torstai 18. toukokuuta 2017

44. Hovioikeus tuomitsi kolme tuomaria virkarikoksesta

1. Helsingin hovioikeus on tuomitsi Helsingin käräjäoikeuden entisen laamannin Eero Takkusen ja kaksi osaston johtajana toiminutta käräjätuomaria eli Jaana Niemitalon ja Jouko Räsäsen saamaan varoitukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Metsälän säilöönottoyksikön johtajaan kohdistetun virkasyytteen hovioikeus sitä vastoin hylkäsi.

2. Hovioikeudessa virkasyytteitä ajoi valtionsyyttäjä Jorma Äijälä eduskunnan oikeusasiamiehen Petri Jääskeläisen 31.10.2016 antaman syytemääräyksen mukaisesti. Olen kertonut oikeusasiamiehen syytemääräyksestä blogikirjoituksessa 17.11.2016 numero 12.  

3. Asiassa oli arvioitavana, oliko säilöönotettavaksi määrättyjen ulkomaalaisten asioiden käsittelyssä menetelty virheellisesti tilanteissa, joissa säilöönotettu oli määrätty väliaikaisesti pidettäväksi erillään muista säilöönotetuista. Tällöin säilöönottoyksikön johtajan on lain mukaan tullut tehdä ilmoitus erillään säilyttämisestä käräjäoikeudelle. Helsingin käräjäoikeudessa oli noudatettu vuodesta 2002 lukien vakiintunutta toimintatapaa, jonka mukaan käräjäoikeuteen saapuneita erillään säilyttämistä koskevia ilmoituksia ei käsitelty erikseen.

4. Syytteen mukaan säilöönottoyksikön johtaja, käräjäoikeuden laamanni ja kaksi osaston johtajaa olivat huolimattomuudestaan rikkoneet virkavelvollisuuksiaan. Säilöönottoyksikön johtajan olisi tullut selvittää, miksi hänen 22.7.2006-28.4.2015 tekemiään 107 erillään säilyttämistä koskevaa ilmoitusta ei ollut käräjäoikeudessa otettu käsiteltäväksi. Laamannin osalta syyte koski aikaa 1.1.2008-30.4.2015 ja hänen katsottiin laiminlyöneen valvoa, että erillään säilyttämistä koskevat asiat tulivat käräjäoikeudessa lain vaatimalla tavalla käsitellyiksi. Osaston johtajien katsottiin omina toimikausinaan laiminlyöneen järjestää osaston toiminta siten, että sanotut asiat tulivat lain vaatimalla tavalla käsitellyksi. Kaikkiaan käräjäoikeuteen oli ajalla 1.1.2008-28.4.2015 tullut 223 ilmoitusta erillään säilyttämisestä. 

5. Vastaajat kiistivät pontevasti syyllistyneensä virkavelvollisuuksiensa rikkomiseen. Asiassa on kuultu vastaajien lisäksi todistajia ja esitetty runsaasti kirjallista todistusaineistoa. Hovioikeus on toiminut ripeästi, sillä asian otettiin joutuisasti käsiteltäväksi eikä sen pääkäsittelyssäkään vatuloitu; pääkäsittely kesti vain kaksi päivää (9. ja 10.3.2017). Hyvin perusteltu tuomio saatiin jo noin kahden kuukauden kuluttua pääkäsittelyn päättymisestä.

6. Hovioikeus totesi tuomionsa perusteluissa, että asiaan sovellettavien säännösten perusteella käräjäoikeuden olisi tullut ottaa erillään säilyttämistä koskevat ilmoitukset käsiteltäväksi neljän vuorokauden kuluessa erillään säilyttämisen alkamisesta. Kun näin ei ollut tehty, käräjäoikeudessa noudatettu menettely oli virheellinen. 

7. Hovioikeus on puntaroinut ratkaisunsa perusteluissa syyllisyyskysymystä jokaisen vastaajan osalta erikseen varsin seikkaperäisesti ja pr et contra -metodin edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio käsittää 40 sivua. Hovioikeuden kokoonpanon puheenjohtaja toimi hovioikeudenneuvos Timo Ojala - hän on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta - ja muina jäseninä hovioikeudenneuvokset Arja Mäki ja Heikki Rautiola. Ratkaisu on yksimielinen.

Hovioikeuden antama tiedote

8. Tuomion mukaan asiassa oli monia seikkoja, jotka vaikuttivat siihen että virheellinen menettelytapa ei ollut tosiasiassa tullut laamannin ja osaston johtajien tietoon. Menettelytapa oli jo vuodesta 2002 alkaen eli ennen laamannin tai osaston johtajien toimikausia vakiintunut pakkokeinoasioita käsittelevien tuomareiden keskuudessa. Pakkokeinokanslian toiminta asioiden valmistelussa oli verrattain itsenäistä, eivätkä laamannin tai osaston johtajan päivittäiset työtehtävät liittyneet sen toimintaan. Menettelytapaan ei ollut kiinnitetty huomiota säilöönottoyksikköön tai käräjäoikeuteen aikaisemmin tehdyissä tarkastuksissa. Myöskään säilöönotetut tai heidän avustajansa eivät olleet kiinnittäneet huomiota siihen, että erillään säilyttämistä koskevissa asioissa ei jär- jestetty käsittelyjä.

9. Toisaalta laamannin ja osaston johtajien huolellisuusvelvollisuutta korosti hovioikeuden mukaan se, että säilöönotetun erillään säilyttäminen oli toimenpide, joka rajoitti säilöönotetun vapautta entisestään. Tästä johtuen erillään säilyttämistä koskevien päätösten tuomioistuinkontrollia oli pidettävä tärkeänä erityisesti säilöönotetun perustuslaissa ja Eu- roopan ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien takaamiseksi. Hovioikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että pakkokeinoasioiden valmistelu oli käräjäoikeudessa hyvin pitkälti kanslian vastuulla, mikä lisäsi osaltaan laamannin ja osaston johtajien valvontavastuuta. Laamannilla ja osaston johtajilla olisi ollut mahdollisuus havaita erillään säilyttämistä koskevissa asioissa vallinnut virheellinen toimintatapa. 

10. Hovioikeus katsoi laamannin ja osaston johtajien syyllistyneen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Rikosta ei hovioikeuden mukaan voitu pitää vähäisenä. Hovioikeus tuomitsi kunkin tuomarin saamaan rangaistuksena varoituksen. Se on lievin rangaistus, joka virkarikoksesta voidaan langettaa. Syyttäjä oli vaatinut laamannille rangaistukseksi varoitusta ja käräjätuomareille sakkoa, mikä ero vaikuttaa hieman omituiselta. Tuomarit olivat vaatineet, että heidät jätetään rangaistukseen tuomitsematta.

11. Säilöönottoyksikön johtaja oli ensimmäisiä erillään säilyttämistä koskevia päätöksiä tehdessään ollut yhteydessä käräjäoikeuteen ja selvittänyt menettelytapaa muutoinkin. Johtaja oli saanut käräjäoikeudesta yksiselitteisen vastauksen, jonka mukaan erillistä käsittelyä ei järjestetä. Hovioikeus katsoi, että johtajalta ei voitu perustellusti vaatia, että hän tällaisen ilmoituksen käräjäoikeudesta saatuaan olisi ryhtynyt vielä tekemään muita selvityksiä. Tämän vuoksi hovioikeus hylkäsi syytteen säilöönottoyksikön johtajan osalta.

4 kommenttia:

  1. Anonyymi18.5.17

    Varoitus on nyt muuten pop tai in.

    Perussuomalainen eduskuntaryhmä antoi tänään varoituksen kolmelle kansanedustajalleen, jotka ovat kaikki poliiseja, eli Veera Ruoholle, Mika Raatikaiselle ja Tom Packalenille. He äänestivät eilen tai oliko se jo tiistaina eduskunnassa hallintarekisterilakia vastaan. Persujen neljäs poliisikansanedustaja eli Kari Kulmala sai ryhmältään huomautuksen. Hänkin on vastustanut hallintarekisterillakia, mutta sattui olemaan eilen kokousmarkalla Grönlannissa. - Mitähän se siellä muuten teki?

    SMP:n suuruuden aikoina Veikko Vennamon mielilauseita oli "Rosvot kiinni"! Persut ovat toisella linjalla. He vaativat:Poliisit kiinni ja ulos!

    VastaaPoista
  2. Anonyymi19.5.17

    "Syyttäjä oli vaatinut laamannille rangaistukseksi varoitusta ja käräjätuomareille sakkoa, mikä ero vaikuttaa hieman omituiselta."

    Ei minusta. Käräjätuomarit olivat pakkokeinon-osaston osastonjohtajia, joiden on pitänyt tietää ja valvoa osastonsa toimintaa. Helsingin käräjäoikeuden kokoisessa yksikössä ei voitane vaatia, että laamanni tuntee joka yksityiskohdan.

    Tapaus ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen kuin tiedote antaa ymmärtää: ko säännöksiä voi perustellusti tulkita myös niin, että erilistä käsittelyä ei tarvita. Toivottavasti juttu menee KKO:een.

    VastaaPoista

  3. Hovioikeus laamanni Takkusen osalta mm.:

    Edellä selostetuin tavoin käräjäoikeuden pakkokeinokanslian asema ja toi­ mintatavat ovat erilaiset verrattuna tavallisen lainkäyttöasian käsittelyyn. Pakkokeinokanslia on myös hallinnollisesti järjestetty eri tavalla kuin taval­linen lainkäyttöosasto. Pakkokeinokanslia on järjestetty omaksi erillisyksi­köksi.

    Pakkokeinoasioita ei ole jaettu vireille tulon jälkeen tuomarille, vaan val­mistelu on tapahtunut kansliassa. Tällaisessa organisaatiomallissa kanslia tarvitsee ohjausta ja tukea, jotta se kykenee hoitamaan sille kuuluvat val­mistelutehtävät oikein ja siten, että asian aikanaan ratkaiseva tuomari hy­väksyy valmistelun oikein tehdyksi. Käräjäoikeudessa pakkokeinoasioiden vastuutuomari onkin antanut ohjeita kanslialle asioiden käsittelyyn liittyen ja kanslia on myös tukeutunut vastuutuomariin ongelmallisissa tilanteissa. Myös laamannilla käräjäoikeuden päällikkönä on velvollisuus puuttua pak­kokeinokanslian toimintaan, jos siihen on tarvetta. Laamannin velvollisuus on valvoa, että pakkokeinokanslia toimii oikein ja valmistelee asiat asian­ mukaisesti säädettyjen määräaikojen puitteissa. Laamannin valvontavelvol­lisuuteen kuuluu myös se, että kaikki pakkokeinoasiat kirjataan asianmukai­sesti saapuneiksi ja valmistellaan ratkaistavaksi määräaikoja noudattaen.

    Hovioikeus toteaa, että käräjäoikeuden organisaatiomallissa laamannin vel­vollisuuksiin on kuulunut valvoa pakkokeinokanslian toimintaa ja tarvit­taessa antaa ohjeita ja määräyksiä asioiden valmisteluun liittyen. Laaman­nin velvollisuuksiin olisi siten kuulunut ohjeistaa se, miten erillään säilyttä­mistä koskevat ilmoitukset valmistellaan istuntoa varten. Kysymys ei ole yksittäiseen lainkäyttöasiaan puuttumisesta, vaan käräjäoikeuden käsiteltä­väksi saatettujen asioiden käsittelyn järjestämisestä siten, että käräjäoikeus pystyy suorittamaan asianmukaisesti sille kuuluvat tehtävät. Laamannin tai osastonjohtajan puuttuminen erillään säilyttämistä koskevien ilmoitusten käsittelyyn siten, että ne olisi muiden pakkokeinoasioiden tavoin ohjattu pakkokeinokansliasta istuntokäsittelyyn, ei olisi loukannut tuomarin riippu­mattomuutta, koska erillään säilyttämistä koskevaa asiaa ei ollut siinä vai­heessa jaettu tuomarille ratkaistavaksi.

    Takkunen on kiistänyt syytteen myös sillä perusteella, että osaston toimin­nan järjestäminen on käräjäoikeuden työjärjestyksen mukaan kuulunut osas­tonjohtajan vastuulle. Hovioikeus katsoo, että viraston päällikkönä toimi­van laamannin velvollisuuksiin kuuluu puuttua havaittavissa oleviin epä­kohtiin käräjäoikeuden toiminnassa eikä laamannin vastuuta poista se, että osastonjohtajallakin on velvollisuuksia osastonsa toiminnan järjestämises­sä.

    Laamannilla on siten ollut velvollisuus puuttua erillään säilyttämistä koske­vien asioiden käsittelytavan järjestämiseen. Kysymys ei ole ollut yksittäi­seen lainkäyttöasiaan puuttumisesta, vaan käräjäoikeuden pakkokeinokans­lian toiminnan järjestämisestä. Syytettä ei siten tule hylätä tällä perusteella.

    VastaaPoista
  4. Anonyymi20.5.17

    Mitä tämä erillään säilyttäminen käytännössä tarkoittaa? Säilöönotettu ei saa liikkua keskuksessa vapaasti eli hänet "lukitaan huoneeseen"?

    VastaaPoista