86. Tuomarinimityksiä Ruotsissa

Oikeusneuvos Anders Eka on nimitetty Ruotsin korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi 1. syyskuuta alkaen

1. Olen korkeinta oikeutta (KKO) käsittelevissä kirjoituksissani usein verrannut tilannetta siihen, miten samanlaiset asiat, joissa meillä on esiintynyt ongelmia, on ratkaistu Ruotsin Högsta domstolenin (HD) käytännössä. Naapurimaiden ylimpien oikeuksien menettelytavat ovat pääpiirteissään aika samanlaista, sillä Suomen oikeudenkäymiskaaren (OK) 30 ja 31 lukujen esikuvina ovat olleet Ruotsin rättegångsbalkenin vastaavat säännökset högsta domstolenin toimivaltuuksista ja menttelystä. 

2. Kuten lukijat ovat voineet havaita, monet sellaiset kysymykset, jotka ovat herättäneet Suomen KKO:ssa ja sen toiminnassa ongelmia ja kritiikkiä, on minusta kyetty hoitamaan ja ratkaisemaan paremmin Ruotsin HD:ssä. Mistä tämä voisi johtua? Kyse on varmaankin osin siitä, millaisia tuomareita ylimpiin oikeusasteisiin on rekrytoitu ja nimitetty. Lainkäytön tasoa ja laatua ei voida ratkaista pelkästään lailla ja menettelysäännöksillä, vaan tässä suhteessa paljon riippuu myös tuomareiden kyvystä, taidosta ja osaamisesta. Onhan oikeudenkäynti ja tuomitseminen (lainkäyttö) mitä suuremmissa määrin inhimillistä toimintaa.

3. Olen seurannut vuodesta 2008 lähtien blogijutuissani KKO:n jäsenten rekrytointia ja nimityskäytäntöä. Lienee siis syytä tutkailla hieman myös sitä, millaisia tuomareita Ruotsin korkeimmasta oikeudesta löytyy. Tässä suhteessa on kiinnostavaa todeta, että Ruotsin korkeimpaan oikeuteen sekä meidän KHO:mme vastaavaan Ruotsin ylimpään hallintotuomioistuimeen (HFD) on nimitetty viime viikolla uudet päällikkötuomareina toimivat puheenjohtajat, jotka aloittavat työnsä 1. syyskuuta. Myös Ruotsin suurin hovioikeus eli Svean hovioikeus saa uuden presidentin 1. kesäkuuta. Maan hallitus päätti ko. nimityksistä viime viikon torstaina.

4. HD:n uudeksi puheenjohtajaksi - ei siis presidentiksi - nimitettiin 56-vuotias oikeusneuvos Anders Eka. Hän on toiminut HD:n jäsenenä vuodesta 2013 lähtien. Aiemmin Eka on ollut 2010-2013 Tukholman käräjäoikeuden laamannina (2010-2013) ja sitä ennen  Svean hovioikeuden hovioikeudenlaamannina (2009-2010), Tukholman käräjäoikeuden  osastonjohtajana (chefsrådman, 2003-2004), oikeuskanslerinviraston toimistopäällikkönä (2000-2003), Svean hovioikeuden hovioikeudenneuvoksena (2000), oikeusministeriön asiantuntijana (1995-97) ja välillä perustuslakiuudistusta pohtineen selvitysryhmän kansliapäällikkönä ja pääsihteerinä (2004-2008). Anders Eka on suorittanut ruotsalaisille tuomareille tyypillisen tuomarikoulutuksen, minkä jälkeen hän sai 34-vuotiaana nimityksen hovioikeuden asessoriksi (1995), jolla on vakinaiseen tuomarinvirkaan vaadittava pätevyys.

5. Virkaesityksen Anders Ekan samoin kuin HFD:n puheenjohtajan ja Svean hovioikeuden presidentin virkaan teki Suomen tuomarinvalintalautakuntaa vastaava tuomarilautakunta (domarnämnden), jonka kokoonpano muistuttaa paljolti tuomarinvalintakunnan kokoonpanoa. Ruotsalaiseen lautakuntaan ei kuitenkaan kuulu oikeustieteellisten tiedekuntien piiristä valittua jäsentä, mutta sen sijaan siihen kuuluu tuomarijäsenten sekä syyttäjistöä ja asianajajakuntaa edustavien jäsenten lisäksi kaksi kansanedustajaa, jotka parlamentti (riksdagen) nimeää.

6. Minusta on selvää, että myös suomalaista järjestelmää tulisi pikaisesti muuttaa siten, että virkaesityksen KKO:n ja KHO:n tuomareiden nimityksistä tasavallan presidentille tekisi tuomarinvalintalautakunta eivätkä ylimmät oikeudet itse. On suorastaan hämmästyttävää, että Suomen uutta tuomarilakia valmisteltaessa ei puhuttu mitään mainitusta asiasta. Edes asiantuntijat, joiden joukossa oli myös oikeustieteen professoreja, eivät hoksanneet ottaa asiaa esille, mitä pidän perin outona. Olen itse kirjoittanut asiasta usein ja teemaan on syytä palata myöhemmin eri blogijutussa. 

7. Anders Ekan vastaehdokkaana HD:n presidentiksi oli tuomarilautakunnassa 61- vuotias oikeusneuvos Gudmund Toijer, joka nimitettiin oikeusneuvoksen virkaan vuonna 2007 ja joka toimii nykyisin HD:n toisen osaston puheenjohtajana; ensimmäistä osastoa johtaa koko tuomioistuimen puheenjohtaja.Toijerilla on takanaan aika lailla samanlainen tuomarinura kuin Andrs Ekallakin, sillä hänet nimittitin asessoriksi (1991), minkä jälkeen hän toiminut työtuomioistuimessa, oikeusministeriön lainvalmistelijana sekä hovioikeudenneuvoksena (2002-2005) ja hovioikeudenlaamannina (2006-2007) Svean hovioikeudessa. Toijer ei ole kuitenkaan ollut käräjäoikeuden tuomarina eikä niin keskeisisä lainvalmistelyútehtävissä kuin Anders Eka. Huomionarvoista on se, että tuomarilautakunta tuo esityksissään yleensä aina esiin kaksi henkilöä, joista nimittävällä viranomaisella eli maan hallituksella on tilaisuus valita. Anders Eka oli kuitenkin lautakunnan ykkösnimi HD:n presidentiksi.

8. Domarnämndenin esitys hallituksen nyt päättämistä nimityksistä tuli julki joulukuussa. Lautakunnan esitykset aiheuttivat aika paljon kritiikkiä, kuten Dagens Juridik -nimisen verkkojulkaisun sivuilta voitiin lukea; siinä julkaistiin kolmisenkymmentä kommenttia. Toisin kuin meillä Suomessa, jossa esimerkiksi KKO:n ja KHO:n tuomarinimityksistä ei puhuta mediassa tai somessa juuri koskaan mitään, Ruotsissa näistä(kin) asioista siis keskustellaan ja vieläpä krittisessä sävyssä. Heja Sverige! Lautakunnan Anders Ekan nimitystä koskeva esitys nähtiin jonkinlaisena poliittisena palkkiona työstä, jota Eka oli tehnyt vuosina 2004-2008 perustuslain uudistamista käsitelleen selvitysryhmän jäsenenä.

9. Tässä kohtaa muutama sana HD:n nykyisestä puheenjohtajasta Stefan Lindskogista, joka on syntynyt 1951 ja siirtyy siis kohta eläkkeelle; Ruotsissa tuomarit voivat toimia virassaan, kunnes täyttävät 67 vuotta. Toisin kuin esimerkiksi Anders Eka ja Gundmund Toijer Lindskog ei ole suorittanut ns. tuomarikoulua, vaan hän on toiminut käräjäharjoittelun jälkeen vuodesta 1977 lähtien asianajajana kunnes sai vuonna 2008 nimityksen oikeusneuvoksen virkaan; HD:n osastonjohtajaksi Lindskog nimitettiin 2011 ja koko tuomioistuimen puheenjohtajaksi vuonna 2016.  Lindskog on ollut Ruotsin menestyneimpiä ja äveriäimpiä advokaatteja. Hän on ollut osakkaana useissa yhtiöissä ja puuhaillut myös monissa säätiöissä. Expressen -lehti paljasti joulukuussa, että Lindskogin Rosenborg Securities -yhtiöt ovat tahkonneet viimeisten 15 vuoden aikana voittoa yhteensä 58 miljoonaa kruunua. Lindskog on lehden mukaan maksanut  kaikkiaan 83 miljoonan suuruisista yritysvoitostaan veroa ainoastaan yhden kruunun. Lindskog on kiistänyt verosuunnittelun. Hän on kertonut hankkineensa omaisuuden kovalla työnteolla. Lindskogin Rosenborgs säteri -niminen tila Värmlandissa on kooltaan 850 hehtaria. Lindskog sanoi vuonna 2012, ettei hän itse  asiassa tarvitsisi lainkaan palkkatuloaan. 

10. Lindskog on toiminut Ruotsin asianajajaliiton puheenjohtajana 2004-2007. Eniten kuitenkin hämmästyttää Lindsdkogin varsin laaja oikeustieteellinen tuontanto, sillä hän on muiden töidensä ohessa kirjoittanut lukuisia paksuja monografioita sekä oppi- ja käsikirjoja. Tohtorin tutkinnon Lindskog suoritti Tukholman yliopsitossa 1985. Hän on kirjoittanut teoksia lähinnä osakeyhtiöoikeudesta, kauppayhtiöistä (enkla bolag), kuittauksesta, saatavan tai velan vanhentumisesta sekä välimiesmenettelystä. Lindskogin välimiesmenettelyn kommentaariteoksessa on 1 342 sivua. Useimmista Lindskogin kirjoista on otettu täydennettyjä uusia painoksia. Lindskog on pyrkinyt uudistamaan HD:n perustelutapaa mm. siten, että hän ja eräät muutkin oikeusneuvokset kirjoittavat varsinaisten perustelujen jälkeen taltioon vielä omia tarkentavia tai täsmentäviä näkemyksiään. Kaikki ja etenkään eräät entiset oikeusneuvokset eivät ole tästä uudistuksesta ilahtuneet.

11. Stefan Lindskog on hoitanut oikeusneuvoksena ollessaan sivutöinään välimiestehtäviä. Mainittakoon, että myös Anders Eka ilmoittaa toimineensa sivutoimisena välimiehenä, Gudmund Toijer sen sijaan ei. HD:n kotisivulla oikeusneuvokset ilmoittavat reilusti, että he ovat hoitaneet välimiestehtäviä. Kuten tiedämme, KKO:n oikeusneuvokset sitä vastoin eivät ole tässä suhteessa avoimia, vaan salaavat välimiestehtävänsä.

12. Ruotsin ylimmän hallintotuomioistuimen, siis Högsta förvaltningsdomstolenin puheenjohtajaksi on 1. syyskuuta alkaen nimitetty  59 -vuotias Helena Jäderblom. Hänet nimitetiin HFD:n jäseneksi  2011. Hän on toiminut aiemmin mm. Tukholman kamarioikeuden laamannina  ja lääninoikeuden tuomarina. Vuonna 2012 Jäderblom nimitettiin  Euroopan ihmioikeustuomioistuimen (EIT) tuomariksi. Hän on ollut viime vuodesta lähtien EIT:n erään jaoston puheenjohtajana; EIT:ssä on viisi jaostoa. Jäderblomin nimitys ei ole herättänyt samanlaista kritiikkiä kuin Anders Ekan valinta HD:n puheenjohtajaksi. Tätä nykyä HFD:n puheenjohtajana on oikeusneuvos Mats Melin.

13. Svean hovioikeuden presidentiksi hallitus on nimittänyt kesäkuun alusta lähtien tuomarilautakunnan esityksen mukaisesti valtakunnansyyttäjä Anders Perklevin. Hän seuraa tehtävässä Fredrik Wersälliä, joka nimitettiin aikoinaan hovioikeuden presidentin virkaan myös ylimmän syyttäjän virasta; sitä ennen Wersäll oli toiminut jomnkin aikaa HD:n oikeusneuvoksena. Perklevin vastaehdokkaana oli laamanni Petra Lundh. Perklev nimitettiin valtakunnansyyttäjäksi (riksåklagare) vuonna 2008.  Aiemmin hän on toiminut mm. oikeusministeriön lainvalmistelutehtävissä. Perklevin nimitystä on arvosteltu m. siksi, että nimitys olisi palkkio siitä, että hön on toiminut aiemmin hallituksen ja eri ministeriöiden viroissa. Eräs syyttäjä totesi Dagens Juridik - julkaisussa, että Perklev on ollut valtakunnansyyttäjänä yksinomaan syyttäjälaitoksen hallinnollisena päällikkönä osallistumatta käytännössä syyttäjän tehtävien hoitamiseen. Tämä kuulostaa tutulta puheelta, sillä se tuo mieleen myös Suomen valtakunnansyyttäjän aseman. 

14. Tällaista on siis tapahtunut äskettäin Ruotsin tuomioistuimissa. Lähiaikoina minulla olisi tarkoitus kertoa lähemmin Ruotsin korkeimman oikeuden toiminnasta HD:n viime vuodelta julkaiseman vuosikertomuksen pohjalta.