, professori Mikko Vuorenpää, yliopistonlehtori Heidi Lindfors, yliopistonlehtori Reima Kukkonen, tutkijatohtori Hannele Tolonen ja edellä jo mainittu OTT, hovioikeudenneuvos Timo Saranpää. 

12. Yhdistyksen perustaminen on odotettu askel oikeaan suuntaan. Paljon kuitenkin riippuu siitä, miten aktiivisesti ja innostuneesti yhdistys ja sen jäsenet toimivat. Yhdistyksen tulisi toimia erityisesti keskustelukulttuurin herättäjänä ja kehittäjänä. Luultavasti yhdistys tulee järjestämään keskustelutilaisuuksia ja seminaareja ajankohtaisista kysymyksistä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan olisi edellytettävä, että keskustelua käytäisiin myös internetin välityksellä. Prosessioikeusyhdistys voisi perustaa oman julkaisun tai vaikkapa Perustuslakiblogin kaltaisen sivuston, jossa käytäisiin avointa ja akateemisesta pönötyksestä vapaata keskusteltua esimerkiksi vireillä olevista oikeudenkäyntimenettelyä koskevista uudistuksista.

13. Suomalaiset lakimiehet, kuten esimerkiksi tuomarit, asianajajat, syyttäjät ja yliopistotutkijat, eivät ole olleet mitenkään innokkaita keskustelemaan oikeus- ja ammatillisista asioista julkisesti. Yhtenä syynä tähän saattaa olla sopivan foorumin puuttuminen. Lainopillisissa aikakausjulkaisuissa ( LM, DL, JFT, Oikeus jne.) julkaistaan kyllä oikeustieteellisiä kirjoituksia, mutta keskustelua nekään eivät etenkään käytännön lakimiesten piirissä juuri herätä. Syntyy vaikutelma siitä, etteivät suomalaiset juristit halua keskustella julkisesti juuri mistään. Olen itse yrittänyt herättää keskustelua vuodesta 2008 lähtien omassa blogissani, samoin viime vuoden loppupuolella käynnistämässäni Prosessioikeusblogissa.

14. Suomessa järjestetään toki erilaisia lakimiespäiviä, seminaareja yms. tilaisuuksia, joissa pidetään esitelmiä eri aiheista. Nämä tilaisuudet noudattavat yleensä aina samaa vanhaa kaavaa ja niissä pidetyt puheet ovat useimmiten samanlaisia. Keskustelua  ei juuri synny eivätkä tilaisuudet ylitä juuri koskaan uutiskynnystä. Pääasiana näissä tilaisuuksissa tuntuu olevan kollegojen ja tuttavien tapaaminen ja illansuussa esimerkiksi oikeusministeriön tai eri liittojen järjestämille vastaanotoille osallistuminen. 

15. Uuden yhdistyksen kannattaisi ottaa esimerkkiä valtiosääntöoikeudellisesta seurasta ja panna pystyyn perustuslakiblogin kaltainen ajankohtaissivusto, jossa yhdistyksen jäsenten lisäksi myös yhdistyksen ulkopuolella olevat lakimiehet voisivat alustusten pohjalta vaihtaa mielipiteitä prosessioikeutta koskevista ajankohtaisista kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeista. 

16. Käsiteltävät teeemat voisivat koskea siviili- ja rikosprosessin ohella myös hallintolainkäyttöä. Olisi ikävä puute, jos yhdisys keskittyisi, niin kuin hieman näyttää, ainoastaan ns. yleiseen lainkäyttöön, jolloin hallintolainkäyttö jäisi kokonaan sen kiinnostuksen ulkopuolelle. Hallintoprosessi on kuitenkin oikeudenkäyntiä siinä missä siviili- ja  rikosprosessikin. Hallintoprosessin yliopisto-opetus tulisi minusta siirtää hallinto-oikeudesta prosessioikeuden yhteyteen. Toisaalta insolvenssioikeuteen kuuluu runsaasti sellaista aineellisoikeudellista asiaa, jonka opetus olisi järkevää antaa prosessioikeuden sijasta yksityisoikeuden opetuksen yhteydessä.