KKO 2024:54
Syyttäjä vaati rangaistusta A:lle yrityssalaisuuden rikkomisesta. Syytteen perusteella yrityssalaisuuksien oikeudeton käyttö oli alkanut aikana, jolloin B Oy oli yrityssalaisuuksien haltija, ja oikeudeton käyttö tai sen yritys oli jatkunut aikana, jolloin C Oy:stä oli tullut osakeyhtiön jakautumismenettelyn seurauksena mainittujen yrityssalaisuuksien haltija. Vain C Oy oli esittänyt asiassa syyttämispyynnön.
Korkein oikeus katsoi, ettei B Oy:n syyteoikeus ollut jakautumisen myötä siirtynyt C Oy:lle. Syyttäjällä oli kuitenkin C Oy:n syyttämispyynnön perusteella oikeus nostaa syyte siltäkin osin kuin yrityssalaisuuden rikkominen oli kohdistunut aikaan, jolloin B Oy oli hallinnut yrityssalaisuuksia.
----
Oy B (jäljempänä vanha yhtiö) on jakautunut kahdeksi yhtiöksi 30.9.2015 ja samalla se on purkautunut. C Oy:stä (jäljempänä uusi yhtiö) on tullut syytteessä kuvattujen yrityssalaisuuksien haltija 30.9.2015 lukien. Uusi yhtiö on asianomistajana tehnyt syyttämispyynnön yrityssalaisuuden rikkomista koskevassa asiassa.
Helsingin käräjäoikeus on lukenut A:n syyksi syytteen teonkuvauksen mukaisesti yrityssalaisuuden rikkomisen ajalla 18.9.2014–1.11.2016. A oli kopioinut työnantajansa, vanhan yhtiön yrityssalaisuuksia sisältäviä kiinteistöhuoltosopimuksia ja huolto-ohjelmia aikana, jona hänen työsuhteensa oli sovittu päättyvän ja jolloin hänellä ei ollut enää ollut työntekovelvoitetta. A oli kilpailukieltosopimuksensa päättymisen 1.4.2015 jälkeen käyttänyt tai yrittänyt käyttää oikeudettomasti yrityssalaisuuksia, kun hän oli perustamansa osakeyhtiön nimissä 13.4.2015–1.11.2016 solminut yhtiön asiakkaina olleiden asunto-osakeyhtiöiden kanssa kiinteistöhuoltosopimuksia ja tarjonnut sopimuksia näille.
A valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen ja vaatinut syytteen tutkimatta jättämistä tai hylkäämistä. Tutkimatta jättämistä koskevaa vaatimustaan A on perustellut sillä, että hänen väitetty menettelynsä ei ollut kohdistunut uuteen yhtiöön. Uusi yhtiö ei ollut asianomistaja eikä se ollut voinut esittää rangaistusvaatimusta A:ta kohtaan. Vanha yhtiö ei ollut voinut siirtää asianomistaja-asemaansa uudelle yhtiölle.
Syyttäjä on tarkistanut syytteen teonkuvausta hovioikeudessa A:n esitettyä väitteen syyttäjältä puuttuneesta syyteoikeudesta. Syyttäjän tarkistetussa teonkuvauksessa on todettu, että uusi yhtiö on tullut kaupparekisteriin 30.9.2015 rekisteröidyn jakautumisen johdosta vanhan yhtiön yrityssalaisuuksien haltijaksi. A oli hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä oikeudettomasti käyttänyt tai yrittänyt käyttää uuden yhtiön yrityssalaisuuksia. Tarkistettu syytteen teonkuvaus vastaa muutoin pääpiirteittäin käräjäoikeudessa esitettyä syytettä.
Helsingin hovioikeus on katsonut, että uusi yhtiö oli ollut väitetyllä rikoksella välittömästi loukatun oikeushyvän haltija ja siten asianomistajan asemassa. Hovioikeus on hylännyt A:n vaatimuksen syytteen tutkimatta jättämisestä. Pääasian osalta hovioikeus on lukenut A:n syyksi yrityssalaisuuden rikkomisen ajalla 18.9.2014–1.11.2016 syyttäjän esittämän tarkistetun teonkuvauksen mukaisesti.
----
Rikoslain 30 luvun 12 §:n 2 momentin perusteella syyttäjä ei saa nostaa syytettä luvun 5 §:ssä tarkoitetusta yrityssalaisuuden rikkomisesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
-----
Onko vanhan yhtiön oikeus esittää syyttämispyyntö siirtynyt uudelle yhtiölle jakautumismenettelyn seurauksena?
KKO totesi (kappale 13), että oikeushenkilöiden syyttämispyyntöön liittyvän oikeuden siirtymisestä ei ole laissa säädetty. Sattumanvaraisuuteen ja rikosvastuun toteutumiseen liittyvien tarkoituksenmukaisuussyiden voitaisiin sinänsä katsoa puoltavan oikeuden siirtymistä vastaanottavalle yhtiölle osakeyhtiön jakautuessa ja jakautuvan yhtiön purkautuessa osakeyhtiölain 17 luvun säännösten mukaisesti. Kun otetaan huomioon asianomistajan oikeuksien henkilökohtaisuus, asiassa ei kuitenkaan ole perusteita katsoa, että edellä mainitussa tilanteessa jakautuvan yhtiön oikeus esittää syyttämispyyntö siirtyisi vastaanottavalle yhtiölle ilman tätä koskevaa lain säännöstä. Vanhan yhtiön syyttämispyyntöoikeus ei ole siten siirtynyt uudelle yhtiölle.
Syyteoikeuden laajuus, kun samalla rikoksella on useampi kuin yksi asianomistaja
Yrityssalaisuuden rikkominen on asianomistajarikos. KKO totesi, että laissa ei ole nimenomaisesti ilmaistu sitä, onko syyttäjällä syyteoikeus asianomistajarikoksesta myös muita asianomistajia koskevilta osin, jos samalla rikoksella on useampia asianomistajia ja vain yksi asianomistaja tai osa asianomistajista esittää syyttämispyynnön.
KKO katsoi, että asianomistajan syyteoikeuden itsenäisyys, rajoitettu oikeus määrätä lopullisista syytetoimista sekä toisen asianomistajan oikeus ottaa toisen asianomistajan peruuttama syyte ajaakseen tukevat sitä, että useaan asianomistajaan kohdistunut rikos voidaan kokonaisuudessaan tutkia jo yhden asianomistajan syyttämispyynnön perusteella.
KKO:n mukaan laajempaa syyteoikeutta yhden asianomistajan syyttämispyynnön
perusteella tukevat myös rikostutkinnalliset ja prosessiekonomiset syyt,
sillä yhdellä asianomistajarikoksella voi olla huomattava määrä
asianomistajia. Laajempaa syyteoikeutta puoltaa niin ikään rikosvastuun
asianmukainen toteutuminen (kappale 19).
Johtopäätöksenään KKO katsoi, että asianomistajan itsenäinen oikeus syyttämispyynnön
esittämiseen merkitsee sitä, että yhdenkin asianomistajan pyyntö riittää
syytteen nostamiseen myös siltä osin kuin rikos on kohdistunut vain
muihin asianomistajiin, kunhan kysymys on samasta syyttämispyynnössä
riittävästi yksilöidystä rikollisesta teosta (kappale 20).
Syyteoikeuden arviointi tässä tapauksessa
KKO lausui, että syytteen
teonkuvauksessa on kuvattu A:n menettely, joka on alkanut
yrityssalaisuuksien kopioimisella hänen palvelussuhteensa aikana.
Syytteessä kuvattu oikeudeton yrityssalaisuuksien käyttö on alkanut
aikana, kun vanha yhtiö on hallinnut yrityssalaisuuksia, ja teko on
jatkunut, kun uusi yhtiö on hallinnut yrityssalaisuuksia (21).
Yrityssalaisuuksien rikkomista koskevan sääntelyn taustalla on yrityssalaisuuksien suojan edistäminen (HE 66/1988 vp s. 2). Yrityssalaisuuksilla voi olla haltijoilleen merkittävääkin taloudellista arvoa. Näin ollen yrityssalaisuuden rikkomisen asianomistajana on yleensä pidettävä rikoksentekohetkellä olleita yrityssalaisuuksien haltijoita, joiden oikeuksia rikoksella on välittömästi loukattu tai vaarannettu.
Syytteessä kuvatun yrityssalaisuuden rikkomisen on katsottava loukanneen tai vaarantaneen yhtiöiden oikeuksia aikana, jolloin ne ovat hallinneet yrityssalaisuuksia. Yrityssalaisuuksien oikeudettomalla käytöllä on 30.9.2015 saakka välittömästi loukattu vanhan yhtiön oikeuksia. Mainitusta ajasta lukien oikeudettomalla käytöllä tai sen yrityksellä on välittömästi loukattu tai vaarannettu uuden yhtiön oikeuksia. Näin ollen syytteessä kuvatulla yrityssalaisuuden rikkomisella on kaksi asianomistajaa.
Uusi yhtiö on esittänyt asiassa syyttämispyynnön. KKO katsoi, että asiassa ei edellä perusteluista tarkemmin ilmenevistä syistä ole ollut estettä nostaa syytettä yrityssalaisuuden rikkomisesta siltä osin kuin sama rikos on kohdistunut vanhaan yhtiöön (kappale 24).
KKO ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta.
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202454.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti