261. Hovioikeus vapautti pesänselvittäjänä ja -jakajana toimineen tunnetun professorin liki 800 000 euron korvausvastuusta

Helsingin hovioikeus julkaisi 10.2.2022 seuraavan tiedotteen samana päivänä vahinkorvausjutussa antamastaan tuomiosta (olen lisännyt tekstiin kappaleiden numerot):

1. Helsingin käräjäoikeus oli 15.1.2021 antamallaan tuomiolla katsonut kuolinpesän pesänselvittäjänä ja -jakajana toimineen lakimiehen aiheuttaneen asiassa kantajana olleelle kuolinpesän osakkaalle 787.426,21 euron suuruisen vahingon ja oli velvoittanut hänet korvaamaan kantajalle tämän määrän korkoineen.

2. Testamentissa oli määrätty, että kantaja oli oikeutettu saamaan lainvoimaisen perinnönjaon jälkeen täyden omistus- ja hallintaoikeuden lakiosaansa vastaavaan osuuteen perinnöstä ja loput perintöosuudestaan kymmenessä yhtä suurissa 12 kuukauden välein erääntyvissä erissä. Testamentin määräysten mukaan kantaja olisi oikeutettu saamaan ainoastaan lakiosansa, mikäli hän ei hyväksynyt tätä määräystä.

3. Perinnönjakokirjassa oli todettu muun ohella, että pesänjakaja oli testamentin määräysten velvoittamana sopinut kantajan asiamiehen kanssa siitä, että tämä huolehti kantajalle perinnönjaossa tulleen omaisuuden hoidosta. Perinnönjakokirjan mukaan kantajan asiamiehen oli otettava huomioon testamentin omaisuutta koskevat määräykset omaisuuden hoitamisesta sekä omaisuuden asteittaisesta siirtämisestä kantajan vapaaseen määräysvaltaan. Perinnönjakokirjan oli hyväksynyt ja allekirjoittanut kantajan puolesta hänen antamansa valtuutuksen nojalla hänen asiamiehensä.

4. Hovioikeus totesi tuomiossaan, että vahingonkorvausvastuu asiassa on edellyttänyt, että pesänselvittäjänä ja -jakajana toiminut lakimies olisi menetellyt huolimattomasti ja olisi menettelyllään aiheuttanut kantajalle vahinkoa. Hän oli ottanut huomioon testamentin määräykset siltä osin, että lakiosan ylittävä osuus oli määrätty tulevan kantajan hallintaan kymmenen vuoden kuluessa vuosittain jaettavina tasasuuruisina erinä. Vaikka perinnönjako oli toimitettu muodollisesti toimitusjakona, se oli perustunut kuolinpesän osakkaiden sopimukseen. Pesänjakaja on perintökaaren säännösten mukaan velvollinen toimittamaan perinnönjaon osakkaiden sopiman mukaisesti, jos sopimus ei loukannut kolmannen oikeutta.

5. Hovioikeus totesi edelleen, että pesänselvittäjä oli perintökaaren säännösten nojalla ollut velvollinen luovuttamaan perintöosuuden osakkaille perinnönjakosopimuksen mukaisesti, kun perinnönjako oli tullut lainvoimaiseksi osakkaiden hyväksyttyä jakosopimuksen. Määräys toimia pesänselvittäjänä ja samalla hänen velvollisuutensa olivat tuolloin päättyneet. Väitetty vahinko oli tapahtunut sen jälkeen, kun omaisuus oli siirtynyt kantajan antaman valtuutuksen nojalla kantajan asiamiehen hallintaan. Pesänselvittäjällä ei ole ollut aihetta epäillä sitä, että kantajan asiamies saattaisi omaisuuden kantajan väittämin tavoin tämän ulottumattomiin. Jos nämä varat ovat kantajan väittämin tavoin siirtyneet pois hänen varallisuuspiiristään, ei aiheutunut vahinko ollut enää syy-yhteydessä pesänselvittäjän menettelyyn.

6. Koska pesänselvittäjänä ja -jakajana toimineen lakimiehen ei ollut näytetty toimineen huolimattomasti eikä hänen menettelynsä myöskään ollut syy-yhteydessä väitettyyn vahinkoon, hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja vapautti hänet velvollisuudesta suorittaa kantajalle vahingonkorvausta.

7. Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Jussi Heiskanen ja Aksu Jokinen sekä asessori Antti Ignatius. Ratkaisu on yksimielinen. Asian diaarinumero on S 21/524 ja tuomio on tilattavissa hovioikeuden kirjaamosta, sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi.

---

8. Tiedotusvälineet kertoivat jo käräjäoikeuden tuomion jälkeen, että ko. pesänselvitäjä ja -jakaja oli siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas, 70, joka on erikoistunut mm. perintö- ja testamenttioikeuteen. 

9. Hovioikeuden tiedotteesta saa melko kalpean kuvan asia värikkäistä vaiheista, mutta ei hätää, sillä niistä ova meille kertoneet mm. molemmat iltapäivälehdet ja Helsingin Sanomat, kuten näistä linkeistä ilmmenee:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007751972.html

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008602869.html

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a8ffd6d4-9084-40ab-9fdf-0df8add7b1dd 

10. Outo ja mutkas juttu. Äiti oli määrännyt testamentissaan, että kuolinpesää hoitaisi hänen pitkäaikainen asianajajansa Riitta Leppiniemi. Myöhemmin "kuvioihin" tuli kuitenkin hovioikeuden tiedotteessa mainittu lakimies, jolle kantajana jutussa ollut tytär antoi valtakirjan hoitaa asioitaan. Lakimiehen ehdotuksesta pesänhoitajaksi ja -jakajaksi tuli professori Urpo Kangas. Kyseinen lakimies tuomittiin myöhemmin Helsingin käräjäoikeudessa törkeästä kiskonnasta 1 vuoden ja 2 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja velvoitettiin suorittamaan naiselle lähes puolen miljoonan euron suuruiset korvaukset; lakimies on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.  

11. Miten asiassa olisi käynyt, jos asianajaja Leppiniemi olisi toiminut pesänhoitajana, kuten äiti oli testamantissaan määrännyt? 

12. Ihmetystä herättää myös oikeudenkäyntikulujen määrä 89 900 euroa, joka jutun hävinnyt kantaja määrättiin hovioikeuden tuomiossa korvaamaan Urpo Kankalle. Lähtökohtana on asianosaisen oikeus edustaa itse itseään oikeudenkäynnissä (OK 15:1.1). Juristiprofessori Kangas on kuitenkin voinut käyttää asianajajaa tai lupalakimiestä asiamiehenä tai avustajana. Näin on ilmeisesti tapahtunut, mikä selittää varsin korkeiksi kohoneiden oikeudenkäyntikulujen määrän. 

13. Urpo Kankaan yliopistouraa ja henkilöä on valotettu Helsingin Sanomien haastattelussa elokuun lopulla 2021, jolloin Kangas täytti 70 vuotta. 

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008196782.html