90. Asko Välimaasta KKO:n jäsen

1. Korkeimmassa oikeudessa on parhaillaan menossa uuden jäsenen nimitysmenettely, virka vapautui kun oikeusneuvos Gustav Bygglin (67) siirtyi vuoden vaihteessa eläkkeelle. Olen pohdiskellut uuden jäsen valintaa jo 24. tammikuuta blogijutussa numero 82. 

2. Jäsenen virkaa haki 12 juristia: Hallavainio Anne-Mari, Karttunen Jussi, Kyllönen Ari, Lamponen Helena, Martikainen Petri,  Raitio Juha, Rautio Jaakko, Ojala Timo, Tammi-Salonen Eva, Tapani Jussi, Välimaa Asko ja Wirén Ari. 

3. Tuossa joukossa oli minusta muutama varteenotettava ehdokas: Karttunen, Rautio, Ojala, Tammi-Salonen, Tapani ja Välimaa. Asetin blogikirjoituksessa heistä etusijalle kolme, eli Jussi Tapanin, Timo Ojalan ja Asko Välimaan. Veikkaukseni ei ollut kovin huono.

4. KKO päätti täysistunnossaan viime perjantaina 16.2. esittää tasavallan presidentille, että 1.4. 2018 täytettävään jäsenen virkaan nimitetään oikeusministeriön kansliapäällikkö, oikeustieteen lisensiaatti Asko Välimaa. 

5. KKO on julkaissut virkaesityksestä seuraavan tiedotteen:

Välimaa (s. 1963) toimii tällä hetkellä oikeusministeriön kansliapäällikkönä. Ennen nykyistä virkaansa hän on toiminut lähes 20 vuoden ajan eri tehtävissä oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla, viimeksi osastopäällikkönä ja sitä ennen lainsäädäntöjohtajana. Välimaa on osallistunut lainvalmisteluun myös Euroopan unionissa ja eräissä kansainvälisissä toimielimissä.

Aikaisemmin Välimaa on toiminut useita vuosia tutkimus- ja opetustehtävissä Helsingin yliopistossa, sekä rikos- ja prosessioikeuden että yksityisoikeuden laitoksella. Hänen toimintansa niin yliopistossa kuin lainvalmistelussakin on painottunut prosessioikeuteen. Lisäksi Välimaa on toiminut lyhyen aikaa myös alioikeustuomarina ja sivutoimisena esittelijänä korkeimmassa oikeudessa sekä uransa alkuvaiheessa lakimiehenä asianajotoimistossa.
Oikeusministeriö tulee esittelemään viran täyttöä koskevan asian valtioneuvoston yleisistunnossa. Päätöksen nimityksestä tekee tasavallan presidentti.

6. Välimaa on siis ansioitunut erityisesti lainvalmisteutehtävissä, joten hänet voidaan lukea KKO:n jäsenistössä ilman epäilyjä ns. lainvalmistelukiintiöön. Muita ryhmiä tai kiintiöitä KKO:n jäsenistössä ovat hovioikeustuomarit, alioikeustuomarit, asianajajat, syyttäjät, KKO:n esittelijät, yliopistotutkijat ja ryhmä muut.

7. Ennen oikeusministeriötä Asko Välimaa toimi useita vuosia tutkimus- ja opetustehtävissä Helsingin yliopistossa, lähinnä rikos- ja prosessioikeuden laitoksella. Välimaan erityisala ja leipälaji on prosessioikeus. Hän valmisteli yliopistolla väitöskirjaa, jonka teemana oli välituomio. "Välimaa välituomiosta" olisikin kuulostanut hienolta. Lainvalmistelu ilmeisesti tempaisi miehen siinä määrin mukanaan, että väitöskirja jäi tekemättä. 

8. Välimaa on kuitenkin ollut mukana kirjoittamassa kahta  käytännön kannalta merkittävää kirjaa. Niistä toinen on yhdessä Tatu Leppäsen kanssa kirjoitettu oppikirja Muutoksenhaun pääpiirteet  (4. uudistettu painos 1998) ja toinen yhdessä Jukka Sipon kanssa kirjoitettu teos Siviiliprosessin muutetut säännökset (2003). Jukka Sippo nimitettiin KKO:n jäseneksi jo vuonna 2008 ja Tatu Leppänen vuonna 2016.

9. Prosessioikeuden harrastajasta tuntuu toki aina kivalta, kun KKOn jäseneksi esitetään prosessualistia. KKO:n jäsenistöstä löytyy monta pätevää prosessualistia: Pekka Koponen, Mika Huovila, Päivi Hirvelä, Tatu Leppänen ja nyt siis myös Asko Välimaa. Tyrkyllä olisi vielä Jaakko Rautio, joka oli tälläkin kertaa viranhakijoiden joukossa. 

10. Prosessioikeus on KKO:n päätöksenteossa itse asiassa varsin merkittävässä asemassa, sillä  karkean arvion mukaan jopa noin 40 prosenttia  KKO:n ennakkopäätöksinä julkaisemista ratkaisuista koskee prosessioikeutta, eli siviili- tai rikosprosessioikeuden lisäksi insolvenssioikeutta (konkurssi-ja ulosotto-oikeus sekä velkajärjestelyasiat).

11. Lainvalmistelijoilla on vanhastaan ollut ja on edellen KKO:n jäsenistössä varsin vankka edustus; minusta jopa liian suuri. Nykyisin virassa olevista jäsenistä lainvalmistelijoiden kiintiöön voidaan lukea ainakin Marjut Jokela ja Jarmo Littunen, jotka ovat asteikollani ns. "puhtaita lainvalmistelijoita" eli juristeja, jotka ovat tehneet ennen KKO:ta koko uransa oikeusministeriön  lainvalmisteluosastolla. Sangen vankka lainvalmistelukokemus on myös Ilkka Rautiolla, Tuomo Antilalla ja Tatu Leppäsellä. Myös juuri eläköitynyt Gustav Bygglin voidaan lukea lainvalmistelukiintiöön.  Nyt tähän joukoon liittyy Asko Välimaa.  Entisistä oikeusneuvoksista lähinnä vain lainvalmistelijoita ennen KKO:een siirtymistään ovat toimineet esimerkiksi Per Lindholm, Pauliine Koskelo ja Leif Sevón. 

12. Myös Ruotsin korkeimman oikeuden tuomarikunnasta - siellä tuomareita on vain 16, Suomen KKO:ssa peräti 19 -  löytyy useita entisiä lainvalmistelijoita. He eroavat kuitenkin suomalaisista kollegoistaan siinä, että lähes kaikki ovat suorittaneet tuomioistuinharjoittelun jälkeen tuomarin virkaan vaadittava erityiskoulutuksen ja saaneet nimityksen asessoriksi, eli pätevyyden hakea vakinaista tuomarin virkaa. Tällainen "tuomarikoulu" puuttuu sen sijaan useimmilta Suomen korkeimman oikeuden jäseniksi nimitetyiltä lainvalmistelijoilta. Tuomioistuinharjoittelu ja varatuomarin arvonimi eivät vielä pätevöitä lakimiestä tuomarin virkaan.

12. Asko Välimaa nimitettiin OM:n kansliapäällikön virkaan vasta kaksi vuotta sitten huhtikuussa 2016. Mikä on saanut korkeapalkkaisen virkamiehen hakemaan oikeusneuvoksen virkaa, jonka palkka ei liene niin korkea kuin kansliapäälikön? Vaikea sanoa, mutta yksi selitys saattaa olla se, että monien lakimiesten mielestä maan ylimmän oikeuden tuomarin tehtävät ovat mielenkiintoisempia kuin jatkuva puurtaminen hallinnon parissa ja hallintoon kuuluva jatkuva puutteellisista resursseista valittaminen.   

13. Viime perjantaina blogijuttuun numero 82 tuli anonyymin kommentti, jossa epäillään, että Asko Välimaan pesti KKO:n jäsenenä jäisi lyhytaikaiseksi, koska häntä oltaisiin istuttamassa vuonna 2020 toimintansa aloittavan tuomioistuinviraston pääjohtajaksi tai ylijohtajaksi. Yllättävä väite, joka perustunee osin siihen, että oikeusministeriö on 25. tammikuuta asettanut lakihankkeen huolehtimaan tuomioistuinviraston perustamista edellyttämästä suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta. Lakihankkeen pääpomona voidaan pitää juuri kansliapäällikkö Asko Välimaata, joka on nimetty hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi. Saa nähdä, jatkaako Välimaa tuossa tehtävässä myös 1.4, jälkeen, jolloin hän aloittaa KKO:n jäsenenä.

14. Itse en usko, että Asko Välimaa olisi edes kovin kiinnostunut tumioistuinviraston päällikön virasta tai että hän olisi hakeutunut KKO:n jäseneksi voidaakseen "pompata" tuosta virasta vaivattomasti takaisin hallinnollisiin tehtäviin. Ne, jotka ovat tästä eri meltä, lähtevät ilmeisesti siitä toiveesta, että entisenä kansliapäällikkönä Välimaa huolehtisi, että tuomioistuinvirastoon perustettaviin virkoihin palkattaisiin etupäässä oikeusministeriössä työskenteleviä oikeushallinto-osaston virkamiehiä. 

15. Minusta tuomioistuinviraston johtajaksi tulisi valita henkilö - tuomari kylläkin - joka on vapaa ministeriötaustan mahdollisesti mukanaan tuomista rasitteista ja joka olisi aidosti kiinnostunut tuomioistunten hallinnosta ja yleensä tuomioistuinlaitoksen kehittämisestä. Tämä edellyttää, että ylijohtaja tuntee myös käytännössä hyvin sen ympäristön, eli etenkin käräjäoikeudet, hallinto-oikeudet ja hovioikeudet, jonka hallintoa ja toimintaa uuden viraston perustamisella on erityisesti tarkoitus kehittää. En pidä KKO:n tai KHO:n jäsenen rekrytoinytia tuomioistuinviraston johtajaksi hyvänä vaihtoehtona. Tehtävään päteviä ja hallinnon kehittämisestä kiinnostuneita tuomareita löytyisi esimerkiksi parista kolmesta suuresta käräjäoikeudesta. 

16. KKO:n presidentti Timo Esko siirtyy kahden vuoden kuluttua eläkkeelle. Hänen seuraajakseen nimitettäneen  KKO:n jäsen, toivottavasti.  Kun presidentin viranhoitoon kuuluu myös hallintoa, Asko Välimaalla saattaisi lainsäädäntöjohtajana ja ministeriön kansliapäällikkönä hankkimansa hallinnollisen kokemuksen perusteella olla hyvät mahdollisuudet tulla virkaan nimitetyksi. Toki KKO:ssa on pari tai kolme muutakin presidentiksi kelvollista jäsentä. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että eräät nuorimmat KKO:n jäsenet ilmoittavat suorittaneensa  "johtamisen erikoisammattitutkinnon"; tällainen merkintä löytyy esimerkiksi Tatu Leppäseltä, Kirsti Uusitalolta ja Lena Engstrandilta. Johtajiksi varta vasten koulutetuilla jäsenillä saattaisi olla mielenkiintoa hakea aikanaan  ko. tuomioistuimen päällikön virkaa.

17. Seurataan tilannetta ja katsotaan, miten KKO:n seuraavan presidentin nimitysmenettelyssä tulee aikanaan käymään. Olisi aika metkaa, jos virkaan ilmoittautujien joukossa olisi kaksi prosessualistia eli Tatu Leppänen ja Asko Välimaa, vanhat kaverukset prosessioikeuden laitokselta. Tatu Leppäsellä tuntuu olevan muutenkin kovasti kysyntää. Hänet on nimitetty tämän vuoden alusta tuomarinvalintalautakunnan uudeksi puheenjohtajaksi; aikaisempi puheenjohtaja oikeusneuvos Hannu Rajalahti eläköityi KKO:sta vuoden vaihteessa. 

18. Oikeusneuvos Tatu Leppäsellä on myös välimiestehtäviä, mikä käy ilmi KKO:ssa pidettävästä sivutoimirekisteristä.  Hän on toiminut Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan nimeämänä välimiehenä "laajassa riita-asikokonaisuudessa", tehtävä on päättynyt  toukokuussa 2017. Kyseinen välimieslautakunta on nimennyt parin viime vuoden aikana muitakin oikeusneuvoksia varsin usein ja ilmeisen mielellään välimiehiksi; tällaisia jäseniä ovat esimerkiksi Ari Kantor, Juha Häyhä (kahdesa asiassa) ja Tuomo Antila. Se, että välimiesverkoston lonkerot ulottuvat KKO:n jäsenkuntaan, ei ole sinänsä mitään uutta. Eri asia on, voidaanko tällaista verkostumista pitää maan ylimmän oikeuden uskottavuuden ja luotettavuuden kannalta pelkästään myönteisenä.

19. Ruotsin korkeimman oikeudessa välimiestehtäviä hoitavat oikeusneuvokset ilmoittavat reilusti  tuomioistuimen kotisivulla, että he hoitavat sivutoimisesti välimiestehtäviä. Suomen KKO:n jäsenet eivät tätä ole tehneet, vaan haluavat pitää välimiestehtävänsä salassa,  vaikka ilmoittavat kyllä muut sivutoimensa tunnollisesti. Miksi moinen salaperäisyys,  joka on tietenkin ristiriidassa ylimmältä tuomioistumelta edellytettävän läpinäkyvyyden kanssa? Suomessa ihmiset savat tietää KKO:n jäsenten välimiestehtävistä silloin, kun mediassa julkaistaan kerran vuodessa tietoja heidän verotettavista tuloistaan. 

20. Nyt KKO:ssa on jälleen haettavana kaksi uutta jäsenen virkaa, hakuaika niihin pättyy jo tämän viikon torstaina 22. helmikuuta ja molemmat virat täytetään 1.5. alkaen. Oikeusneuvokset Ilkka Rautio ja Soile Poutiainen saavuttavat 68-vuoden eläkeiän. Tämän jälkeen saamme odotella kenties 4-5 vuotta kun näitä virkoja seuraavan kerran tulee haettavaksi. Ei siis muuta kuin kaikki kynnelle kykenevät juristit oikeusneuvoksen virkoja kipin kapin hakemaan!

21. lisätty 26.2.2018. 
Hankin KKO:sta tuomioistuimen tekemän virkaesityksen. Siitä ilmenee, että loppusuoralle hakijoista selviytyivät Timo Ojala, Jaakko Rautio, Eva Tammi-Salminen, JussiTapani ja Asko Välimaa. Siis juuri ne samat viisi, joita itsekin pidin vahvimpina hakijoina, kuten blogijutusta 82/24. tammikuuta ilmenee! 

22. KKO päätyi virkaesitykseensä äänestyksen jälkeen. Täyistunnossa mukana olleista oikeusneuvoksista kaksi eli Tuula Pynnä ja Pekka Koponen nimitäin olivat sitä mieltä, että jäsenen virkaan olisi tullut esittää Asko Välimaan sijasta professori Eva Tammi-Salmista.