tag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post4492055365192139463..comments2023-12-03T17:34:01.036+02:00Comments on Rule of law -blogi: 51. KKO:n jäsentä koskeva virkaesitysJyrki Virolainenhttp://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comBlogger15125tag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-75814216412174086052017-06-12T09:27:13.365+03:002017-06-12T09:27:13.365+03:00Aikamoinen muutos, piilotettuna tuoreeseen hallitu...Aikamoinen muutos, piilotettuna tuoreeseen hallituksen esitykseen 74/2017 sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnista: <br /><br />4 §. Muutoksenhakulautakunnan jäsenyydestä vapautuminen ja eroamisikä. Pykälässä ehdotetaan, että muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsen olisi velvollinen eroamaan sen kuukauden päättyessä, jonka kuluessa hän täyttää 70 vuotta. Valtion virkamiestenkin eroamisikä nostetaan asteittain 70 vuoteen.<br /><br />Vastaava tullee siis pian koskemaan tuomareitakin!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-5019941589396561992017-06-11T09:43:40.095+03:002017-06-11T09:43:40.095+03:00Blogijutun numero 71/1.2. KKO tuomareiden rekrytoi...Blogijutun numero 71/1.2. KKO tuomareiden rekrytointi loppuosa:<br /><br />Viranhakuilmoitus<br /><br />36. Nykyisin käytössä oleva KKO:n jäsenen viranhakukuulutus tai -ilmoitus on hyvin suppea ja lakoninen. Viimeksi julkaistu kuulutus oli seuraavanlainen:<br /><br />Korkeimmassa oikeudessa tulee avoimeksi 1.3.2009 jäsenen virka. Virasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua KKO:lle kirjallisesti viimeistään 30.1.2009 ennen virka-ajan päättymistä KKO:n postiosoite on PL 301, 00171 Helsinki ja kirjaamon käyntiosoite on....<br /><br />37. Täsmähakua tarkoittava viranhakuilmoitus voisi olla informatiivisempi ja samalla hieman houkuttelevampi esimerkiksi seuraavaan tapaan:<br /><br />Korkein oikeus on ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa käyttävä tuomioistuin. Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin, jonka päätehtävänä on antaa ratkaisuja, joilla pyritään ohjamaan alempien tuomioistuinten lainkäyttöä. Korkeimmalla oikeudella on lisäksi eräitä lainsäädäntöön liittyviä tehtäviä. Korkeimman oikeuden jäseninä toimivat presidentti ja 19 oikeusneuvosta. Esittelijöitä korkeimmassa oikeudessa on kolmisenkymmentä ja muuta henkilökuntaa saman verran.<br /><br />Korkeimmassa oikeudessa tulee 1.3.2009 avoimeksi oikeusneuvoksen virka. Korkeimman oikeuden jäsenen tulee lain mukaan olla etevä laintuntija. Haemme tällä kerralla jäseneksi erityisesti rikos- ja prosessioikeuden korkeatasoista asiantuntemusta omaavaa kokenutta lakimiestä. Edellytämme, että virkaan nimitettävä on toiminut joko vakinaisessa tuomarin virassa, syyttäjänä tai asianajajana rikosjutuissa taikka osoittanut kyseisiin oikeudenaloihin liittyvässä yliopistollisessa tutkimustyössään tahi lainvalmistelutehtävissä sellaista ammattitaitoa, jota oikeusneuvoksen viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.<br /><br />Virasta kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan Korkeimmalle oikeudelle... Lisätietoja antava Korkeimman oikeuden presidentti ja kansliapäällikkö.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-44504203772424201052017-06-11T09:39:55.701+03:002017-06-11T09:39:55.701+03:00Ote blogikirjoituksesta numero 71/1.2.2009. KKO:n ...Ote blogikirjoituksesta numero 71/1.2.2009. KKO:n jäsenten rekrytointi:<br /><br />Täsmärekrytointi<br /><br />32. Toiseksi KKO:n ja KHO:n jäsenten hakuprosessia tulisi kehittää niin, että nimitysmenettely antaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet arvioida ja vertailla viranhakijoiden keskinäistä pätevyyttä ja paremmuutta. Nykyisin haku tuomarin virkoihin on luonteeltaan avoin, eli virkaa voivat hakea kaikki eri aloilla toimivat lakimiehet. Tällöin on luonnollista, että hakijoiksi saadaan varsinkin KKO:een hyvin erilaisen taustan ja työkokemuksen omaavia lakimiehiä; tämä nähtiin myös edellä analysoimani oikeusneuvosten virantäytössä. Kuten olen jo aiemmin todennut, hyvin erilaisen taustan omaavien hakijoiden keskinäisen pätevyyden arviointi on hyvin hankalaa ellei suorastaan mahdotonta. Selvää on, että tietyt hakijat jättävät viranhakemuksensa turhaan, jos esimerkiksi KKO:ssa on kenties jo etukäteen päätetty, että uusi jäsenen tullaan valitsemaan tietyn "kiintiön" sisältä.<br /><br />33. Jos esimerkiksi KKO:en uudeksi jäseneksi halutaan saada asianajaja, hakevat käräjä- ja hovioikeustuomarit ja muitakin kiintiöitä edustavat hakijat silloin virkaa turhaan. Toisaalta esimerkkitapauksessa asianajajakunnasta hakevien lukumäärä jää vähäiseksi, kun ei tiedetä, että nyt ollaan hakemassa ja nimittämässä juuri advokaattia uudeksi jäseneksi. Tämä epäkohta, siis informoinnin selkeä puute, lisää luonnollisesti hakuprosessin sattumanvaraisuutta ja sisäänlämpiävyyttä.<br /><br />34. Olen jo vuonna 1994 ehdottanut, että tuomarien viranhaku, siis myös KKO:n jäseniä koskeva hakua, muutettaisiin nykyisestä avoimesta hausta eräänlaiseksi täsmähauksi. Tätä kysymystä on pohdittu myös vuonna 2003 mietintönsä jättäneen tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietinnössä (KM 2003:3). Tämä merkitsisi sitä, että KKO ilmoittaisi jo viranhakukuulutuksessaan, että tällä kertaa KKO:n jäseneksi haetaan tietyn kokemustaustan omaavaa juristia, esimerkiksi juuri asianajajaa tai yliopiston tutkijaa. Kyse voisi olla vaihtoehtoisesti ns. "puolittaisesta täsmähausta", jossa KO:n jäseneksi haetaan esimerkiksi rikos- ja prosessioikeuden asiantuntijaa, jolloin hakijoina voisivat olla syyttäjät, rikosasianajajat, ao. oppiaineiden yliopistotutkijat tai siten po. alalla toimivat lainvalmistelijat. Tällöin hakupaperinsa jättäisivät vain ne, jotka ovat aiemmin pätevöityneet sanotulle oikeuden alalle.<br /><br />35. Vastaavalla tavalla mutatis mutandis meneteltäisiin, jos KKO:een halutaan saada siviilioikeuden asiantuntija. Täsmärekrytoinnin tuloksena hakijoiksi saataisiin ilmeisesti nykyistä paljon suurempi joukko kyseisen alan päteviä asiantuntijoita, mikä vähentäisi olennaisesti nimitysmenettelyn ja valinnan sattumanvaraisuutta ja ajan mittaan kohottaisi samalla KKO:n jäsenistön ammattitaitoa ja jäsenistön monipuolista osaamista.<br />Samalla viranhakijoiden arviointimenettelyä voitaisiin järkeistää merkittävästi ja myös hakijoiden oikeusturva tulisi nykyistä paremmin huomioiduksi. - En ole varma, mutta luulisin, että täsmähakuun siirtyminen tuskin vaatisi edes tuomareiden nimittämislain muuttamista.<br /><br />(jatkuu)<br /><br />Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-90393760350345827512017-06-11T09:37:31.060+03:002017-06-11T09:37:31.060+03:00Kyllä, tuo on toinen vaihtoehto, jota olen itsekin...Kyllä, tuo on toinen vaihtoehto, jota olen itsekin usein ehdottanut. Mm. tuomarinuratoimikunnan mietintöön (1994:15) vuonna 1994 jättämässäni eriävässä lausunnossani ja monissa KKO:n jäsenten nimittämistä käsittelvisä blogikirjoituksissani. <br /><br />Kattavasti olen kirjoittanut ko. vaihtoehdosta blogijutussa nro 71/1.2.2009. Lukekaapa sieltä!Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-29033414161438482652017-06-11T09:02:36.905+03:002017-06-11T09:02:36.905+03:00Onkohan olennaista valinnassa oikeasti se, missä t...Onkohan olennaista valinnassa oikeasti se, missä tehtävässä hakija toimii (tuomarikiintiö, asianajajakiintiö jne.), vai se, millaista asiantuntemusta hänellä on? Toki nämä korreloivat keskenään, mutta on eri asia, haetaanko "asianajajaa" (joka voi olla myös esim. rikosoikeuteen erikoistunut) vai liikejuridiikan osaajaa. Jos hakuilmoituksissa kerrottaisiin, millaisia ansioita hakijoilta toivotaan, pitäisi siinä ilmoittaa hakijalta toivottava osaaminen eikä toivottava työkokemus.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-5165530438372047712017-06-09T15:28:36.127+03:002017-06-09T15:28:36.127+03:00Eipä tuo mitään sen erityisempää "avaamista&q...Eipä tuo mitään sen erityisempää "avaamista" edellytä, koska perustelu on todettu jo ko. virkkeessä.<br /><br />Kun edellisellä kerralla KKO:een nimitettiin kaksi naista samalla kertaa, oli käytännössä selvää, että tällä kerralla ei tultaisi esittämään naista vaan mies. KKO:een ei ole milloinkaan nimitetty peräkkäin kolmea naislakimiestä, eikä aiemmin edes kahta. Se että KKO:n jäsenkunnassa on kolmannes naisia, on jo einomainen "saavutus"! Näin se vaaan on.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-28536900395722557602017-06-09T14:46:00.689+03:002017-06-09T14:46:00.689+03:00Haluaisiko emeritusprofessori avata hieman tarkemm...Haluaisiko emeritusprofessori avata hieman tarkemmin näkemystään kohdassa 13 eli " kysymykseen ei tulisi myöskään naispuolinen hakija, sillä edellisellä kerralla kumpikin virkaan nimitetyt olivat naisia."? Erityisesti suhteessa kohdasta 7 ilmenevään tietoon siitä, että ylimmän tuomioistuimen jäsenkunnasta (vain) kolmasosa on naisia? Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-74432955958414135932017-06-09T14:04:50.157+03:002017-06-09T14:04:50.157+03:00Kyllähän tuo uusi oikeusneuvos kuvan perusteella m...Kyllähän tuo uusi oikeusneuvos kuvan perusteella myös näyttää elämässään hyvin menestyneeltä lakimieheltä!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-39413106968622337012017-06-09T14:00:06.318+03:002017-06-09T14:00:06.318+03:00Mainittu kilpailuttamisen vaikeus on yksi ja paina...Mainittu kilpailuttamisen vaikeus on yksi ja painava peruste sille, ettei pätevää asianajajaa ja pätevää tuomaria ole mielekästä vertailla tai kilpailuttaa esim. KKO:n tuomarin rekrytoinnissa. <br /><br />Tämän vuoksi käyttön tulisi ottaa blogirjoituksessa suosittelemani täsmä-tai kohdehakusysteemi, jonka mukaan KKO hakisi jäsenekseen vuorotellen erilaisen kokemustaustan omaa jäsentä. Esim. ensimmäisellä kerralla (vain) asianajajaa, toisella kerralla hovioikeutuomarin, kolmannella kerralla käräjätuomaria, neljännellä esim. yliopistotutkijaa, viidennellä lainvalmistelijaa jne.<br /><br />Tämä takaisi sen, että esimerkiksi useat pätevät asianajajat hakisivat oikeusneuvoksen virkaa silloin, kun valinnassa kysymykseen tulisi vain asianajaja., mistä hakuilmoituksessa olisi mainittu. Tuolloin KKO:lla siis olisi "varaa mistä valita".<br /><br />Nytkään tällaista "varaa" ei ollut, koska hakijoiden joukossa oli vain yksi (1) asianajaja. Ketä vastaan häntä olisi voitu todellisuudessa pätevästi kilpailuttaa? Ei ketään, eikä KKO virkaesityksessään niin tehnytkään.<br /><br />KKo meni virkaesityksessään hieman pitkäveteiseltä tuntuvan jaarittelun jälkeen vihdoin asiaan, ja totesi, joo, hyviä hakijoita kaikki tyyni. Mutta sorry, me oltiin kyllä päätetty itse asiassa jo ennakolta, että me tullaan esittämään asianajajaa. Onneksi hakijoiden joukossa on sentään yksi advokaati!<br /><br />Aika typerää! Mutta sellaista tämä oikeusneuvosten rekry ja valikointi nyt vaan on. Ei sille mitään mahda - nykysysteemissä.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-55956329511765212602017-06-09T13:40:36.834+03:002017-06-09T13:40:36.834+03:00Asianajajien ja tuomareiden kilpailuttaminen keske...Asianajajien ja tuomareiden kilpailuttaminen keskenään on huomattavasti hankalampaa kuin asianajajien kesken ja tuomarien kesken. Vähän kuin insinöörien ja lääkäreiden kesken samaan tehtävään. En kyllä tiedä rekrytointikonsulttia, joka tähän pystyisi. Rahat kyllä toki veisi.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-39908003491393111612017-06-08T22:11:34.657+03:002017-06-08T22:11:34.657+03:00"Asianajajien ja esim. tuomareiden kilpailutt..."Asianajajien ja esim. tuomareiden kilpailuttaminen keskenään ja heidän ansioidensa vertailu on yleensäkin varsin hankala tehtävä".<br /><br />Ei yhtään sen hankalampi kuin insinöörien, lääkäreiden jne. Apuna voi käyttää rekrytointikonsulttia, jos ristiintaulukointi ei suju omin voimin.<br /><br />Kiitos blogistille erinomaisesta kirjoituksesta!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-43405215675448358622017-06-08T16:19:07.202+03:002017-06-08T16:19:07.202+03:00Jos ja kun KKO on jo etukäteen alustavasti päättän...Jos ja kun KKO on jo etukäteen alustavasti päättänyt kallistua asianajajan nimittämisen kannalle, ei Ilveskerolla itse asiassa ole ollut "kisassa" lainkaan todellisia kilpahakijoita. Hän on ainoa advokaatti, joka haki virkaa. Muita ei ollut eikä tullut, kun KKO:n sanotusta aikomuksesta ei ollut tietoa.<br /><br />Asianajajien ja esim. tuomareiden kilpailuttaminen keskenään ja heidän ansioidensa vertailu on yleensäkin varsin hankala tehtävä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-68037248155841609502017-06-08T16:13:55.759+03:002017-06-08T16:13:55.759+03:00Eiköhän KKO:n haastatteluun ole valittu Mika Ilves...Eiköhän KKO:n haastatteluun ole valittu Mika Ilveskeron ohella lähinnä sellaisia hakijoita, joilla ei ole edes ajateltu olevan minkäänalaisia kunnon mahdollisuuksia viranhaussa. Siis ikään kuin näön vuoksi. Tuomas Ojanen lienee fiksuna miehenä huomannut tämän, sillä hän on haastattelun jälkeen peruuttanut hakemuksena.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-70045355097627277782017-06-08T15:39:47.420+03:002017-06-08T15:39:47.420+03:00KKO on antanut tänä vuonna runsaasti työsopimusoik...KKO on antanut tänä vuonna runsaasti työsopimusoikeutta ja yleensä työoikeutta koskevia ennakkopäätöstä. Viimeksi tänään 8.6. peräti kolme sanotunlaista prejudikaattia (KKO 2017:37-39).<br /><br />KKO:n jäsenen hakijoiden joukossa oli nyt kaksi työoikeuteen perehtynyttä lakimiestä, eli työneuvoston pitkäaikainen sihteeri Jaana Paanetoja (53) ja käräjätuomari Satu Saarensola (50). KKO kutsui heistä haastateltavakseen vain Paanetojan. Hän on toiminut aiemmin mm. ma. työoikeuden professorina Lapin yliopistossa. <br /><br />Paanetoja on työtuomioistuimen varajäsen, mutta myös Saarensola on toiminut työtuomioistuimen jäsenenä ja varapuheenjohtajana, jos oikein muistan. Saarensola on pitkäaikainen kärärätuomari ja hän väitteli hiljattain oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopistossa. Hän ollut töissä myös hovioikeudessa ja vakuutusoikeudessa.<br /><br />Miksi KKO ei kutsunut Saarensolaa haastatteluun? Ehkä siksi, että Paanetoja on toiminut työtuomioistuimen puoleettomana varajäsenenä, kuten KKO:n virkaesityksessä nimenomaisesti sanotaan. Olisiko Saarensola siis KKO:n mielestä ollut työtuomioistuimessa jotenkin "puolueellinen"?<br /><br />Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-50676426520063870882017-06-08T15:19:52.157+03:002017-06-08T15:19:52.157+03:00Tuomarinvalintalautakunnalle voitaisiin aivan hyvi...Tuomarinvalintalautakunnalle voitaisiin aivan hyvin ja perustellusti uskoa virkaesityksen tekeminen myös KKO:n ja KHO:n tuomareita nimitettäessä. <br /><br />Näin myös siksi, että lautakunnan puheenjohtajana on lain mukaan KKO:n tehtävään nimeämä jäsen ja varapuheenjohtajana puolestaan KHO:n keskuudestaan valitsema jäsen. Lisäksi lautakunnan tulee lain mukaan pyytää lausunto ao. tuomioistumelta, jonka tuomarin nimittämisestä kulloinkin on kyse.Anonymousnoreply@blogger.com