1. Korkein oikeus (KKO) katsoi ennakkopäätöksessään KKO 2023:26, että rikosasian asianomistaja, joka ei ollut esittänyt rangaistus- tai korvausvaatimusta, ei ollut oikeutettu hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä.
2. Rikosasian asianomistaja A, joka oli jo esitutkinnassa ja sittemmin käräjäoikeudessa ilmoittanut, että hänellä ei ollut asiassa rangaistus- tai korvausvaatimusta, vaati Pohjois-Savon käräjäoikeudessa hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä kahdelta vuodelta yhteensä 3 000 euroa. A totesi, että häntä oli kuultu esitutkinnassa ensimmäisen kerran 26.1.2015, mistä lähtien hän oli ollut tietoinen asian vireilläolosta. Asia olisi A:n käsityksen mukaan tullut käsitellä vuoden 2016 loppuun mennessä.
3. Pohjois-Savon käräjäoikeus lausui tuomiossaan 12.4.2019, että A oli ollut asiassa asianomistajan asemassa ja että hänelle oli oikeudenkäynnin vireilläolosta voinut aiheutua epämukavuutta. A oli kuitenkin esitutkinnasta lähtien ilmoittanut, että hänellä ei ollut rikosasiassa vaatimuksia. Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (hyvityslaki) 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa asianomistajan oikeus hyvitykseen oli kytketty esitettyyn vaatimukseen. A ei siten ollut oikeutettu hyvitykseen. Käräjäoikeus hylkäsi A:n hyvitysvaatimuksen.
4. Itä-Suomen hovioikeus, jonne A vallitti, ei tuomiollaan 1.6.2021 muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
6. KKO myönsi A:lle valitusluvan. A vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja hänelle suoritetaan hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 3000 euroa. Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.
7. KKO katsoi, että hyvitystä ei hyvityslain nojalla voida tuomita maksettavaksi asianomistajalle, joka ei ole esittänyt asiassa vaatimuksia, vaikka tälle voikin aiheutua epämukavuutta ja haittaakin oikeudenkäynnin viivästymisestä. Näin ollen asian arvioinnin kannalta merkitystä ei ole sillä, että ilmoituksensa mukaan A:lle on oikeudenkäynnin viivästymisestä aiheutunut hänen kuvaamaansa huolta, epävarmuutta ja turvattomuutta, minkä vuoksi hänellä on ollut tarve saada asiaan ratkaisu mahdollisimman pian.
8. KKO päätyi siten katsomaan, että A, joka ei ollut rikosasian asianomistajana esittänyt oikeudenkäynnissä vaatimuksia, ei ole oikeutettu hyvityslain mukaiseen hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästyessä. KKO ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta.
Kyllä kai korkeiden oikeusasteiden tulkinta hyvityslaista on moitteeton. Mutta maallikon kannalta melko outo naimakauppa tämä oikeudenkäynnin pitkittyminen ja viivästymishyvitys. Vaikutelmaksi jää, että jos asianomistaja ei jostain syystä vaadi hyvitystä, niin juttu saa oikeuden puolesta kestää kuinka kauan tahansa. Oikeusjärjestelmällä ei ole asiassa minkäänlaista vastuuta oikeuden ja kohtuuden toteutumisesta.
VastaaPoistaMarkku Arponen on kuollut. Eikö kollegalta irtoa muistokirjoitusta?
VastaaPoistaMarkku Arposen läheiset työtoverit laatinevat muistokirjoituksen, se julkaistaan todennäköisesti Helsingin Sanomissa.
VastaaPoista