132. Ruotsin Högsta domstolen, osa I

                 Högsta domstolen sijaitsee Bonden palatsissa Tukholmassa

1. Tietoja eri maiden ylimmistä tuomioistuimista saa kätevästi niiden netissä julkaisemista toiminta- tai vuosikertomuksista. Suomalaista juristia kiinnostaa yleensä eniten muiden pohjoismaiden korkeimpien oikeuksien toiminta

2. Norjan Høysterett julkaisi vuoden 2018 toimintakertomksensa jo 7.1. 2019, eli kun vasta viikko oli kulunut kertomusvuoden päättymisestä. Suomessa ei ole totuttu lähimainkaan näin nopeaan toimintaan. Korkein hallinto-oikeus (KHO) julkaisi vuoden 2017 vuosikertomuksensa 30.3.2018 ja KKO oman kertomuksensa vikkoa paria myöhemmin.

3. Tässä yhteydessä on syytä luoda katsaus Ruotsin korkeimman oikeuden Högsta domstolenin (HD) viime vuoden toimintakertomukseen. Se julkaistiin tuomioistuimen kotisivulla viime viikon perjantaina 26. tammikuuta.

HD:n toimintakertomus vuodelta 2018

4. Tomintakertomus on hyvin toimitettu 50-sivuinen julkaisu, jossa on paljon isokokoisia kuvia ja johon sisältyy kaksi veideoesitystä tuomioistuimen toiminnasta. Kertomuksessa on vältetty turhaa pönäkkyyttä, eikä siinä mässäillä laajoilla numeroselvityksillä, vaan tilastotiedot esitetään taulukkomuodossa julkaisun lopussa.

5. Toimintakertomuksen alkuun on otettu tuomioistuimen uuden puheenjohtajan - Ruotsin korkeimmassa oikeudessa ei ole presidenttiä - alkusanat. HD:n puheenjohtajana 1.9.2018 aloitti oikeusneuvos Anders Eka, joka on aiemmin toiminut mm. Svean hovioikeuden laamannina ja Tukholman käräjäoikeuden laamannina. Puheenjohtajan virkaa haki myös HD:n toisen jaoston puheenjohtajana toimiva oikeusneuvos Gudmund Toijer. HD:n puheenjohtajaksi voidaan nimittäin vain talossa työskentelevä oikeusneuvos. Suomen KKO:sa tilanne on toinen, sillä tuomioistuimen presidentti voidaan nimittää myös myös oman talon ulkopuolelta.

6. HD:n puheenjohtajana ennen Anders Ekaa toiminut oikeusneuvos Stefan Lindskog jäi eläkkeelle elokuun lopussa 2018. Hänet nimitettiin oikeusneuvokseksi 2006 ja HD:n puheenjohtajaksi vuoden 2016 alusta. Aiemmin Lindskog toimi asianajajana, minkä ohessa hän on väitellyt oikeustieteen tohtoriksi ja julkaissut useita laajoja oikeustieteellisiä teoksia lähinnä yhtiöoikeudesta ja välimiesmenettelystä. Lindskog, joka on ollut asianajajaliiton puheenjohtajana, kuulunee maan menestyimpien lakimiesten joukkoon myös taloudellisesti. Ihmekös tuo, sillä Lindskog on hoitanut ahkerasti myös välimiehen tehtäviä. 

7. Anders Eka korostaa esityksessään tuomioistuimen tiedotustoiminnan merkitystä ja vakuuttaa, että korkein oikeus tulee tekemään parhaansa, jotta  oikeusvarmuus säilyisi ja ihmiset pääsisivät oikeuksiinsa. Hän toteaa, että tilanne ei ole kaikkien maiden ylimpien oikeuksien osalta yhtä hyvä ja viittaa tässä suhteeessa erityisesti viimeaikaisiin tapahtumiin Puolassa ja Unkarissa, jossa poliittinen valta on pyrkinyt horjuttamaan riippumattomien tuomioistuinten ja erityisesti korkeimman oikeuden asemaa. 

8. Anders Eka korostaa HD:n ja korkeimman hallintotuomioistuimen (HFD) välistä yhteistyötä. Tämä on ilmennyt vuona 2018 mm. siten, että oikeusneuvos Kerstin Calissendorff (HD) ja oikeusneuvos Kristina Ståhl (HFD) vaihtoivat kolmeksi kuukaudeksi työpaikkoja keskenään, jolloin ensiksi mainittu työskenteli HFD:n ja jälkimmäinen puolestaan HD:n jäsenenä.

9. Suomessa KKO:n ja KHO:n yhteistyö ei ole ollut aina yhtä mutkatonta ja hedelmällistä. KHO on ei ole lämmennyt aloitteelle, jonka mukaan KKO ja KHO voitaiisiin yhdistää yhdeksi ylimmäksi tuomioistuimeksi. KHO on vastustanut sitkeästi myös tuomioistuinviraston perustamista, jota KKO on sen sijaan puoltanut.

10. Oikeusneuvos Kerstin Calissendorff kertoo otsikon En pionär i Högsta domstolen alla oikeusneuvos  Ingrid Gärde Widemarista (1912-2009), joka nimitettiin 50 vuotta sitten eli 1968 ensimmäisenä naisena HD:n jäseneksi; hän oli sanotussa virassa vuoteen 1977 asti. Gärde Widemar toimi ennen korkeimman oikeuden jäseneksi tuloaan kolmeen eri otteeseen 16 vuotta kansanpuolueen kansanedustajana (riksdagsledamot). - Suomen korkeimman oikeuden ensimmäinen naispuolinen jäsen on Maarit Saarni-Rytkolä (1916-2011), joka sai oikeusneuvoksen nimityksen vuonna 1970 eli kaksi vuotta myöhemmin kuin Ingrid Gärde Widemar.

11. Ingrid Gärde Widemarin isä Natanael Gärde oli oikeusneuvoksena 1929-1946. Hän  toimi vuosina 1932-1944 uutta oikeudenkäymiskaarta (rättegångsbalken) valmistelleen lainvalmisteluelimen puheenjohtajana. Ruotsin uusi oikeudenkäymiskaari (NRB) tuli voimaan 1948. Natanael Gärde julkaisi 1949 yhdessä kolmen muun uutta prosessilakia valmistelleen juristin kanssa varsin seikkaperäisen Nya rättegångsbalken jämte lagen om dess införande med kommentar -nimisen teoksen, jonka myös suomalaisten prosessioikeuden jatko-opiskelijoiden tuli vielä 70-luvulla hankkia ja tarkkaan lukea.

12. Toimintakertomuksen mukaan Ingrid Gärde Widemar oli kronologisessa järjestyksessä 248. Högsta domstolenin jäsen. Tuomioistuin perustettiin vuonna 1789 ja sinne on tähän mennessä nimitetty kaikkiaan 322 oikeusneuvosta. Puheenjohtaja Anders Ekan alkusanoista selviää, että viime vuonna tuomioistuimeen saatiin hankituksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikkien oikeuneuvosten valokuvat.

13. Ruotsin korkeimman oikeudessa on 16 jäsentä. Heistä vain 14 osallistuu kerrallaan lainkäyttöön eli ylimmälle oikeudelle tehtyjen valituslupahakemusten ja valitusten käsittelyyn. Kaksi jäsentä toimii nimittäin säännönmukaisesti äsenenä lagrådetissa, joka vastaa Suomessa aiemmin toiminnassa ollutta laintarkastuskuntaa ja antaa lausuntoja lainsäädäntöasioissa.

14. Suomen KKO:ssa on 19 jäsentä, presidentti ja 18 oikeusneuvosta. Ruotsin ylimpään oikeuteen tulee vuosittain noin 6 000 asiaa, joista noin 5 000 on hovioikeuksien päätöksistä tehtyjä valituslupahakemuksia ja valituksia. KKO:een saapuu vuosittain "vain" noin 2 000 asiaa, joista noin 1 800 on valituslupahakemuksia ja valituksia. 

15. Miten on mahdollista, että Ruotsin korkein oikeus tulee toimeen KKO:hon verrattuna noin pienellä jäsenmäärällä? Hyvä kysymys! Selitys ei löydy käsittelyaikojen pituudesta, sillä se näyttää tilastotietojen mukaan olevan HD:ssa selvästi lyhyempi kuin KKO:ssa. Ilmeisesti HD toimii tehokkaamin kuin KKO. T

16. Toisaalta on huomattava, että näiden ylimpien instanssien julkaisemien ennakkopäätösten lukumäärä on, yllättävää kyllä, aika selkeästi yhtä suuri, sillä kumpikin niistä antaa keskimäärin 100 ennakkopäätöstä vuodessa. Ruotsin HD:ssa yksi jäsen on voinut ratkaista valitusluvan myöntämistä koskevan asian eli käytännössä evätä hakemuksen; käytännössä näin myös useimmiten tapahtuu. KKO:ssa tämä tuli mahdolliseksi vasta tämän vuoden alussa.

Kirjoituksen II-osa julkaistaan myöhemmin.