282. KHO palautti Soklin kaivoksen lupa-asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. KHO 2022:38

 

1. Kor­kein hal­lin­to-oi­keus (KHO) on eilen 24.3. an­ta­mal­laan pää­tök­sel­lä pa­laut­ta­nut Soklin kai­vos­hank­keel­le myön­net­tyä ym­pä­ris­tö- ja ve­si­ta­lous­lu­paa kos­ke­van asian Pohjois-Suomen alue­hal­lin­to­vi­ras­tol­le ko­ko­nai­suu­des­saan uu­del­leen kä­si­tel­tä­väk­si kai­vok­sen ve­sien­hal­lin­nas­ta ja sii­hen liit­ty­vis­tä ve­sis­tö­vai­ku­tuk­sis­ta joh­tu­vil­la pe­rus­teil­la. KHO:n päätös on julkaistu ennakkopäätöksenä KHO 2022:38.

2. Ympäristö- ja vesitalouslupaa haki Yara Suomi Oy. Nyt luvanhakijana on Sokli Oy, joka on Suomen Malmijalostus Oy:n kokonaan omistama hankeyhtiö.  Se hankki joulukuussa 2020 Soklin kaivoshankkeeseen liittyvät oikeudet Yara Suomi Oy:ltä.  

3. KHO:lle valitettiin Vaasan hallinto-oikeuden 5.5.2020  antamasta päätöksestä, jolla haetut luvat oli pääosin myönnetty hakijayhtiölle.

4. Savukoskelle suunniteltu Soklin kaivos on Suomen oloissa mittakaavaltaan poikkeuksellisen suuri kaivoshanke, joten myös sen toiminnassa johdettavat ja käsiteltävät vesimäärät tulisivat muodostumaan erittäin suuriksi. Soklin fosfaattiesiintymä löydettiin vuonna 1967. Soklin kaivoshankkeen alue olisi suuruudeltaan noin 5 900 hehtaria.

5. KHO:n päätöksen mukaan kaivoksen vesienhallinnan toteuttamista koskeviin suunnitelmiin oli lupamääräyksistä huolimatta jäänyt merkittäviä epävarmuustekijöitä. Päätöksessä huomiota kiinnitettiin siihen, että ympäristön pilaantumisriski kasvaisi erityisesti silloin, jos useampi näistä riskitekijöistä toteutuisi samanaikaisesti.

6. KHO otti arvioinnissaan erityisesti huomioon kaivoshankkeen välittömällä vaikutusalueella sijaitsevan luonnontilaisen ja muutoksille herkän Nuorttijoen, jossa esiintyy vesistön erityispiirteistä riippuvainen ja todennäköisesti geneettisesti ainutlaatuinen järvitaimenkanta.

7. KHO katsoi ratkaisussaan, että kaivoksen vesienhallintaan liittyvät epävarmuustekijät olisi tullut arvioida ennakolta ennen luvan myöntämistä. Sen sijaan luvassa oli asetettu lukuisia, laajojakin tutkimuksia ja selvityksiä edellyttäviä jälkiselvitysvelvoitteita. KHO:n mukaan kysymys oli luvan myöntämisedellytysten kannalta keskeisistä selvitysvelvoitteista. Lupamääräykset ja luvan myöntämisen jälkeen tehtävät selvitykset eivät olleet tällaisessa kokonaisuudessa ja varovaisuusperiaate huomioon ottaen riittäviä hallitsemaan toiminnan riskitekijöitä kaikissa hydrologisissa olosuhteissa. Koska hankkeesta saattoi aiheutua merkittävää pilaantumista Nuorttijoessa sekä siellä esiintyvän järvitaimenkannan elinolosuhteiden huonontumista, KHO palautti asian Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

8. Asian uutta käsittelyä varten KHO lausui myös muista kaivoshankkeen toteuttamisen kannalta keskeisistä valitusperusteista, kuten vesistövaikutuksista Kemijokeen, niin sanottujen Soklin ahojen merkityksestä lupaharkinnassa sekä hankkeesta poronhoidolle aiheutuvista vaikutuksista.

9. KHO toimitti asiassa katselmuksen Soklin alueella viime syksynä, tarkemmin sanottuna 1.9.2021.

10. KHO:n päätös

https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1647851309062.html

11. KHO:n päätös käsittäää kaikkiaan 347 sivua. Sivuilla 1-158 käsitellään lähinnä lupa-asian käsittelyvaiheita aluehallintovirastossa ja Vaasan hallinto-oikeudessa, sivuilla 159-274 asian käsittelyä KHO:ssa ja sivuilla 275-347 KHO:n päätöstä ja sen perusteluja.

12. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä KHO:een valittivat mm. Kemin-Sompion paliskunta, Sokli Oy (entinen Yara Oy) sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry ja Nuortin Elinkautiset ry.