22. Tuomio Asema-aukion pahoinpitelyjutussa

                                                     Rikospaikka

1. Helsingin käräjäoikeus antoi tänään tuomion Asema-aukion pahoinpitelytapauksesta.  Oikeus katsoi syytettynä olleen Jesse Torniaisen syyllistyneen Jimi Karttusen törkeään pahoinpitelyyn. Sen sijaan käräjäoikeus hylkäsi syytteen Karttusen törkeästä kuolemantuottamuksesta. Torniainen tuomittiin 2 vuodeksi vankeuteen. Rangaistus on ehdoton, Torniaista ei kuitenkaan määrätty heti vangittavaksi, vaikka syyttäjä oli sitä vaatinut. Torniainen on ollut asian esitutkinnan aikana tutkintavankeudessa kuukauden verran; hänet päästettiin tutkintavankeudesta 19.10. 

2. Tapauksessa on kyse julkisuudessa paljon esillä olleesta Asema-aukiolla 10. syyskuuta tapahtuneesta pahoinpitelystä. Pohjoismainen vastarintaliike -uusnatsijärjestö, jonka aktiiveihin Jesse Torniainen kuuluu, oli järjestänyt paikalla mielenosoituksen, jonka ohitse Jimi Karttunen oli kävelemässä. Karttunen pysähtyi mielenosoittajien lippurivistön eteen, sylkäisi maahan, minkä jälkeen Karttusen eteen juossut Torniainen potkaisi ns. juoksu - tai hyppypotkulla Karttusta rintaan. Karttunen kaatui maahan ja löi päänsä katukiveykseen. Hänet vietiin sairaalaan, josta hän poistui omasta aloitteestaan ja kuoli kotonaan noin kuukausi pahoinpitelyn jälkeen.   

3. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta, koska Jimi Karttusen  menehtymisen ei näytetty olleen rikosoikeudellisessa syy-yhteydessä pahoinpitelyrikokseen. Käräjäoikeus piti mahdollisena sitä, että uhrin omalla myötävaikutuksella on ollut merkittävä vaikutus siihen, että aivovamma on myöhemmin pahentunut ja johtanut menehtymiseen. Käräjäoikeuden mukaan epäselväksi jäi, olisiko uhri menehtynyt vammaan ilman omaa myötävaikutustaan. Käräjäoikeus toteaa, että selvityksen mukaan uhri ei asianmukaisesti sitoutunut hoitoon, vaan hän on oma-aloitteisesti vastoin lääkäreiden suositusta lopettanut osastohoidon, poistunut sairaalasta, jonne hänet oli tuotu 10.9., jo vajaan viikon kuluttua eli 15.9.,  sekä käyttänyt välittömästi hoitojakson jälkeen ja todennäköisesti myös sen aikana päihteitä sekä lääkkeitä, joita hänelle ei oltu määrätty lääkärien toimesta.

4. Käräjäoikeus hyväksyi syyttäjän vaatimuksen rangaistuksen koventamisesta syytetyn aikaisemman rikollisuuden vuoksi. Se korotti rangaistusta puolella vuodella. Torniainen on aiemmin syyllistynyt suhteellisen lieviin rikoksiin, joissa on toisaalta ainakin osaksi ollut kyse myös väkivaltarikollisuudesta. 

5. Syyttäjän esittämän koventamisperusteena esittämän rasistisen motiivin käräjäoikeus sitä vastoin hylkäsi. Käräjäoikeus viittaisi tässä kohdin siihen, ettei syyttäjä ollut yksilöinyt, mikä oli sen vähemmistöryhmä, johon asianomistaja Karttunen oli kuulunut.  Asiassa ei ollut myöskään esitetty selvitystä siitä, että Karttunen olisi valikoitunut rikoksen uhriksi vähemmistöryhmään kuulumisen vuoksi, käräjäoikeus totesi. Pelkästään se seikka, että Karttunen oli sylkäissyt maahan lippurivistön edessä sekä mahdollisesti sanonut jotain negatiivista lippua kannattaneelle henkilölle, ei osoita Torniaisen rikoksen motiivia rasistiseksi. Toisaalta käräjäoikeus hylkäsi puolustuksen vaatimuksen rangaistuksen lieventämisestä asian saaman poikkeuksellisen julkisuuden vuoksi. Oikeus totesi, että Torniainen oli myös itse käyttänyt julkisuutta julkaisemalla internetissä kohta teon jälkeen tapausta koskevaa tietoa omasta näkökulmastaan. 

6. Syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen on jo ehtinyt ilmoittaa valittavansa tuomiosta hovioikeuteen. Hän katsoo Torniaisen syyllistyneen myös törkeään kuolemantuottamukseen. Hovioikeuden tulee ottaa rangaistuksen koventamisperusteena huomioon teosta ilmenevä rasistinen motiivi, sanoo Rinkinen. Tällaiseksi motiiviksi voidaan syyttäjän mukaan katsoa teko, joka kohdistuu rasistista kiihottamista vastustavaan henkilöön kuten ko. tapauksessa Jimi Karttuseen.  

7. Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati Jesse Torniaiselle 4.5 - 5 vuoden pituista vankeusrangaistusta. Se olisi kyllä liian ankara rangaistus, vaikka hovioikeus hyväksyisi syyttäjän näkemyksen syytetyn syyllistymisestä pahoinpitelyn ohella myös törkeään kuolemantuottamukseen. Minusta näyttä melko selvältä, ettei syytetyn syyksi voida lukea kuolemantuottamusta. Pahoinpidelty on käyttänyt sairaalassa ollessaan päihteitä ja hän on poistunut sairaalasta omin luvin, vaikka hänen hoitonsa oli vielä kesken. 

8. Näillä näkymin en oikein usko, että myöskään syyttäjän vaatimus rasistisesta motiivista menestyisi hovioikeudessa. Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio tosin näyttää olevan haastattelussaan tästä asiasta eri mieltä. Karttunen on toki ilmaissut halunsa vastustaa ko. mielenosoitusta, jota hän on ilmeisesti pitänyt rasistisena, mutta hän on minusta tehnyt tämän liian raflaavalla tavalla eli alkamalla syljeskellä kohti mielenosoittajien rivistöä. 

8. Pahoinpitelyä ei olisi ilmeisesti lainkaan tapahtunut, jollei Karttunen olisi pysähtynyt mielenosoittajien eteen ja ryhtynyt syljeskelemään kohti lippua kannattelevaa mielenosoittajaa. Karttusen provokatiivinen käytös ei toki ole oikeuttanut Torniaista kohdistamaan minkäänlaista väkivaltaa häntä vastaan. Ei pidä provosoitua vaikka provosoidaan.

9. Poliisihallitus on muutama päivä sitten ilmoittanut, että se tulee nostamassa ensi vuoden alssa käräjäoikeudessa kanteen, jossa vaaditaan Suomen vastarintaliikkeen (SVL) toiminnaan lakkauttamista. Poliisin mukaan SVL:n vallankumouksellinen, väkivaltainen ja avoimen rasistinen toiminta on olennaisesti lakien ja hyvien tapojen vastaista.