203. Korkeimman oikeuden uudet verkkosivut

 

1. Korkeimman oikeuden (KKO) verkkosivut uudistuivat reilu viikkoa sitten. Uu­dis­tuk­sen ta­voit­tee­na on tiedotteen mukaan ol­lut si­vu­jen vi­su­aa­li­sen il­meen rai­kas­ta­mi­nen sekä si­vu­jen ra­ken­teen ja saa­vu­tet­ta­vuu­den pa­ran­ta­mi­nen. Uudistuksen myötä sivut myös toimivat paremmin kännyköiden ja tablettien näytöillä, KKO:n tiedotteessa todetaan.

2. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) verkkosivut uudistettiin jo pari kuukautta aikaisemmin. Kummankin ylimän oikeuden verkkosivut noudattavat samanlaista visuaalista ilmettä.

3. Onko uudistus onnistunut? Jokaisella lienee asiasta tietty käsitys. Itse en pidä uudistusta erityisen onnistustuneena. KKO:n aiemmat verkkosivut olivat visuaalisuuden, rakenteen ja sisällönkin osalta paremmat. Uudet verkkosivut avautuvat ainakin alkuvaiheessa kännykällä hitaammin kuin vanhat, eikä niiden visuaalisuudessa ole tapahtunut paranemista, pikemminkin päin vastoin. 

4. Keskityn tässä blogijutussa lähinnä KKO:n verkkosivujen rakenteeseen ja sisältöön. Vertailen niitä, paitsi KHO:n, myös  Ruotsin ja Norjan ylimpien oikeuksien vastaaviin sivustoihin.

5. Tuomioistuinten verkkosivut palvelevat tiedottamista, jonka tarkoituksena on edistää oikeusasteiden toiminnan ja koko lainkäytön julkisuutta ja tunnettavuutta. Kyse on, tai ainakin pitäisi olla, ennen muuta yleisön eli tavallisten kansalaisten tiedontarpeen tyydyttämisestä. Lainkäytön ammattilaiset eli tuomarit, asianajat, lupalakimiehet, syyttäjät ja ulosottoviranomaset ovat tehtäviensä takia muutenkin varsin hyvin perillä siitä, mitä tuomioistuimissa tapahtuu, miten ne toimivat ja millaisia ratkaisuja esimerkiksi juuri KKO antaa. Suurelle yleisölle tapahtuvan tiedottamisen tulisi olla sisällön ja muodon suhteen mahdollisiman helppotajuista ja ymmärrettävää, jotta se herättäisi kiinnostusta ja sanoma menisi perille.

6. Ruotsin ja Norjan ylimpien tuomioistuinten verkkosivulla tämä painotus, jossa siis on pidetty silmällä lähinnä tavallisia kansalaisia, on otettu asianmukaisella tavalla huomioon. Sen sijaan KKO:n uusien verkkosivujen rakenteesta ja sisällöstä saa vaikutelman, ettei niissä ole ajateltu etupäässä yleisöä, vaan sivut on laadittu lähinnä lainkäytön ammattihenkilöstöä silmällä pitäen. Sivut sisältävät nimittäin ennakkopäätösten ohella lähinnä pikkutarkkaa tietoa erityisesti siitä, miten valituslupahakemus ja valituskirjelmä on laadittava, miten KKO  käsittelee asiaa menettelyn eri vaiheissa ja miten riita-asiaa olisi ajettava tuomioistuimissa. Tavallisia ihmisiä näin yksityiskohtainen esitystapa tuskin suuremmin kiinnostaa, sillä he eivät laadi muutoksenhakemustaan tai aja asiaansa KKO:ssa itse, vaan heitä samoin kun esimerkiksi liikeyrityksiäkin edustaa oikeudenkäynnissä aina lainopillisen koulutuksen saanut asianajaja tai lupalakimies.

7. Ihmiset, siis suuri yleisö, lienee paljon kiinnostuneempi siitä, keitä ja millaisia tuomareita KKO:ssa tai KHO:ssa oikeastaan on, mikä on heidän koulutuksensa ja ammatillinen kokemuksensa tai jopa se, minkä näköisiä tuomarit ovat. Suomessa valitetaan usein sitä, ettei kansa tiedä, keitä tai millaisia tuomareita ylimmissä on; ylimmät tuomarit ovat yleisölle tuntemattomia päällikkötuomareita kenties lukuun ottamatta. Tähän on vaikuttanut osin se, että ylimmät tuomioistuimet järjestävät suullisia käsittelyjä vain aniharvoin, KHO ei juuri milloinkaan. Kirjallinen menettelytapa ei ole omiaan edistämään tuomioistuinten ja tuomareiden tunnettavuutta.

8. Tämän "esipuheen" jälkeen tarkastelen KKO:n uusittuja verkkosivuja lähemmin. Huomio kiinnittyy heti siihen, että KKO:n ratkaisuilla ja erityisesti sen antamilla ennakkopäätöksillä on sivustolla varsin keskeinen rooli. Niistä mainitaan etusivulla useaan kertaan.  Ensimmäinen iso ostsikko kertoo, että "KORKEIN OIKEUS ON RIITA-JA RIKOSASIOIDEN YLIN OIKEUSASTE". Sen alla on linkki, josta lukija pääsee tutustumaan, ei KKO:n kaikkiin päätöksiin, vaan uusimpiin ennakkopäätöksiin, jotka on annettu vuonna 2020. 

9. Toisessa etusivulla olevassa leveässä otsikossa todetaan, että "KKO:N RATKAISUT LÖYTYVÄT FINLEXISTÄ". Otsikon alla on linkki, jota klikkaamalla lukija päätyy KKO:n Finlex-sivustolle. Siellä ovat tiedot KKO:n antamista ennakopäätöksistä, sen myöntämistä valitusluvista (vuodesta 2018 lukien) sekä KKO:n antamista muista päätöksistä (v. 1995 alkaen). Merkinnät myönnetystä valitusluvista poistetaan Finlexistä sitä mukaa, kun KKO on ratkaisut jutun tai asian, jota valituslupa koskee. Muista päätöksistä mainitaan lyhyesti, usein vain parilla kolmella rivillä, millaista asiaa päätös koskee. Mainittakooon, ettei KKO enää, kuten vielä kymmenkunta vuotta sitten,  merkitse ratkaisuselosteisiin päivää, jolloin asia on esitelty, vaikka tuota päivää pidetään nimenomaan ratkaisupäivänä.

10. Ennakkopäätöksistä mainitaan myös etusivun yhdessä ns. yläotsakkeesta. Sen alla on väliotsakkeita ja linkkejä ennakkopäätösten julkaisuperiaatteista, KKO:n EU:n tuomioistuimelle tekemistä ennakkoratkaisupyynnöistä, ennakkopäätöksistä, joilla on EU- ja ihmisoikeusliityntä sekä linkki, josta pääsee tarkastelemaan KKO:n vuosittain antamia ennakkopäätöksistä.

11. Mutta eivät viittaukset ja tiedot ennakkopäätöksistä suinkaan vielä tähän lopu! Etusivulla on nimittäin kohta, jossa mainitaan KKO:n viisi viimeisintä ennakkopäätöstä, eli tällä hetkellä ratkaisut KKO 2020:72-75, sekä linkit, joista pääsee lukemaan kyseisiä ratkaisuja. Lisäksi ennakkopäätökset ovat näkyvästi esillä etusivun alalaidassa olevassa oikeusneuvos Pertti Välimäen (70) laatimassa artikkelissa "Valituslupajärjestelmästä ja valituslupahakemuksen sisällöstä". Eikä pidä unohtaa KKO:n twitter-tiliä, joissa niinikään kerrotaan lähinnä KKO:n julkaisemista ennakkopäätöksistä, erikseen suomeksi ja ruotsiksi.

12.  Lukija, joka ei ole juristi, saattaa ihmetellä, mitä nuo paljon puhutut ennakkopäätökset oikein itse asiassa ovat ja mikä merkitys niillä on. Tämäkin toki selviää verkkosivuilta, mutta vasta ikään kuin ohimennen etusivun alaosasta, jossa kerrotaan, että KKO on ennakkopäätöstuomioistuin ja että ennakkopäätöksiä annetaan sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selkeää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle, minkä lisäksi niillä pyritään varmistamaan lainkäytön yhtenäisyyttä eri tuomioistuimissa. - KHO:n sivustolla ei ole mainintaa  jonka mukaan se olisi ennakkopäätöstuomioistuin; ennakkopäätösten asemesta sivuilla puhutaan yleensä vain vuosikirjapäätöksistä.

13. KKO:n verkkosivuilla on kiinnitetty eri kohdissa runsaasti huomiota myös siihen, miten valituslupahakemus ja KKO:lle tehtävä valitus on laadittava ja miten asian käsittely eri vaiheissa KKO:ssa etenee. Nämä jaksot sisältävät runsaasti sinänsä  huomionarvoisia kysymyksenasetteluja ja tietoja, joita KKO:ssa päämiestensä puolesta asiaa ajavat asianajajat ja lupalakimiehet samoin kuin syyttääjät joutuvat pakosta ottamaan huomioon - jolleivät ko. asiat sitten ole selvinneet heille jo entuudestaan. Mutta tavalliselle kansalaiselle tai vaikkapa esimerkiksi liike-elämän palveluksessa oleville asiantuntijoille näin mittavalla ja runsaasti yksityiskohtaista tietoa sisältävillä lakipaketeilla ei liene kovin suurta merkitystä. 

14. En ryhdy tässä luettelemaan tai lähemmin selostamaan verkkosivujen kohtia, joissa ko. asioista kerrotaan, mutta viittaan kuitenkin etusivulle otettuun kahteen oikeusneuvos Pertti Välimäen  artikkeliin, joista toisesta on jo edellä ollut puhetta. Välimäen laatima toinen artikkeli perustuu hänen KKO:n Asianajopäivässä vuonna  2012 pitämäänsä esitelmään siitä, miten siviiliasiaa on ajettava KKO:ssa ja jo sitä ennen. Tämä on hyödyllinen ja hyvin laadittu esitys. - Mainittakoon, että olen blogikirjoituksessani 2..4.2013 kommentoinut Välimäen kirjoitusta ja pitänyt sitä sangen perusteltuna. Samalla olen kuitenkin tuonut esiin pari kriittistä huomautusta tai kommenttia, sillä minusta perustellun juridisen puheenvuoron tulee aina sisältää hieman myös kritiikkiä; blogikirjoitus numero 714/2.4.2013.

15. Näin tarkkaa ja yksityiskohtaista selvitystä siitä, miten muutoksenhakemus on laadittava ja miten asian käsittely vaiheittain KKO:ssa etenee, ei löydy Ruotsin tai Norjan korkeimman oikeuden verkkosivuilta. Naapurimaiden ylimmissä oikeuksissa ilmeisesti luotetaan muutenkin asianajajien ja syyttäjien korkeaan ammattitaitoon.

16. Suuren yleisön voisi ajatella olevan kiinnostunut enemmän KKO:n jäsenistä ja verkkosivuilla julkaistuista tiedotteista; tiedotteita saisi olla nykyistä enemmän. Tiedotteissa, joita julkaistaan myös KKO:n twitter-tilillä, kerrotaan lähinnä joissakin merkittävissä asioissa annetuista ratkaisuista tai myönnetyistä taikka evätyistä valitusluvista sekä juristeista, joita KKO on esittänyt ja jotka sittemmin on myös nimitetty oikeuden uusisiksi jäseniksi.

17. KKO, kuten myös KHO, on kiinnittänyt verkkosivuillaan varsin paljon huomiota lausuntoihin, joita se antaa lähinnä lakien valmistelu- tai säädäntövaiheessa valtioneuvostolle, oikeusministeriölle taikka eduskunnan laki- tai perustuslakivaliokunnalle.  KKO luettelee sivuillaan antamansa lausunnot aina vuodesta 2009 lähtien, KHO vain vuodesta 2018 alkaen. Tämä ero johtuu siitä, että KHO antaa selvästi enemmän lausuntoja kuin KKO. Minusta olisi paikallaan julkaista lausunnot kohdassa tiedotteet väliotsikon "KKO:n julkaisut" alla; vain todella merkittävistä asioista tai lainsääntöhankkeista annetut lausunnot voitaisiin esitellä jo etusivulla.

18. KKO:n 22.9.2020 antama ennakkopäätös (tuomio), jolla se hyväksyi käräjä- ja hovioikeuden antamat päätökset määrätä Pohjoimainen vastarintaliike -yhdistys lakkautettavaksi ,on nostettu etusivulla korostetusti esiin kuvan kera (KKO 2020:68). Tähän ei ole huomauttamista, ei myöskään siitä, että kohdassa ennakkopäätökset on julkaistu (pitkähkö) lyhennelmä mainitusta PVL-ratkaisusta englanniksi.

19. Kun kuva tuli mainittua, niin on pakko todeta, että KKO:n verkkosivujen visuaalisuudessa, josta kuvat muodostavat tärkeän osan, olisi paljon toivomisen varaa. Etusivulla on julkaistu kuusi kuvaa, joista kahdessa esintyy lakikirja - toisessa niistä kolme lakikirjaa päällekkäin (!) - ja peräti neljä kuvaa, joissa on puheenjohtajan nuija! Tältä osin verkkosivut ovat iltapäivälehtien  oikeussaliuutisten tasoa, sillä myös niiden kuvissa esiintyy usein lakikirja ja puheenjohtajan nuija.  Eivätkö verkkosivujen suunittelijat ja laatijat ole todellakaan keksineet julkaistaviksi mitään muita kuva-aiheita? KHO:n verkkosisivulla  on sentään kuva oikeuden täysistuntosalista. Kuvat KKO:n toimitalosta, istuntosaleista ja muista toimitiloista sekä esimerkiksi KKO:n kansliahenkilökunnasta voitaisiin julkaista verkkosivujen erillisessä osiossa. 

20. Yläotsikon "Ajankohtaista" alla kerrotaan KKO:n tiedotteista ja suullisista käsittelyistä; koska suulliset käsittelyt eivät ole kovin yleisiä, niistä tuskin kannattaa mainita väliotsikossa. Ajankohtaisjakso sisältää mainintoja ja tietoja myös puheista, joilla tarkoitetaan yksinomaan KKO:n presidentin pitämiä puheita, avoimista viroista - niitä ei yleensä ole - julkaisuista, koronaviruksesta, tietosuojasta ja saavutettavuudesta. KKO:n julkaisuja on yllättävän vähän, valtaosa niistä on KKO:n vuosikertomuksia. KKO:n antamat lausunnot voisivat olla julkaisujen yhteydessä, samoin nyt etusivun alaosassa olevat artikkelit valituslupamenettelystä ja asian ajamisesta KKO:ssa.

21. Otsikon "Korkein oikeus" alla esitetään tietoja KKO:n henkilöstöstä, organisaatiosta, historiasta ja lyhyesti (jälleen) KKO:n tehtävistä sekä toimitiloista; toimitilojen kohdalla on muutama pieni kuva, joista yksi esittää talon ulko-ovea Pohjois-Esplanadille.

22. Henkilöstöstä mainitaan erikseen presidentti ja jäsenet. KHO:n verkkosivuilla kerrotaan myös aikaisemmista presidenteistä ja heidän uristaan, mutta KKO:n sivuilla esitellään vain nykyisin virassa oleva presidentti. Presidentistä ja jäsenistä (oikeusneuvoksista) kerrotaan heidän koulutuksensa ja aiemmat tehtävänsä yksityiskohtaisesti. Mutta kehitettävää olisi mm. sikäli, että  kunkin jäsenen kohdalla olisi syytä mainita nykyistä tarkemmin hänen julkaisunsa tai ainakin jotkut niistä sekä OTT-tutkinnon suorittaneiden jäsenten kohdalla väitöskirjan nimi. Tämä lisäisi osaltaan KKO:n tuomareiden tunnettavuutta, jossa on, kuten edellä jo mainitsin, selviä puutteita.

23. Selkeänä puutteena pidän sitä,  että niiden jäsenten kohdalla, jotka ovat toimineet välimiehinä, ei ole tästä mainintaa. Tässä suhteessa KKO:n verkkosivut eroavat epäedukseen esimerkiksi Ruotsin HD:n sivuista, sillä naapurimaassa mainitaan reilusti, jos korkeimman oikeuden jäsen on toiminut välimiehenä. Oikeusvaltiossa tuomioistuinten toiminnan tulisi olla avointa ja läpinäkyvää myös tuomareiden sivutoimien ilmoittamisen osalta; välimiestehtävät ovat tuomareiden sivutoimista tärkeimpiä.

24. Vielä suurempi puute on se, ettei verkkosivuilla ole julkaistu tuomareiden valokuvia, ei presidentistä eikä jäsenistä. Sama puute vaivaa myös KHO:n verkkosivuja. Myös tässä kohdin KKO ja KHO tulevat jälkijunassa, jos niitä verrataan esimerkiksi Ruotsin, Norjan tai vaikkapa Viron ylimpiin oikeusasteisiin. Ruotsin HD:n verkkosivuilla on julkaistu isokokoiset kuvat jokaisesta jäsenestä.

25. KHO:n verkkosivuilla luetellaan tuomioistuimen kaikki esittelijät, myös julkaisuhetkellä määräaikaiset esittelijät. Sen sijaan KKO ei ilmoita sivuillaan esittelijöiden nimiä, mitä voidaan pitää puutteena. Ratkaistaanhan myös KKO:ssa kaikki asiat esittelystä, myös sellaiset asiat, joissa on toimitettu suullinen käsittely.

26. Summa summarum. Tämä on minun näkemykseni KKO:n ja osin myö KHO:n uudistetuista verkkosivuista. Niissä on paljon hyvää, mutta kehittämisen varaa olisi vielä runsaasti rakenteen selkeyden, sisällön sekä visuaalisuuden osalta. Kukaan ei toivottavasti pahastu, KKO:ssa tai sen ulkopuolella, esittämistäni kriittisistä seikoista, joita olen pyrkinyt tuomaan esiin positiivisessa hengessä. Verkkosivujen uudistamisen yhteydessä KKO on pyytänyt antamaan palautetta uudistuksesta  ja sen olen tässä omalta osaltani nyt tehnyt.