1. Helsingin hovioikeus antoi tänään tuomion niin sanotussa Asema-aukion pahoinpitelyasiassa. Hovioikeus julkaisi asiasta lyhyen eli vajaan sivun pituisen tiedotteen, jota olen käyttänyt tämän kirjoitukseni lähtökohtana. Minusta tiedote olisi voinut olla laajempi.
2. Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) Suomen järjestön 10.9.2016 Helsingissä rautatieaseman Asema-aukiolla järjestämän tapahtuman yhteydessä eräs ulkopuolinen - itse asiassa sittemmin rikoksen uhriksi joutunut Jimi Karttunen (JV:n huomautus) - oli sylkäissyt maahan järjestön lippurivin edessä. Tällöin syytteen mukaan vastaaja Jesse Torniainen oli muutaman juoksuaskeleen otettuaan hypännyt ilmaan ja potkaissut uhria jalkapohjallaan rintaan. Sen seurauksena uhri (Jimi Karttunen siis) oli kaatunut selälleen maahan ja iskenyt päänsä asfalttiin. Karttuselle oli aiheutunut tajuttomuus ja erilaisia vammoja. Hän oli kuollut vammoihinsa muutama päivä myöhemmin.
3. Helsingin käräjäoikeudessa Jesse Torniaista oli syytetty törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Torniainen itse katsoi syyllistyneensä vain tavalliseen pahoinpitelyyn. Käräjäoikeus tuomitsi 30.12.2016 Torniaisen törkeästä pahoinpitelystä 2 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että Torniainen olisi pahoinpitelyllään aiheuttanut uhrin kuoleman ja siksi syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylättiin. Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei ollut edellytyksiä soveltaa rasistista motiivia koskevaa rangaistuksen koventamisperustetta eikä toisaalta asian saama julkisuus ollut peruste lieventää rangaistusta.
4. Syyttäjät (Anna-Riitta Rinkinen ja Jouni Peräinen), uhrin oikeudenomistajat sekä Jesse Torniainen valittivat tuomiosta hovioikeuteen.
5. Helsingin hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin Jesse Torniaisen syyllistyneen vain törkeään pahoinpitelyyn. Asiassa ei voitu sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että uhrin hoito-ohjeiden vastainen huumaus- ja lääkeaineiden käyttäminen saattoi muuttaa aivovammasta toipumista aiheuttamalla kuolemaan johtaneen aivojen turvotuksen. Törkeän pahoinpitelyn ei näytetty olleen katkeamattomassa rikosoikeudellisessa syy-yhteydessä uhrin menehtymiseen, minkä vuoksi myös hovioikeus hylkäsi syytteen kuolemantuottamuksesta.
6. Hovioikeus katsoi pahoinpitelyn motiiviksi sen, että Kemppainen oli ilmaissut vastustavansa rasistisen järjestön edustamia arvoja. Pahoinpitely oli siten tehty rasistisin motiivein. Tämä otettiin käräjäoikeuden tuomiosta poiketen rangaistusta mitattaessa huomioon koventavana seikkana. Hovioikeus totesi perusteluissaan, että nykyisin voimassa olevan lain mukaan rasistisen motiivin käyttäminen koventamisperusteena ei edellytä uhrin kuulumista suojatuun kansanryhmään, kuten aiemmin voimassa olleessa laissa säädettiin. perusteluissaan. Hovioikeus korotti Torniaisen rangaistuksen 2 vuodeksi 3 kuukaudeksi vankeutta.
7. Hovioikeuden mukaan törkeästä pahoinpitelystä Torniainen olisi tullut tuomita 1,5 vuodeksi vankeuteen, mutta rangaistusta kovennettiin puolella vuodella rikoksen uusimisen takia - Torniainen on jo aiemmin syyllistynyt pahoinpitelyrikoksiin - ja kolmmella kuukaudella rasistisen motiivin perusteella.
8. Hovioikeuden ratkaisukokoonpanoon kuuluivat hovioikeudenneuvokset Jukka Kontio, Jukka Lindstedt ja Heli Sankari, asian valmistelijana oli esittelijä Anu Välimäki. Helsingin käräjäikeus ratkaisi asian kolmen tuomarin kokoonpanossa, johon kuuluivat puheenjohtajana laamanni Tuomas Nurmi sekä muina jäseninä käräjätuomarit Tero Kujala ja Johanna Nevalainen.
9. Syyttäjät ovat vaatineet Torniaiselle varsin ankaraa rangaistusta, sillä he esittivät vielä hovioikeudessakin, että Torniainen tulisi tuomita törkeästä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta vähintään 5 vuodeksi vankeuteen. Se olisi kuitenkin ollut selvästi liian ankara rangaistus, vaikka syyte kuolemantuottamuksesta olisikin hyväksytty.
10. Käräjäoikeus ja hovoikeus ovat perusteellet ratkaisua varsin seikkaperäisesti ja muutoinkin asianmukaisella tavalla kuten pitikin tehdä. Yksi seikka minua jäi hieman kuitenkin hieman askarruttamaan. Torniaisen puolustus vetosi molemmissa oikeusasteissa lieventävänä asianhaarana uhrin eli Jimi Kemppaisen provokatoriseen käyttäytymiseen juuri ennen Torniaisen suorittamaa hyppypotkua. Kemppainen nimittäin oli, kuten syyttäjien teonkuvauksestakin ilmenee, PVL:n lippurivistön kohdalle saapuessaan pysähtynyt rivistössä olleen henkilön eteen, lausunut Vastarintaliikkeestä jotain kielteistä sekä lopuksi vielä ikään kuin varmemmaksi vakuudeksi sylkäissyt eteensä maahan. Tämä sai lippurivistön vieressä seisseen Torniaisen reagoimaan asiaan Karttuseen kohdistetulla hyppypotkulla.
11. Hovoikeus on kuitannut ko. asian "kaunein sanakääntein" siten, että Karttunen oli ilmaissut vastustavansa rasistisen järjestön edustamia arvoja ja katsonut, että pahoinpitelyn suorittamisella oli rasistinen motiivi. Karttusen väitetystä provokatorisesta käyttäytymisestä hovioikeus ei sen sijaan lausu tässä kohtaa mitään; Karttusen sylkäisystä hovioikeus näyttää vaikemevan tyystin. Tiedotteessaan hovoikeus sanoo hyvin miedosti ja itse asiassa virheellisesti, että "eräs henkilö oli sylkäissyt maahan järjestön lippurivin edessä", vaikka on kiistatonta, että tuo "eräs henkilö" oli nimenomaan Jimi Karttunen. - Olisiko mediassa ja somessa kuukausikaupalla Asema-aukion pahoinpitelystä ja sen rasistisesta motiivista "vellonut" keskustelu kenties vaikuttanut hovioikeuden kannanmuodostukseen?
12. Käräjäoikeus sitä vastoin totesi lyhyesti, että "pelkästään se seikka, että Karttunen oli sylkäissyt maahan lippurivistön edessä eikä mahdollisesti sanonut jotain negatiivista lippua kantaneelle henkilölle ei osoita Torniaisen rikoksen motiivia RL 6 luvun 5 §:ssä säädetyllä tavalla rasistiseksi".
13. Olisin itse taipuvainen katsomaan, että käräjäoikeuden sanottu johtopäätös on hovioikeuden kantaa perustellumpi. Onko Karttunen itse asiassa edes mieltänyt, että aukiolla oli meneillään juuri uusnatsien rasistinen mielenilmaus? Joka tapauksessa hovioikeuden olisi tullut ottaa kantaa syytetyn puolustuksen väitteeseen siitä, että Karttunen oli käyttäytynyt tilanteessa provokatorisesti. Minusta Asema-aukion pahoinpitely on etenkin rangaituksen mittamisen osalta sellainen tapaus, jossa korkein oikeus (KKO) voisi myöstää valitusluvan ja ottaa asian ratkaistavakseen.
14. Rangaistuksen mittaamisella ja siihen vaikuttavilla seikoilla ja tekijöillä on käytännössä ylipäätään tärkeä merkitys. Tämän on viime vuosina havainnut myös KKO, sillä se myöntää nykyisin usein valituslupia rangaistuksen mittaamisesta ja julkaisee sitä koskevia ratkaisuja ennakkopäätöksinä. KKO:ssa pohditaan parhaillaan, ketä se tulee esittämään avoinna olevaan oikeusneuvoksen virkaan. Kuten olen äskettäin blogijutussa numero 82 todennut, KKO saattaa esittää uudeksi jäsenekseen rikosoikeuden alalla kunnostautunutta viranhakijaa. Hakijoiden joukossa on myös yksi rikosoikeuden professori eli Jussi Tapani Turun yliopistosta. En ihmettelisi, jos KKO päättäisi esittää häntä jäsenekseen.
Blogitekstissä jäi sanomatta, että vaikka hovoikeus tuomitsi Torniaisen yli kahden vuoden vankeusrangaistukseen, se ei kuitenkaan määrännyt tuomittua heti vangittavaksi, kuten olisi voinut aivan hyvin tehdä. Hovioikeuden perustelut ovat tässä kohdin varsin niukat ja mitään sanomattomat.
VastaaPoistaHovioikeuden ratkaisusta julkaisema tiedote
VastaaPoistahttps://oikeus.fi/hovioikeudet/helsinginhovioikeus/material/attachments/oikeus_hovioikeudet_helsinginhovioikeus/tiedotteet2014/2018/1GrZj8RXd/Tiedote_R_17-477_26.1.2018.pdf
Hovioikeus korjasi käräjäoikeuden virheen rangaistuksen mittaamisessa. Käräjäoikeus sovelsi ja siteerasi kumottua rikoslain säännöstä esitöineen. Nyt hovi sovelsi voimassaolevaa säännöstä rasismista koventamisperusteena. Pitäsikö meidän nyt Nissien tapauksesta oppineina vaatia laamannin ja käräjätuomarin viraltapanoa, vai annammeko anteeksi inhimillisesti ymärrettävän virheen. Tekevälle sattuu.
VastaaPoistaAsema-aukion pahoinpitelyjuttu sopisi hyvin KKO:n arvioitavaksi. Siinä askarruttaa kuolemantuottamukseen liittyvän syy-yhteyden arviointi, sillä pään lyöminen ja tajuttomuus viittaavat vakavaan vammautumiseen. Olisi mielenkiintoista nähdä alkuvaiheen lääketieteelliset tutkimustulokset asianomistajasta. Toinen kiinnostava kysymys on luonnollisesti rangaistuksen mittaaminen. Tuomioistuimet tuntuvat varsin nihkeästi käyttävän rangaistusasteikkoja, vaikka varaa olisi. Torniaisen teko on joka tapauksessa harvinaislaatuinen ja laadultaan törkeä. Se saattaisi olla arvosteltavissa ankaramminkin, lähelle kolmea vuotta.
VastaaPoistaPahoinpitelyä edeltävää Karttusen toimintaa ja sen merkitystä pahoinpitelyn arvioinnin kannalta, samoin kuin Karttusen tietoisuutta meneillään olleen mielenilmauksen luonteesta, on toki tuomiossa käsitelty. Rasistisen motiivin osalta hovioikeus sovelsi erilaista lainkohtaa kuin käräjäoikeus.
VastaaPoistaYstävällisesti, Jukka Lindstedt
Jimi Karttusen toimintaa välittömästi ennen Torniaisen suoritamaa hyppypotkua on kyllä hovioikeuden tuomion perusteluissa selostettu. Ensiksi sivulla 5 kohdassa asian tausta ja kysymyksenasettelu. Siinä mainitaan mm., että "Karttunen on kävellyt paikalle ja sylkäissyt maahan lippurivistön edessä".
VastaaPoistaTarkemmin Karttusen käyttätymistä on selostettu rangaistuksen mittaamisjaksossa sivulla 12, jossa puhutan "Karttusen halveksuvasta eleestä" ja siitä, että "Karttunen on osoittanut vastustavansa ryhmän arvoja". Tuossa kappaleessa ei tosin mainita, että Karttunen on lopuksi sylkäissyt maahan lippua käsissään pitelevän henkilön edessä, minkä Torniainen oli nähnyt. Arvelisin, että juuri tuo sylkäisy on ollut "viimeinen pisara", jonka johdosta Torniaisen päässä on "niksahtanut" ja hän on tehnyt potkunsa kostoksi K:n halveksuntaa osoittavasta käytöksestä käytöksestä.
Vaikka vm kappaleessa on kuvailtu Karttusen käyttäytymistä, siinä ei minusta sanota, mikä vaikutus tällä menettelyllä, jota kyllä voidaan pitää provokatoisena, on ollut rangaistuksen mittaamisessa, vai onko sillä ollut mitään merkitystä. Ilmeisesti hovioikeuden mielestä vaikutusta ei ole ollut, koskapa siitä ei lausuta perusteluissa minkäänlaista arviota.
Selvää on, että hovoikeus on soveltanut rasistisen motiivin osalta toista lainkohtaa kuin käräjäoikeus ja että hovioikeus on ollut tässä suhteessa oikeassa. Mutta vaikka näin on, minusta voidaan silti väittää, etteivät mainitun koventamisperusteen edellytykset ole tapauksessa täyttyneet, kun otetaan huomioon myös Karttusen oma provokatorinen käyttäytyminen.
Viittaan lopksi hovioikeuden tiedotteen ensimmäiseen kappaleeseen, josa todetaan lakonisesti, että "eräs ulkopuolinen oli sylkäissyt maahan järjestön lippurivin edessä". En oikein ymmärrä, miksi hovioikeus ei ole halunnut tiedotteessaan tuoda esiin, että tuo sylkäisijä oli juuri heti sylkäisyn jälkeen hyppypotkun kohteeksi joutunut Jmi Karttunen, jota itse asiassa ei voitane pitää tapahtumassa minään ulkopuolisena, sillä hänhän on ollut teon kohde ja uhri. Karttusen nimeä ei mainita tiedotteessa lainkaan.
Yleiseti ottaen hovioikeuden tuomio on seikkaperäisesti ja hyvin perusteltu. Ehkä liiankin laajasti ja yksityiskohtaisesti, sillä perusteluissa on kaikkiaan 17 tiheästi kirjoitettua sivua. Suppeammilla perusteillakin olisi luultavasti selvitty.
Hovioikeuden mukaan Torniaisen aikaisempi rikollisuus eli rikoksen uusimiseen perustuva koventamisperuste on otettu huomioon siten, että se on korottanut 1,5 vuoden "pohjarangaistusta" kuudella kuukaudella, mutta rikoksen rasistinen motiivi sen sijaan vain kolmella kuukaudella. Tästä voidaan päätellä, että rasistista motiivia ei ole pidetty kovin raskauttavana seikkana.
VastaaPoistaTorniainen on tuomittu ennen Asema-aukion rikoksen tekemistä viisi kertaa lähinna pahoinpitelyrikoksista, mutta käräjäoikeuden perusteluissa joita hoviokeus ei ole tältä osin muuttanut, ei mainita, minkä pituisia rangaistuksia Torniainen on aikaisemmin saanut ja ovatko nuo rangaistukset olleet ehdottomia vai ehdollisia.
Väkivaltarikoksiin suhtautuminen Suomessa on todella lepsua ja rikollisia ymmärtävää, vaikka asteikkoa riittäisi esim. törkeässä pahoinpitelyssä kymmeneen vuoteen. Potku on ollut sen tyyppinen, että sillä on ilmiselvästi tähdätty vakaviin vammoihin. Ja uhri ohikulkija. Puolentoista vuoden "perusrangaistus" on tähän nähden on selvästi alakanttiin.
VastaaPoistaKyllä blogisti on tätä tapausta arvioidessaan haksahtanut harhaan. Vastaaja oli paatunut väkivaltarikollinen ja rikoksenuusija, uhri "halveksui" rasistista mielenilmausta varmasti aivan oikeutetusti. Hovioikeuden tuomitsema seuraamus on kaiketi linjassa vastaavanlaisista rikoksista tuomittujen rangaistusten kanssa, mutta pidän sitä kuitenkin hyvin lievänä.
VastaaPoistaMikähän siinä on, kun monille tuomareille tuntuu olevan kaikkien rikosten osalta vaikeaa käyttää muuta kuin asteikon alaosaa? Ikään kuin rikollisten suojeleminen olisi se päätehtävä. Maallikolle ei ole vieras ajatus ajatella asiaa myös uhrin näkökulmasta.
VastaaPoistaJesse Torniainen taitaa olla "ensikertalainen". Hänen vanhat rikoksensa taitaavat olla tehty yli kolme vuotta sitten, joten ne lienevät "poistuneet" rikosrekistereistä.
VastaaPoistaEnsikertalaisia ei kai normaalisti heti määrätä vangittaviksi, jos kyse on vain "parista vuodesta".
Mennyt kyllä minustakon tuon rasistisen motiivin tulkinta nyt aika äärimmilleen. Aika vaikea on nähdä että Torniainen olisi tuossa ajatellut muuta kuin suunnilleen että "meitähän ei syljeksitä" tms. Tuskin tässä on oikeasti ollut mitään rasismiin viittaavaa tuolla hetkellä mielessä, vaikka sitä muuten siellä olisikin.
VastaaPoistaTämä nyt vaikuttaa vähän siltä, että natsiksi katsottuja pidetään Suomessa pahimman luokan rikollisina tekivät tai olivat he sitten tekemättä mitä tahansa. Tämän on kaikin tavoin linjassa Vastarintaliikkeen lakkauttamisen kanssa sikäli, että mitään muuta yhdistystä (rekisteröityä tai rekisteröimätöntä) ei ole edes yritetty vuosiin lakkauttaa, vaikka meillä on rikollisjärjestöksi ihan oikeudessa katsottuja porukoita, jotka kulkevat samaan tapaan yhteisten näkyvien tunnusten alla. Yhtään uutista en ole koskaan nähnyt että näitä edes harkittaisiin lakkautettavaksi vaikka jäsenten rikoshistoria on jotain aivan muuta kuin näiden natseireppanoiden. JÄsenmääräkin näissä muissa jengeissä on moninkymmenkertainen.