186. KKO 2020:25. Rikoksentekijää ei voitu luovuttaa Romaniaan vankilaolosuhteiden puutteiden takia.

1. Korkein oikeus ei tänään antamallaan ennakkopäätöksellä KKO 2020:25 muuttanut Helsingin käräjäoikeuden päätöstä asiassa, jossa oli kyse Romanian kansalaisen (A) luovuttamisesta Romaniaan vankeusrangaistuksen suorittamista varten. Käräjäoikeus oli 12.2.2020 hylännyt syyttäjän tekemän luovuttamispyynnön.

2. A oli käräjäoikeudessa vaatinut luovutuspyynnön hylkämistä, koska hän joutuisi Romaniassa vankilaolosuhteiden vuoki epäinhimilisen ja ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. Vankilasellit olivat liian pieniä eivätkä muutoinkaan vastanneet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytännössä asetettuja vaatimuksia.

3. Romanian viranomaisten siassa esittämän selvityksen mukaan A todennäköisesti suorittaisi osan rangaistuksestaan vankilassa, jossa vankien käytössä oleva henkilökohtainen tila on vähemmän kuin kolme neliömetriä.

4. KKO katsoi käräjäoikeuden tavoin, että Romanian viranomaisten selvityksestä ilmenevät vankeusolosuhteet loivat EIT:n  oikeuskäytännön perusteella vahvan olettaman ihmisoikeusloukkauksesta. Olettama ei kumoutunut pelkästään sillä viranomaisselvityksestä ilmenneellä seikalla, että kyseisessä vankilassa sellien ovia pidetään päivisin auki eikä vankien ole välttämätöntä viettää selleissä aikaa kuin öisin.

Ratkaiususeloste KKO 2020:25

5. A:n luovuttamisesta kieltäydyttiin EU-luovuttamislain 5 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla. Sen mukaan luovuttamisesta tulee kieltäytyä, jos on perusteltua syytä epäillä, että luovutettavaksi pyydettyä uhkaisi kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai että hän joutuisi alkuperänsä, tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisensa, uskontonsa, vakaumuksensa tai poliittisen mielipiteensä vuoksi henkeään tai vapauttaan uhkaavan tai muun vainon kohteeksi, taikka voidaan perustellusti olettaa, että hän joutuu ihmisoikeuksien tai perustuslaissa turvatun oikeusturvan, sananvapauden tai yhdistymisvapauden loukkauksen kohteeksi.

6. KKO nojautui päätöksessään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 4 artiklaan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaan sekä Unionin tuomioistuimen ja EIT:n ratkaisuihin. Ihmisoikeustuomioistuin on suuren jaoston tuomiossa  20.10.2016 Mursic v. Kroatia katsonut, että 27 päivän ajanjaksoa sellissä, jossa valittajalla oli käytössään vähemmän kuin kolme neliömetriä henkilökohtaista tilaa, ei voitu pitää lyhyenä, satunaisena ja vähämerkityksellisenä.

7. Ainoana toimivaltaisena tuomioistuimena luovuttamisasioissa on nykysin Helsingin käräjäoikeus. Menettelyn nopeuttamiseksi on säädetty, että muutosta käräjäoikeuden päätökseen haetaan, ei hovioikeudelta, vaan suoraan korkeimmalta oikeudelta. Muutoksenhaku edellyttää KKO:n  OK 30:3:n nojalla myöntämää valituslupaa. Muutoksenhakuaika on ainoastaan seitsemän päivää. KKO voi käsitellä muutoksenhaun vaihtoehtoisesti myös kolmijäsenisessä kokoonpanossa. Ko. asia on kuitenkin käsitelty viisijäsenisessä kokoonpanossa.

8. Tämä tapaus on ollut varsin selvä ja helppo ratkaista. Aian periaatteellisen merkityksen vuoksi  KKO on kuitenkin ottanut sen tutkittavakseen, jotta ratkaisu on voitu julkaista ennakkopäätöksenä.

9. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tarkastetaan 21. maaliskuuta OTM Karri Tolttilan väitöskirja "Eurooppalainen pidätysmääräys ja rikoksentekijän luovuttamisen aineelliset edellytykset". Virallisina vastaväitäjinä ovat professori Minna Kimpimäki ja dosentti Allan Rosas, kustoksena professori Sakari Melander.

10. Anonyymi valisti hetki sitten kommentissaan, että Karri Tolttilan väitöstilaisuus on koronaepidemian vuoksi peruutettu ja siirretty myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan. Harmillista!