1. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnan toimintakertomus vuodelta 2021 ilmestyi muutama päivä sitten. Kysymyksessä on lautakunnan yhdeksäs toimintakertomus, sillä lautakunta aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta. Lautakunnan toimintaa ja lupamenettelyä sääntelee laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista (715/2011).
https://oikeus.fi/material/collections/20220614111032/7a0cbjlST/OKLTK_Toimintakertomus_2021.pdf
2. Oikeudenkäymiskaaren (OK) 15 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja; viimeksi mainituista käytetään yleisesti nimikettä lupalakimies.
3. Suomen asiamies- ja avustajajärjestelmä on varsin omalaatuinen, sillä avustajat ovat eräällä tavalla "kahden kerroksen väkeä", koska asianajoa tuomioistuimissa saavat asianajajien (ja julkisten oikeusavustajien) lisäksi harjoittaa myös mainitut lupalakimiehet ja -naiset, jotka eivät siis kuulu Suomen Asianajajaliittoon.
4. Tiettävästi missään muussa Euroopan valtiossa ei tunneta vastaavanlaista kaksinapaista avustajajärjestelmää. On selvää, että siitä tulisi myös Suomessa päästä eroon, mutta en puutu tähän kysymykseen tässä yhteydessä laajemmin; jatkoa seuraa myöhemmin! Totean vain, että asiaa käsiteltiin laajasti etenkin oikeusneuvos Markku Arposen puheenjohdolla toimineessa Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomimiteassa, jonka mietintö ilmestyi vuonna 2003 (KM 2003:3). Komiteassa oli 13 jäsentä ja kolme pysyvää asiantuntijaa. Heistä vain yksi, minä Jyrki Virolainen, ehdotti lupajärjestelmän rakentamista asianajajamonopolin varaan, kuten mieitnnön sivulta 276 ilmenee.
5. Vuoden 20121 lopussa Suomen Asianajajaliitossa oli asianajajia 2 253 ja valtion oikeusaputoimistoissa julkisia oikeusavustajia 200. Luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia oli todella paljon eli peräti 1 715 henkeä. Heistä naisia oli 656 eli 38 prosenttia ja miehiä 1058 eli 62 prosenttia. Yhdestä lupalakimiehestä ei saatu kyseistä tietoa (kertomuksen sivu 12).
6. Selvänä puutteena on pidettävä sitä, että lautakunnan nettisivuilta - kovan etsimisen jälkeen - löytyvästä julkisesta oikeudenkäyntiavustajaluettelosta voi hakea tietoa ainoastaan nimihaun perusteella. Olisi ilman muuta edellytetävä, että julkinen luettelo olisi todella julkinen ja luettelosta ilmenesivät kaikkien luvan saaneiden avustajien nimet.
7. Käräjäoikeuspiireittäin ylivoimaisesti eniten kyseisiä avustajia oli vuoden 2021 lopussa Helsingin käräjäoikeudessa, nimttäin 588, seuraavina tulivat Varinais-Suomen KO (207), Länsi-Uudenmaan KO (206), Itä-Uudenmaan KO (109), Oulun KO (106), Pirkanmaan käräjäoikeus (106), Lapin KO (45 )ja Pohjanmaan KO (44). Vähiten luvan saaneita avustajia oli Kainuun käräjäoikeuden alueella eli vain 8 kappaletta. Hovioikeuspiireittäin järjestys oli seuraava: Helsingin HO-piiri 58%, Turun HO-piiri 20 %, Itä-Suomen HO-piiri 10 %, Rovaniemen HO-piiri 9 % ja Vaasan HO-piiri 7 %.
8. Lupien määrä on ollut koko ajan tasaisessa nousussa. Taaksepäin lueteltuna lupamäärät ovat vuodesta 2020 alkaen nimittäin olleet 1664, 1631, 1588, 1533, 1481, 1338 ja 960. Luvan saaneiden avustajien siirtyminen asianajajiksi näyttää olevan yllättävän vähäistä, sillä vuonna 2021 asianajajiksi siirtyi ainoastaan 78 luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa. Miksi siirtyminen "ykköskoriin" ei houkuttele? Ehkä se ei vain kerta kaikkiaan kannata, kun otetaan huomioon asianajajilta perittävät jäsenmaksut.
9. Kertomusvuonna 2021 oikeudenkäyntiavustajalautakunnassa tuli vireille uusia asioita 466, joista lupahakemuksia oli 242. Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat pyysivät lupansa peruuttamista 121 asiassa esimerkiksi siirtyessään muihin tehtäviin tai jäädessään eläkkeelle. Lautakunta saattoi viran puolesta vireille kaksi luvan peruuttamisasiaa sen selvittämiseksi, täyttääkö luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja edelleenkin lain 2 §:ssä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset rehellisyydestä ja sopivuudesta. Maksamattomien valvontamakujen pperusteella viran puolesta vireille saatettiin 17 peruutusasiaa. Valvontalautakunnasta ei tullut vuonna 2021 esityksiä luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan luvan peruuttamiseksi tai seuraamusmaksun määräämiseksi kurinpidollisena seuraamuksena.
10. Luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskevan valvonta-asian käsittelee ja ratkaisee asianajajayhdistyksen yhteydessä toimiva riippumaton valvontalautakunta. Tällaisia asioita
ovat avustajaan kohdistuva kirjallinen kantelu, oikeuskanslerin ilmoitus tai tuomioistuimen OK 15 luvun10 a §:n nojalla tekemä ilmoitus avustajalle määrätystä esiintymiskiellosta tai muusta avustajan velvollisuuksiensa vastaisesta menettelystä. Jos valvontalautakunta päätyy seuraamusmaksun määräämiseen tai luvan peruuttamiseen, valvontalautakunta tekee siitä esityksen oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle.
11. Valvontalautakunta ratkaisi vuonna 2021 yhteensä 52 luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskevaa kantelua. Kanteluja oli määrällisesti yhteensä 60, joista osa koski samaa avustajaa. 13 asiassa määrättiin kurinpidollisena seuraamuksena huomautus ja yhdeksässä asiassa varoitus. Kahdessa asiassa seuraamus jätettiin määräämättä. Kahdessa samaa avustajaa koskeneessa asiassa valvontalautakunta esitti kurinpidollisena seuraamuksena luvan peruuttamista. Lautakunta peruutti avustajan luvan maaliskuussa 2022. Valvontalautakunta ei katsonut 29 asiassa ilmenneen moitittavaa menettelyä. Lautakunta jätti viidessä asiassa kantelun tutkittavaksi ottamatta.
12. Tänään 16.6.2022 Helsingin hovioikeus vahvisti oikeudenkäyntiavustajalautakunnan syksyllä 2020 tekemän päätöksen peruuttaa Ilkka Ukkosen vuonna 2014 saama lupa, koska häntä pidettiin ilmeisen sopimattomana tehtävään moottoripyöräkerho Helvetin enkelien jäsenyyden takia. Hovioikeuden päätökseen saa hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Tästä peruutusasiasta ei nähdäkseni jostakin syystä mainita mitään lautakunnan toimintakertomuksessa 2021 tai 2020.
13. Oikeudenkäyntiavustajalautakunta teki keväällä 2016 oikeusministeriölle aloitteen luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevan lain muuttamiseksi. Lautakunta täydensi aloitettaan lisäkirjelmillä syksyllä 2017 ja 2018. Myös oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri ja Suomen Lakimiesliitto esittivät lainmuutoksia. Esitysten johdosta oikeusministeriössä laadittiin arviomuistio vuonna 2018, jonka lausuntopalautteessa monin osin kannatettiin tehtyjä esityksiä. Lainmuutostyö ei ole vieläkään edennyt oikeusministeriössä. On hyvin valitettavaa, että työtä ei ole priorisoitu ottaen huomioon esitysten sisältämät merkittävät muutokset luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien ja heidän asiakkaidensa oikeusturvaan. Lainmuutostyö tulisi oikeudenkäyntiavustajalautakunnan näkemyksen mukaan
ehdottomasti sisällyttää seuraavan hallituksen ohjelmaan. Näin toteaa lautakunnan puheejohtaja Marianne Wagner-Prenner katsauksessaan. - Olisi ollut hyvä mainita, mitä nuo lautakunnan ehdottamat muutokset pitävät sisällään.
14. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnassa on jäseninä yksi tuomari hovioikeuksista, yksi tuomari hallinto-oikeuksista tai erityistuomioistuimista, yksi tuomari käräjäoikeuksista, yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen sekä yksi luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien edustaja. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
15. Valtioneuvosto asetti 10.10.2019 oikeudenkäyntiavustajalautakunnan kokoonpanon viisivuotiselle toimikaudelle 1.1.2020 - 31.12.2024. Ensimmäisessä kokouksessaan lautakunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
puheenjohtaja
hovioikeuden presidentti Marianne Wagner-Prenner Rovaniemen hovioikeus (31.7.2022 asti)
varajäsenenä hovioikeudenneuvos Antti Vaittinen Vaasan hovioikeus
markkinaoikeustuomari Markus Mattila Markkinaoikeus
varajäsenenä hallinto-oikeustuomari Jaana Moilanen Helsingin hallinto-oikeus
käräjätuomari Riikka Meroma Pirkanmaan käräjäoikeus
varajäsenenä käräjätuomari Elise Salpaoja Varsinais-Suomen käräjäoikeus
apulaisprofessori Tuomas Hupli Turun yliopisto
varajäsenenä professori Tuula Linna Helsingin yliopisto
luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Ilkka Malka
varajäsenenä luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tomi Rinne
16. Marianne Wagner-Prenner on toiminut lautakunnan puheenjohtajana koko ajan eli vuodesta 2013 alkaen. Hän jää eläkkelle virastaan 31.7. 2022. Hänen tilalleen valtioneuvosto on nimittänyt Itä-Suomen hovioikeuden presidentin Antti Savelan 1..8.202 läukien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti