1. Korkein oikeus (KKO) antoi eilen 4.7. ennakkopäätöksen jutussa, jossa asiakkaidensa omistamia tavaroita myynyt kirpputoriyrittäjä tuomittiin saatavan kavalluksesta sakkoon, kun hän ei ollut tilittänyt asiakkailleen heille kuuluvia varoja (KKO 2022:46).
2. Ratkaisulle voidaan antaa nimi "Kirpputorikavallus".
3. Tapauksessa kirpputoria ylläpitänyt liikkeenharjoittaja A oli jättänyt tilittämättä kuudelle asianomistajalle rahavarat, jotka hän oli saanut heidän tavaroidensa myymisestä kirpputorilla käyttäen varat liiketoiminnan muiden velkojen maksamiseen.
4. Jo alemmat tuomioistuimet eli Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, tuomio 21.9.2018, ja Turun hovioikeus, tuomio 3.2.202, olivat tuomineet syytetyn kavalluksesta sakkoon; sakon määrää ei ole KKO:n ratkaisuselosteessa jostakin syystä mainittu.
5. KKO myönsi kesällä 2021 A:lle valitusluvan, VL 2021-55. A vaati valituksessaan, että syytteet hylätään. Syyttäjä ja kaksi asianomistajaa vaativat vastauksissaan, että valitus hylätään. Kaksi asianomistajaa ei vastannut valitukseen.
6. KKO päätyi tuomiossaan samalle kannalle kuin alemmat oikeudetkin eikä alentanut myöskään A:lle tuomittua sakkoa.
7. KKO on kiteyttänyt ratkaisunsa lopputuloksen ennakkopäätöksen otsikossa toteamukseen, että A:n oli käyttäessään mainitut varat liiketoiminnan muiden velvoitteiden maksamiseen täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että tämä johtaa tilitysvelvollisuuden täyttämättä jäämiseen. Varoja oli käytetty oikeudettomasti ja aiheutettu tilitysvelvollisuuden täyttymättä jääminen. A:n katsottiin syyllistyneen viiteen kavallukseen ja yhteen lievään kavallukseen, lainkohta RL 28 luku 4 § 3 om.
8. KKO on viitannut perusteluissaan kahteen aikaisempaan ennakkopäätökseen KKO:2021:36 ja KKO:2005:10.
9. KKO:n tuomiosta julkaisema ratkaisuseloste
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202246.html
10. Olisi ollut paikallaan, että KKO:n ratkaisuselosteessa olisi mainittu kavallettujen varojen markkamäärä sekä A:lle alemmmissa oikeudessa tuomittujen päiväsakkojen lukumäärä.
11. KKO on antanut yllättävän usein kavallusta koskevia ennakkopäätöksiä, jos asiaa verrataan esimerkiksi Ruotsin korkeimman oikeuden (HD) ratkaisuihin. Hakutermillä "kavallus" Finlexistä löytyy nimittäin peräti 70 ratkaisua ja sanalla "törkeä kavallus" puolestaan 16 ratkaisua. - Ovatko suomalaiset todella näin "kavalia"!
12. Ratkaisussa KKO 2021:36 oli myös kysymys saatavan kavalluksesta. KKO on viime vuonna myöntänyt valitusluvan myös törkeää kavallusta koskevassa jutussa, VL 2021-70; sitä KKO ei ole vielä ratkaissut.
Miksi ihmeessä tällaisessa jo maallikonkin ymmärryksen mukaan selvässä asiassa tarvitaan KKOn ennakkopäätöstä? Olen kuvitellut, että ennakkopäätökset ovat hyödyllisiä lähinnä sen tyyppisissä tilanteissa, joissa käsiteltävään asiaan ei joko ole sovellettavaksi yksikäsitteistä lainkohtaa tai laki itse on jotenkin liian monitulkintainen. Mutta tässä?
VastaaPoista