79. Oikeuskanslerinvirasto palasi normaalimiehitykseen

1. Oikeuskanslerinvirasto (OKa-virasto) toimi viime vuonna monta kuukautta sijaisten miehittämänä. Sijaisuudet eivät ole olleet aiemminkaan virastossa tuntemattomia. 

2. Vielä vuoden 2017 viimeisenä päivänä OKa-viraston kotisivulla mainittiin, että oikeuskanslerina on Risto Hiekkataipale, apulaisoikeuskanslerina Kimmo Hakonen ja apulaisoikeuskanslerin sijaisena ja viraston kansliapäällikkönä Petri Martikainen. Hakonen ja Martikainen toimivat syyttäjinä KKO:ssa käsitellyssä valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä vastaan ajetussa virkarikosjutussa.

3. Nyt eli vuoden 2018 alusta kaikki oli kuitenkin toisin. Oikeuskanslerin nimi on nyt Tuomas Pöysti ja apulaisoikeuskanslerina toimii Mikko Puumalainen. Kimmo Hakonen ja Petri Martikainen jatkavat toki viraston palveluksessa, mutta Hakosen virkanimikkeenä on kansliapäällikkö ja apulaisoikeuskanslerin sijainen ja esittelijäneuvos Petri Martikainen on palannut hoitamaan oikeusvalvontaosaston päällikön tehtäviä. Kimmo Hakonen johtaa viraston hallintoyksikköä ja valtioneuvostoasiain osastopäällikkönä on esittelijäneuvos Maija Salo.

4. Mutta missä on Risto Hiekkataipale? Hänen nimensä on kadonnut viraston kotisivuilta ja yhteystietojen joukosta. Hiekkataipale on ilmeisesti siirtynyt eläkkelle, sillä hän on syntynyt 24.1.1951 ja täyttää siten kohtsiltään 67 vuotta.

5. Olen edellä puhunut viransijaisuuksista, voidaan käyttää myös sanontoja väliaikainen oikeuskansleri ja väliaikainen apulaisoikeuskansleri. Virallisesti näitä termejä ei kuitenkaan oikeuskanslerin yhteydessä ole käytetty. Vaikka esimerkiksi Mikko Puumalaisen apulaisoikeuskanslerin virkaa on hänen pitkän eli lähes neljä vuotta kestäneen virkavapautensa aikana hoitanut Risto Hiekkataipale, tämän virallisena virkanimikkeenä on ollut apulaisoikeuskansleri, ei siis ma. apulaisoikeuskansleri. Mutta tosiasiat ovat tosiasioita, joten käytännössä Hiekkataipale on toiminut tavallaan "pätkä-oikeuskanslerina", eli ensin vuodesta 2014 väliaikaisena apulaisoikeuskanslerina eli Mikko Puumalaisen sijaisena ja 1.7. 2017 lähtien vuoden loppuun asti oikeuskansleri Tuomas Pöystin sijaisena. 

6. Oikeustieteen tohtori (OTT) Mikko Puumalainen nimitettiin apulaisoikeuskanslerin virkaan vuonna 2007. Hän oli oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) "löytö" tehtävään, joten ei ole erityisen ihmeteltävää, että Puumalaisen nimitys herätti juristipiireissä jonkin verran kummeksuntaa. Puumalainen on aiemmin toiminut mm. vähemmistövaltuutettuna 2002-2007. Apulaisoikeuskanslerina Puumalainen herätti huomiota mm. Suvivirren laulamista koulujen kevätjuhlissa koskevilla kannanotoillaan.

7. Aulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen sai hakemansa virkavapautta vuonna 2014 väitöskirjatutkimusta varten. Virkavapauden jatkuessa hänet nimitettiin 1.6.- 31.12 2016 väliseksi ajaksi korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ma. hallintoneuvoksen virkaan ja tämän jälkeen vuodeksi 2017 KHO:n ma. oikeusneuvokseksi. Minulla ei ole tietoa, onko Puumalainen hakenut  KHO:n vakinaisen oikeusneuvoksen virkaa, mutta nyt hän on joka tapauksessa palannut takaisin "kotiin" eli OKa-virastoon. "Puumiksen" väitöskirja on edelleen tekemättä.

8. OKa-viraston edellä kerrotut sijaisuudet liittyvät Tuomas Pöystin hieman epätavallisiin nimityskuvioihin, joista voidaan myös käyttää nimitystä "nimityshässäkkä". Oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle huhtikuun lopussa 2017 ja kanslerin virka julistettiin haettavaksi jo helmikuussa. Virkaa haki yhdeksän lakimiestä, kuten olen blogissa nro 29/7.3.2017 "Kenestä uusi oikeuskansleri" kertonut. Tuossa jutussa olen ruotinut melko  perusteellisesti hakijoiden meriittejä ja heidän mahdollisuuksiaan tulla virkaan nimitetyksi.

9. Virantäyttöä valmisteltiin oikeusministeriössä (OM) huolella ja tarmolla; oikeusministerinä oli tuolloin tuplaministeri Jari Lindström (ps). Nimitysasian piti olla ns. "selvää kauraa" 18. päivänä huhtikuuta, sillä tuolloin OM:n kansliapäällikkö Asko Välimaa lähetti kaikille viranhahakijoille kauniis ja kiitokset sisältäneen sähköpostin, jonka mukaan OM tulee esittämään valtioneuvostolle, että oikeuskansleriksi tullaan nimittämään Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen. Oikeuskanslerin nimitysasiaa oli määrä käsitellä valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 20. huhtikuuta, jolloin hallitus tekisi Viljasen nimitystä koskevan esityksen nimittäjänä toimivalle tasavallan presidentille. Ilmeisesti Asko Välimaa ja Jari Lindström pitivät Veli-Pekka Viljasen nimitystä selvänä asiana, sillä muutoinhan edellä mainittua ilmoitusta ei olisi muille viranhakijoille tietenkään lähetetty.

10. Mutta asia ei ollutkaan selvä, vaan tässä vaiheessa siihen tuli mutkia matkaan, kuten olen toisessa blogijutussani nro 39/28.4.2017 "Oikeuskanslerin valinta mutkistui" juurta jaksaen selostanut. Paha mutka tulikin, sillä tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli ilmoittanut  18.4.2017 OM:lle tai valtioneuvostolle (VN), että soo soo ja eipäs hoppuilla, sillä hän ei tulisi missään tapauksessa Veli-Pekka Viljasta virkaan nimittämään, vaikka VN Viljasta esittäisi. Tapauksesta tihkuneiden tietojen mukaan presidentti Niinistö olisi ilmoittanut, että hän tulisi joka tapauksessa nimittämään uudeksi oikeuskansleriksi Tuomas Pöystin esitti VN virkaan ketä tahansa. Miksi presidentti ei halunnut nimittää virkaan Veli-Pekka Viljasta? Ilmeisesti sen vuoksi, että Viljanen oli julkisesti arvostellut Niinistön tiettyä puhetta; kyseessä oli luultavasti presidentti Niinistön uudenvuodenpuhe 2017.

11. OM:n ja Juha Sipilän johtaman hallituksen ei auttanut muu kuin ottaa lusikka kauniseen käteensä ja vaihtaa virkaesitys sellaiseksi, että kelpaisi myös Herra Tasavallan Presidentille. Tässä hötäkässä myös oikeusministeri vaihtui, sillä tuplaministeri Jari Lindström oli rasittunut niin pahoin, että hänen tilalleen oikeusministeriksi tuli 5. toukokuuta nimitettiin kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen. Mikään yllätys ei enää ollut, että hallitus esitti uudeksi oikeuskansleriksi Tuomas Pöystiä, jonka presidentti Niinistö nimitti virkaan 24.  päivänä toukokuuta. 

12. Asian piti olla selvä, mutta mitä vielä! Yllätykset sen kun vain jatkuivat, sillä Tuomas Pöysti nimitettiin virkaansa, ei suinkaan heti kesäkuun alusta, vaan vasta vuoden 2018 alusta, siis seitsemän kuukauden kuluttua nimityspäätöksen tekemisestä. Miksi näin? No siksi, että Tuomas Pöysti sattui olemaan "Mr Sote", eli sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alivaltiosiheeri, joka oli vuodesta jo 2015 lähtien vastannut paljon puhutun sote-uudistuksen valmistelusta. Sosiaaliministeri Juha Rehula ja ilmeisesti koko Juha Sipilän hallitus oli niin kovasti tykästynyt Tuomas Pöystiin ja hänen tapaansa johtaa sanottua sote-uudistuksen valmistelua, että he eivät halunneet päästää Tuomasta livahtamaan oitis oikeuskanslerin tehtäviin.

13. Tästäkös valtiosääntöoppineet kimmastuivat, osin ilmeisesti siksi, että heihin lukeutuva professori Veli-Pekka Viljanen ei ollut kelvannut tasavallan preidentille Jaakko Jonkan seuraajaksi. Mm. professori Tuomas Ojanen, emeritusprofessori Mikael Hidén ja apulaisprofessori Janne Salminen kritisoivat hs.fi:ssä kovin sanoin syntynyttä tilannetta eli sitä, että maassa ei olisi reiluun puoleen vuoteen vakinaista oikeuskansleria tai edes apulaisoikeuskansleri; apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen oli, kuten edellä jo mainitsin, edelleen virkavapaana ja toimi KHO:n ma. oikeusneuvoksena. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka oli lopettanut käytännössä oikeuskanslerin viranhoidon jo tammikuun lopussa 2017. Kriitikot ottivat esille myös kysymyksen Tuomas Pöystin mahdollisesta esteellisyydestä käsitellä oikeuskanslerina kanteluja, joissa on kyse sote-uudistukseen liittyvistä tai yleensä sosiaali- ja terveysministeriön alaan kuuluvista asioista. 

14. Olen kertonut tästä uudesta "hässäkästä" eli Tuomas Pöystiin virkaan astumisen aiheuttamasta tilanteesta blogijuttussa nro  47/24.5.2017 otsikolla "Tuomas Pöysti aloittaa oikeuskanslerina vasta ensi vuoden alussa" - trilogiani oli siis valmis! Oikeassahan valtiosääntöoppineet tietenkin olivat, sillä on varsin eriskummallista, että valtakunnan kahden ylimmän laillisuusvalvojan - oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin -  virkoja pidettiin sijaisuuksien varassa noin pitkään eli 7-8 kuukauden ajan. OM:n kansliapäällikkö Asko Välimaa kuitenkin vakuutti, että asia oli tarkoitus hoitaa siten, että Tuomas Pöystin sijaiseksi eli väliaikaiseksi oikeuskansleriksi nimitettäisiin kelpoisuusehdot täyttävä lakimies.

15. Näin sitten myös tapahtui, sillä väliaikaiseksi oikeuskansleriksi nimitetiin Risto Hiekkataipale ja väliaikaiseksi apulaisoikeuskansleriksi puolestaan Kimmo Hakonen, kuten tämän kirjoituksen alussa kerroin. Asia oli siten ainakin päällisin puolin kunnossa. Hiekkataipale oli tullut OKa-virastoon jo vuonna 1984 ja edennyt talon sisällä eri virkoihin päätyen lopulta väliaikaiseksi eli pätkä-oikeuskansleriksi. Mutta tämä ei ole mikään ihannetila, sillä olisi toki paljon parempi, että oikeuskansleriksi nimitettäisiin, ei talon "omaa väkeä", vaan todella kyvykkäitä juristeja, jotka ovat osoittaneet pätevyytensä muissa tehtävissä, siis OKa-viraston ulkopuolella. 

16. Omituisuudet Tuomas Pöystin viran vastaanoton kohdalla eivät kuitenkaan päättyneet vielä tähän. Hänen johtaman virkamisvalmistelun pohjalta eduskunnalle annettu sotea lakiesitys kompastui nimittäin viime kesänä uudistukseen sisältyvien valinnanvapauslakien osalta eduskunnan perustuslakivaliokunnan armottoman kielteiseen kantaan; hallituksen esitys oli ko. osin vakavalla tavalla perustuslain vastainen. 

17. Mikä nyt eteen, kun hallituksen ja tasavallan presidentin maan ylimmäksi laillisuusvalvojaksi nostaman Tuomas Pöystin johdolla valmisteltu esitys ei täyttänytkään perustuslain vaatimuksia? Näin siitä huolimatta, että Pöysti oli palkattu STM:n alivaltiosihteeriksi johtamaan sote-uudistusta paljolti juuri siksi, että hallituksen antama esitys ei kompastuisi toista kertaa perustuslakikysymyksiin. Oliko Pöysti edes pätevä oikeuskansleriksi, sillä kanslerin tärkeimpiin tehtäviinhän kuuluu nimenomaan valvoa, että hallituksen lakiesitykset täyttävät perustuslain vaatimukset? 

18. Yle uutiselle antamassaan haastattelussa heinäkuun alussa 2017 Tuomas Pöysti kertoi, että valinnanvapauslakia koskeva hallituksen esitys oli laadittu "vahvassa poliittisessa ohjauksessa". Hän sanoi olleensa jo alkuvuodesta 2017 tietoinen, että lakipaketissa on "isoja perustuslaillisia ongelmia", mutta tästä huolimatta pakettia eli sote-uudistusta ja siihen kuuluvaa valinnanvapauslakia oli "poliittisen ohjauksen työntämänä" viety eteenpäin. Pöysti luopui heinäkuun alusssa valinnanvapauslain jatkovalmistelusta ja siirtyi 1.9. 2017 STM:n palveluksesta valtiovarainministeriön (VM) hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi valmistelemaan lähinnä maakuntauudistukseen liittyviä lakihankkeita.

19. Tästäkös valtiosääntö- ja hallinto-oikeusoppineet riemastuivat. Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Juha Lavapuro lausui Yle uutisille 6. heinäkuuta, että "Sote jää varjostamaan Pöystiä oikeuskanslerina" ja että Pöystin olisi pitänyt irtautua sote-valmistelusta jo aiemmin. Lavapuron mukaan Tuomas Pöystin uskottavuus tulevana oikeuskanslerina on kärsinyt tämän toiminnasta  sote-lakien valmistelijana, sillä hän oli esitellyt lain, vaikka tunsi sen perustuslailliset ongelmat. Näihin ongelmiin oli Lavapuron mukaan kiinnitetty huomiota sekä valtiosääntötuntijoiden taholta että myös sote-alan asiantuntijoiden toimesta. Tästä huolimatta ilmeisesti poliittinen paine on ollut niin kova, että asiaa (sote-esitystä) on pitänyt viedä eteenpäin ja antaa hallituksen esitys eduskunnalle tietoisina näistä vakavista ongelmista, sanoi Lavapuro Yle uutisille. Juha Lavapuro on yksi perustuslakivaliokunnan sote-asiassa kuulemista monista asiantuntijoista.

20. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää esitti Pöystiä kohtaan vielä Juha Lavapuroakin ankarampaa kritiikkiä.  Hän kyseenalaisti Tuomas Pöystin sopivuuden oikeuskansleriksi toteamalla , että on "perusteltua syytä epäillä, että tuleva oikeuskansleri voi taipua poliittiseen ohjaukseen". Mäenpää kertoi suorastaan hätkähtäneensä saatuaan tietää, miten Tuomas Pöysti oli kuvaillut valinnanvapauslain valmistelun kulkua. 

21. Olli Mäenpää: "Ei ole tapana sanoa näin suoraan, että olen menetellyt perustuslain vastaisesti ja jatkan sitten vuoden päästä oikeuskanslerina". Olli Mäenpää kertoi pitävänsä Pöystiä kyllä täysin pätevänä oikeuskanslerin virkaan - näin totesi myös professori Juha Lavapuro - mutta katsoi, että hänen valintaansa oikeuskansleriksi on liittynyt poliittisen nimityksen piirteitä. Virkamiehenä Pöysti olisi tullut  noudattaa uudistuksen valmistelussa lakia ja erityisesti perustuslakia. Poliittinen ohjaus ei saa mennä perustuslain eikä virkamiehen perusvelvoitteiden ohi, oli mikä tilanne mikä tahansa, jyrisi professori  Olli Mäenpää 5.7.2017 antamassaan haastattelussa, joka on julkaistu mm. Etelä-Saimaa -lehdessä.

22. Olli Mäenpää ja Juha Lavapuro ovat aivan oikeassa, sillä virkamiehenä Tuomas Pöysti ei olisi toki saanut alistua hallituksen ministereiden ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan poliittiseen ohjaukseen ja siihen, että olipa valinnanvapauslaissa millaisia perustuslaillisia ongelmia tahansa, sitä koskeva lakiesitys tultaisiin joka tapauksessa antamaan eduskunnalle tiettyyn päivään mennessä. Jos ja kun Tuomas Pöysti oli havainnut, kuten hän on myöntänyt, lakiesityksessä vakavia perustuslaillisia ongelmia, hänen olisi pitänyt ilmoittaa tämä asianomaisille ministereille ja viime kädessä kieltäytyä esittelemästä hallituksen istunnossa lakiesitystä sen sisältöisenä, jona se oli poliittisin perustein määrä tehdä. Näin  olisi toiminut suoraselkäinen virkamies.

23. Miksi sitten Tuomas Pöysti ei toiminut näin, vaan jälkikäteen ajateltuna lammasmaisesti taipui siihen, mitä hänen käskettiin tehdä, siis alistui poliittisen painostuksen edessä? Hyvä kysymys. On syytä muistaa, että oikeuskanslerin virka oli tuolloin julistettu haettavaksi ja Tuomas Pöystin tarkoituksena oli mitä ilmeisemmin virkaa myös hakea. Hieman aikaisemmin eli vuonna 2016 tai 2015 hän oli hakenut KKO:n oikeusneuvoksen virkaa, mitä ihmeteltiin ainakin juristipiireissä aika lailla, sillä eihän Pöystillä ollut  minkäänlaista oikeusneuvoksen tai ylipäätään tuomarin virkaan vaadittavaa kokemusta ja pätevyyttä.

24. Asiaa voidaan spekuloida monella tavoin. Lupasivatko sote-uudistuksen kanssa tekemisissä olleet ministerit kenties Pöystille suoralta kädeltä oikeuskanslerin viran, jos tämä suostuisi esittelemään eduskunnalle annettavan valinnanvapauslain huolimatta lakiesityksessä olevista selvistä perustuslaillisista ongelmista?  Tuskinpa Pöystille on luvattu mitään, niin tyhmiä ministerit eivät sentään ole. Toinen asia on, antoivatko ministerit Pöystin jotenkin ymmärtää, että hänen mahdollisuutensa saattaisivat virantäytössä kohentua, jos hän vaikuttaisi siihen, että sote-uudistukseen kuuluvat lakipaketit saataisiin annettuksi eduskunnalle hyvissä ajoin keväällä 2017. Kolmas vaihtoehto on se, että vaikka ministerit eivät olisi edes antaneet Pöystin ymmärtää mitään tuollaista, Pöysti on itse päätellyt, että hänen ei syytä ryhtyä pullikoimaan ja vastustamaan puutteellisen lakiesityksen antamista eduskunnalle, sillä se ei ainakaan edistäisi hänen mahdollisuuksiaan tulla nimitetyksi oikeuskanslerin virkaan. 

25. Sitä, miksi presidentti Sauli Niiistö oli niin "ihastunut" Tuomas Pöystiin, että halusi välttämättä nimittää hänet uudeksi oikeuskansleriksi, voidaan myös arvuutella. On tietenkin mahdollista, että Niinistö olisi suorastaan - epävirallisesti tietenkin - kehottanut  Pöystiä hakemaan virkaa. Yle uutisille pari päivää sitten antamassaan haastattelussa Pöysti vakuuttaa kuitenkin olleensa täysin "normihakija", eli hän ei ollut käynyt minkäänlaisia "vinkkauskeskusteluja" kenenkään kanssa, vaan oli hakenut oikeuskanslerin virkaa omista intresseistään käsin.

26. Niin tai näin, mutta yksi asia on varma: Uuden oikeuskanslerin toimintaa ja kannanottoja tullaan seuraamaan tarkasti ja kriittisellä silmällä.