tag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post2920513245541231722..comments2023-12-03T17:34:01.036+02:00Comments on Rule of law -blogi: 66. Juhlakirja professori Tuula LinnastaJyrki Virolainenhttp://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comBlogger9125tag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-13491955738019922802017-09-07T18:23:02.300+03:002017-09-07T18:23:02.300+03:00"Tauno Tirkkosella, Erkki Havansilla tai Juha... "Tauno Tirkkosella, Erkki Havansilla tai Juha Lappalaisellakaan ei ollut tuollaista käytännön kokemusta, mutta tästä huolimatta heitä pidetään huippuluokan prosessualisteina."<br /><br />Kiistatta kaikki em. herrat olivat erinomaisia teoreetikkoja, mutta parhaimman avun koin saaneni 1993 jälkeen blogistin, jolla oli käytännön kokemusta ja sen mukainen näkökulma, teoksista, kun vuosisadan prosessiuudistusta piti soveltaa käytäntöön. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-62631122080752552942017-09-07T13:30:52.245+03:002017-09-07T13:30:52.245+03:00Toisin kuin anonyymi edellä antaa ymmärtää, Tuula ...Toisin kuin anonyymi edellä antaa ymmärtää, Tuula Linna on toki kirjoittanut insolvenssioikeuden lisäksi myös ns. klassisesta prosessioikeudesta eli siviili- ja rikosprosessioikeudesta.<br /><br />Linna on kirjoittanut seikkaperäisen Hakemuslainkäyttö -nimisen kirjan vuonna 2008 ja professorin tehtävässä aloitettuaan ensi töikseen erinomaisen prosessioikeuden yleisesityksen, jonka nimi on "Prosessioikeuden oppikirja, ilmestymisvuosi 2012. <br /><br />Me vanhat juristit muistamme hyvin vielä "Pikku-Tirkkosen" eli Tauno Tirkkosen perusoppikirjan, jota päntättii kolmella eri vuosikymmenellä (1960 - 1980 -luvuilla). Linnan vastaava opus on hieman toisenlaisella metodilla laadittu ja minuta sellaisella ja tyylillä ja taidolla että nykyiset opiskelijat pitävät sitä paljon parempana kuin Pikku-Tirkkosta tai tällä vuosituhannella julkaistuja prosessioikeuden perusoppikirjoja, joita on ilmestynyt useita. Oma versioni ko. perusoppikirjasta ilmenee Johdatus prosessioikeuteen -nimisestä n. 200 sivua käsittävästä esityksestä, joka sisältyy laajaan ("paksuun") Prosessioikeus -kirjaan, jonka ensimmäinen painos ilmestyi v. 2003 ja viides painos tänä vuonna.<br /><br />Linna on julkaissut Lakimiehessä tai vastaavissa julkaisuissa perusteellisia artikkeleja esimerkiksi kanteenmuutoskiellosta, oikeusvoimaopista siviiliprosessissa ja syyteneuvottelusta. Hänet on palkittu muistaaksseni kaksi kertaa LM:n toimitusneuvoston tai SLY:n myöntämällä parhaan artikkelin palkinnolla. Professorille tuomioistuin - tai asianajokokemus ei ole välttämätön edellytys. Esimerkiksi Tauno Tirkkosella, Erkki Havansilla tai Juha Lappalaisellakaan ei ollut tuollaista käytännön kokemusta, mutta tästä huolimatta heitä pidetään huippuluokan prosessualisteina.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-61948850154600021342017-09-07T12:37:37.788+03:002017-09-07T12:37:37.788+03:00"Itse olen jo muutama vuosi sitten ehdotanut,..."Itse olen jo muutama vuosi sitten ehdotanut, että KKO:n ja KHO:n jäsenten nimitysasioiden valmistelu ja virkaesitysten tekeminen siirrettäisiin ylimmiltä oikeuksilta tuomarinvalintalautakunnalle, joka tekee virkaesitykset myös kaikkien muiden tuomareiden nimitysasioissa."<br /><br />Tuossa asiassa blogisti on täysin oikeassa. Sisäsiitoinen järjestelmä ei ole nykyaikaa ja heittää tarpeettoman varjon nimitysmenettelyn asianmukaisuuden ylle. KKO:n pitäisi olla vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa eikä vetäytyä Olympos-vuorelle.<br /><br />Pieni parannus olisi jo se, että KKO:n pitäisi jo hakuilmoituksessa lausua, minkätyyppistä ja minkä alan tuomaria se erityisesti haluaa.<br /><br />Lisäksi voisi toivoa, että tasavallan presidentti Niinistö tekisi kekkoset ja käyttäisi itsenäisesti nimitysvaltaansa. Sen voisi varovaisesti aloittaa vaatimalla KKO:n täsmällisempää nimityskirjettä. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-46908560437212043082017-09-07T12:26:59.961+03:002017-09-07T12:26:59.961+03:00Jos nyt juhlakalusta saa yhden moitteen sanan sano...Jos nyt juhlakalusta saa yhden moitteen sanan sanoa, niin tämän jälkeen Suomessa ei taida olla yhtään prosessinoikeuden - tai lainkäytön - professoria, jonka varsinainen erikoisala olisi varsinainen riita- tai rikosprosessi. Pidän Linnaa kuitenkin pääasiallisesti insolvenssioikeuteen erikoistuneena. Lisäksi silmissäni tätä rasittaa lähes täydellinen käytännön lainkäytön kokemuksen puute. Blogistin kirjalisissa töissä tuo kokemus näkyi siten, että niistä oli hyötyä käytännön lainkäyttäjille. (Linnan ansioita en halua kieltää.)<br /><br />Blogistin juhlakirjan muistelusluku "Matkalla Pohjoiseen" on minusta hienompia muistelmakirjallisuuden esityksiä, joka on kliinisen puhdas siitä pönötyksestä, itsekehusta ja omien virheiden parhainpäin selittelystä, joka on tyypillistä tuolle kirjallisuuden lajille. Sen lukeminen pitäisi säätää pakolliseksi jokaiselle, joka haluaa kirjoittaa muistelmat.<br /><br /><br /><br /> Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-62288291582016879172017-09-07T11:29:42.135+03:002017-09-07T11:29:42.135+03:00Prof. Tuula Linna on kirjoittanut muutama vuosi si...Prof. Tuula Linna on kirjoittanut muutama vuosi sitten Hesarin mielipidesivulla Suomen ylimpien tuomioistuinten jäsenten valintajärjestelmästä otsikolla "Ylimmät tuomarit valitsevat ylimpien oikeuksien tuomarit".<br /><br />http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002537856.html<br /><br />Linnan on oikeassa. KKO ja KHO täydentävät käytännössä itse itseään, siihen muilla viranomaisilla eli tuomarinvalintalautakunnalla, maan hallituksella tai edes nimittäjänä toimivalla tasavallan presidentillä ei ollut ollut nokan koputtamista. <br /><br />Itse olen jo muutama vuosi sitten ehdotanut, että KKO:n ja KHO:n jäsenten nimitysasioiden valmistelu ja virkaesitysten tekeminen siirrettäisiin ylimmiltä oikeuksilta tuomarinvalintalautakunnalle, joka tekee virkaesitykset myös kaikkien muiden tuomareiden nimitysasioissa.<br /><br />Ruotsissa, jonka käytäntöjä meillä usein seurataan, tämä muutos on tehty joitakin vuosia sitten, eli siellä tuomarinvalintalautakuntaa vastaava elin tekee virkaesitykset myös ylimpien oikeuksien jäsenten valinta-asioissa.<br /><br />Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-23342963445325475632017-09-07T01:41:08.114+03:002017-09-07T01:41:08.114+03:00Tuula Linna on blogistin hienon luonnehdinnan peru...Tuula Linna on blogistin hienon luonnehdinnan perusteella äärimmäisen älykäs ja (moni)lahjakas henkilö.<br /><br />Kuten useimmat intellektuellit tai muuten menestyneet ihmiset ovat elämänkokemuksen perusteella tulleet tietämään, mitä kauemmas lahjakkuuden suhteen mennään Gaussin käyrän äärilaidoille, sitä suuremmalla todennäköisyydellä lahjakkuus ja menestys saattaa aiheuttaa kateutta ja pelkoa muissa ihmisissä (vrt. myös blogistin toisinaan esille nostama Stubb-kateusilmiö). Sosiodynaaminen koheesio edellyttää ihmisten klusteroitumisen ryhmiin, jonka keskihajonta relevanttien ominasuuksien suhteen ei voi kasvaa liian suureksi. Parkinsonin lain isä Sir Parkinson taisi liikkua hieman samankaltaisessa ajatuksenjuoksussa tutkiessaan Englannin laivastoministeriöta 1950-luvulla.<br /><br />Ihan näin yleisesti katsoen.<br /><br />Onnea ja menestystä uuteen tehtävään!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-22441339188878317552017-09-07T00:32:24.152+03:002017-09-07T00:32:24.152+03:00Olihan niitä, mutta kukaan niistä ei tainnut hakea...Olihan niitä, mutta kukaan niistä ei tainnut hakea tuolloin, siis 2007, oikeusneuvoksen virkaa.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-25388539596804603502017-09-07T00:28:40.041+03:002017-09-07T00:28:40.041+03:00Kai siellä Lavossa miehiäkin oli?Kai siellä Lavossa miehiäkin oli?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-9640325668757614482017-09-06T22:02:57.814+03:002017-09-06T22:02:57.814+03:001990-luvun alussa OM:n lainsäädäntöosastolla oli t...1990-luvun alussa OM:n lainsäädäntöosastolla oli töissä neljä noin kolmekymppistä ja lahjakasta lainsäädäntöneuvosta: Pauliine Koskelo, Tiina Astola, Marjut Jokela ja OTT Tuula Linna. <br /><br />Kaikki etenivät urallaan pitkälle. Tiina Astolasta tuli lainsäädäntöjohtaja ja 10 vuoden ajaksi OM:n kansliapäälikkö, joka on nyt nimitetty Euroopan unionin korkeaan virkaan eli komission oikeus- ja kuluttajaviraston pääjohtajaksi.<br /><br />Pailiine Koskelosta tuli v. 2000 KKO:n oikeusneuvos, 2006 KKO:n presidentti ja v. 2016 EIT:n tuomari.<br /><br />Marjut Jokela toimi parikymmentä vuotta lainsäädäntöneuvoksena ja yhden vuoden lainsäädäntöjohtajana, kunnes hänet 2007 nimitettiin yllättäen KKO:n oikeusneuvokseksi.<br /><br />Tuula Linna, joka on siis näistä neljästä ainoa OTT, toimi 1990-2011 lainsäädäntöneuvoksena ja nimitettiin 2011 prosessioikeuden professoriksi ja toimii nyt samassa virassa Helsingin yliopistossa. Hän on prosessioikeuden sdeosentti, joka on kirjoittnut toistakymmentä laajaa lähinnä posessioikeutta käsittelevää korkeatasoista kirjaa ja valittu Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi.<br /><br />Puliine Koskelo on ollut KKO:n presidenttinä avainasemassa kun KKO:een on tuomioistuimen esityksestä nimitetty uusia jäseniä. Hän olisi siten voinut valita edellä mainituista kolmesta muusta henkiolöstä kenet tahansa ja esittää tätä oikeusneuvoksen virkaan.<br /><br />Astola ei ole muistakseni koskaan ilmoittautunut oikeusneuvoksen virkaan, mutta Marjut Jokela ja Tuula Linnan ovat tehneet mainitun "tempun" kumpikin kerran ja vieläpä samalla kertaa tai "kierroksella" 2007.<br /><br />Mikä oli virkanimitysprosessin tulos? KKO ja sen presidentti Koskelo esittivät oikeusneuvoksen virkaan Marjut Jokelaa, joka myös nimitettiin siihen. Virkaesityksessään KKO nosti esille näistä kahdesta erikseen vain Jokelan ansioita, joita on aika vähän, sillä Jokela on toiminut ennen KKO:een siirtymistän käytännöllisesti katsoen koko uransa ajan vain OM:n lainsäädäntöosastolla. Sen sijaan KKO:n virkaesityksessä vaiettiin Tuula Linnan meriiteistä tai niitä ei nostettu pohdinta-osiossa lainkaan esille, vaikka ne olivat, ainakin minun ja eräiden muidenkin asioita tuntevien henkilöiden mielestä paljon painavammat kuin Jokelan.<br /><br />Ilmeistä on, että Pauliine Koskelolla synkkasi jotenkin paremmin Jokelan kuin Linnan kanssa. Mistä tämä taas johtui, siitä minulla ei ole tietoa. Ehkä Koskelo tunsi yleensä tiettyä ennakkoluuloa tai suorastaan vastenmielisyyttä "yliopistoihmisiä" eli OTT-tutkinnon suorittaneita henkilöitä kohtaan, koska hän ei ollut itse väitellyt, vaikka edellytyksiä toki olisi ollut. <br /><br />Tuula Linnasta olisi tullut todella taitava KKO:n tuomari. Mutta voidaan sanoa, että onneksi ei tullut eikä hän "miellyttänyt" Pauliine Koskeloa eikä siten tullut virkaan nimitetyksi. Tuomarina hänellä ei todennäköisesti ollut aikaa laatia niin useita ja päteviä juridiikkaa käsitteleviä kirjoja mihin hän on professorina pystynyt.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.com