150. Tatu Leppänen on KKO:n uusi presidentti

1. Tasavallan presidentti nimitti tänään korkeimman oikeuden presidentiksi oikeusneuvos, oikeustieteen tohtori Tatu Leppänen 1. syyskuuta 2019 lukien. Korkeimman oikeuden nykyinen presidentti Timo Esko jää tuolloin eläkkeelle.

2. Tatu Leppänen on toiminut oikeusneuvoksena korkeimmassa oikeudessa vuodesta 2016 lähtien. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Hyvinkään käräjäoikeuden laamannina (2014-15), käräjätuomarina Vantaan käräjäoikeudessa (2010-14) ja hovioikeudenneuvoksena Helsingin hovioikeudessa (2010).

3. Aiemmin Leppänen on toiminut muun muassa lainsäädäntöneuvoksena oikeusministeriössä (2001-10) sekä prosessioikeuden tutkijana ja assistenttina Helsingin yliopistossa (1995-98). Hänellä on ollut luottamustoimia sekä lainvalmisteluun kuuluvia tehtäviä useissa eri toimikunnissa ja työryhmissä oikeusministeriön hallinnonalalla.

4. Hämeenlinnassa vuonna 1968 syntynyt ja koulunsa käynyt Tatu Leppänen valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1990 ja oikeustieteen lisensiaatiksi 1992. Varatuomari Leppäsestä tuli 1994. Hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1998 prosessioikeuden alalta, väitöskirjan nimenä oli Riita-asian valmistelu todistusaineiston osalta. Helsingin yliopiston prosessioikeuden dosentiksi Leppänen nimitettiin vuonna 2002. Hänen tutkimus-, opetus-, julkaisu- ja lainvalmistelutoimintansa ovat painottuneet siviiliprosessi-, todistelu- ja ulosotto-oikeuden aloille. Leppänen on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon vuonna 2013 ja toiminut Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana.

5. Korkeimman oikeuden presidentin virkaa hakivat Tatu Leppäsen lisäksi oikeusneuvokset Juha Häyhä (63),  Mika Ilveskero (51) ja Asko Välimaa (56) sekä Turun hovioikeuden presidentti Kenneth Nygård (61). Olen käsitellyt hakijoiden ansioita ja uraa 5.3.2018 numerossa 141 julkaistussa blogikirjoituksessa otsikolla "Kenestä KKO:n uusi presidentti"? 

6. Korkeimman oikeuden presidentin nimittämismenettelystä ei laissa ole tarkempia säännöksiä. Asian valmistelu tapahtuu vakiintuneen käytännön mukaisesti siten, että oikeusministeri käy nimitysasiasta etukäteen keskusteluja sekä korkeimman oikeuden että tasavallan presidentin kanssa. Näiden keskustelujen ja kuulemisten pohjalta oikeusministeriö valmistelee valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen tasavallan presidentille esiteltäväksi. Korkeimman oikeuden lausunnolla on asiassa ratkaiseva merkitys.

7. Tatu Leppänen on 50-vuotias, KKO:n presidentiksi siis tavallista nuorempi henkilö. Pauliine Koskelo nimitettiin samaan virkaan vuonna 2006, jolloin hän oli  49-vuotias, mutta muutoin presidentiksi on nimitetty reilusti yli 50-vuotiaita juristeja. Leppäsen nimityksessä on varmaankin painanut  hänen varsin monipuolinen uransa eri tehtävissä tuomarina, lainvalmistelijana ja yliopistotutkijana.

8. Prosessioikeuden kannalta Tatu Leppäsen nimitys on hieno asia, sillä hän on itse asiassa ensimmäinen prosessualisti korkeimman oikeuden presidenttinä. R.A. Wrede, jota kutsutaan Suomen prosessioikeuden isäksi, toimi toki korkeimman oikeuden edeltäjän eli Suomen senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana vuosina 1905-09).  Voidaan sanao, että jo oli aikakin saada prosessualisti korkeimman oikeuden pressaksi, sillä kuten tiedämme, KKO:n julkaisemista ennakkopäätöksistä (prejudikaateista) reilu kolmasosa käsittelee nimenomaan prosessioikeutta, jonka merkitys näyttää muutoinkin olevan edelleen lisääntymässä.

9. Iloisia voimme olla myös siitä, että pitkästä aikaa KKO:n presidentiksi on nimitetty juristi, joka on toiminut, paitsi hovioikeuden, myös käräjäoikeuden tuomarina, ensin käräjätuomarina ja sen jälkeen käräjäoikeuden laamannina. Aikaisemmista KKO:n presidenteistä, joita on kaikkiaan 13, alioikeuden tuomarina on toiminut vain presidenttinä vuosina 1929-40 ollut Frans Pehkonen (Oulun tuomiokunnan tuomari 1908-17). KKO:n asemaa ja ohjaustehtävää silmällä pitäen on hyvä, että sen päällikkötuomari on toiminut itse suhteellisen pitkään alioikeuden tuomarina.

10. Tatu Leppäsen vuonna 1998 valmiiksi saama väitöstutkimus on varsin kokeatasoinen. Tiedän tämän, sillä toimin Leppäsen virallisena vastaväittäjänä ja luin siten hänen 350-sivuisen väistöskirjansa niin sanotusti kannesta kanteen. Helsingin tiedekunta antoi väitöskirjalle arvosanalautakunnan ehdotuksen mukaisesi arvosanan eximia.  Kaikki odottivat, että Tatu Leppänen olisi jatkanut hyvin alkanutta yliopistotutkijan uraansa, mutta toisin kävi, sillä hänestä tuli ensin pitkäaikainen lainvalmistelija ja sen jälkeen tuomari. Tuula Linnan aisaparina Tatu Leppänen osallistui ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuksen valmisteluun. Hän on ollut mukana myös todistelulainsäädännön uudistamisessa. Leppäsellä on laajaa julkaistutoimintaa.

11. Korkeimmalla oikeudella on merkittvä rooli yhteiskunnassa, sillä se käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa ja valvoo lainkäyttöä yhtenäisyyttä omalla toimialueellaan. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksinä julkaisemilla ratkaisuilla on tärkeä merkitys myös lainkäytön kehittämistyössä. Se, miten korkein oikeus tehtävässään onnistuu, riippuu paljon sen päällikkötuomarina toimivan presidentin aktiivisuudesta ja taitavuudesta. Presidentti ei edusta julkisuudessa vain korkeinta oikeutta, vaan hän käyttää kaikkia yleisiä tuomioistumia koskevia puheenvuoroja.