tag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post236424819384042821..comments2023-12-03T17:34:01.036+02:00Comments on Rule of law -blogi: 35. KKO 2017:15. Ammattiliiton korvausvastuu työntekijöilleJyrki Virolainenhttp://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-57909662732583426562017-04-05T22:25:17.929+03:002017-04-05T22:25:17.929+03:00Lähestulkoon kaikkien muiden maiden ylimpien tuomi...Lähestulkoon kaikkien muiden maiden ylimpien tuomioistuinten perusteluissa viitataan säännönmukaisesti oikeuskirjallisuuteen.<br /><br />Otetaan tässä yhtenä esimerkkinä vaikkapa Ruotsin korkeimman oikeuden (Högsta domstolenin) tänään 5.4.2017 antama tuomio vakuutusopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa. Sen perustelujen kappaleissa 11,12, 16 ja 20 on viittauksia oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin.<br /><br />http://www.hogstadomstolen.se/Domstolar/hogstadomstolen/Avgoranden/2017/2017-04-05%20T%201011-16%20Dom.pdf<br /><br />Perustelukappalessa 16 selostetaan mitä tarkoitetaan puhtaalla varallisuusvahingolla; siitähän juuri on kysymys myös blogissa kommentoidussa KKO:n ratkaisussakin. Tämän HD tekee viittaamalla Jan Hellnerin ja Marcus Radetzkin velvoiteoikeuden oppikirjassa asiasta esitettyyn määritelmään.<br /><br />Suomen KKO:n perustelukulttuuri, jossa oikeuskirjallisuuteen viittaamiseen suhtaudutaan hyvin kielteisesti, on kv. vertailussa<br />aika outo ja yleisestä kehityksestä jälkeenjäänyt. <br /><br />Onneksi suomalaiset käräjäoikeudet ja hovioikeudet kuitenkin viittaavat usein ja KKO:n kielteisestä kannasta välittämättä oikeuskirjallisuuteen<br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-88470378851066328082017-04-05T16:22:26.181+03:002017-04-05T16:22:26.181+03:00Kalevi puhuu pehmoisia.
Kyse ei ole tutkijoille ...Kalevi puhuu pehmoisia. <br /><br />Kyse ei ole tutkijoille annettavasta "tunnustuksesta". Kyse ei ole liioin ylimmästä lainkäyttövallasta - ei sinne päinkään. Kyse ei ole myöskään "itseään alempitasoisista oikeusläheistä", eikä tietenkään siitä, miten tuomioistuin "haluaa esiintyä yleisölle". Kenenkään ei myöskään pitäisi sotkea keskenään kahta eri asiaa, kuten Kalevi-poika tekee, eli tuomareiden äänestämistä ja oikeuskirjallisuuteen viittaamista. <br /><br />Kalevi on nyt siinä määrin hakoteillä, ettei hänelle maksa vaivaa käydä selittämään, mistä asiassa oikeasti on kysymys.<br /><br />Kalevi voisi tutustua blogikirjotukseeni n:ro 566/27.3.2012, jossa olen kirjoittanut oikeuskirjallisuudesta oikeuskähteenä, sekä Lakimies-lehden numerossa 1/2012 s. 3-32 julkaistuun artikkeliini "Oikeuskirjallisuus oikeuslähteenä ja tuomion perusteluissa".<br /><br />Kalevi, luepa nuo kirjoitukset, niin voit oppia jotakin!Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-37747344252493231742017-04-05T14:43:36.864+03:002017-04-05T14:43:36.864+03:00Toisinaan tuntuu, että blogistia harmittaa, kun tu...Toisinaan tuntuu, että blogistia harmittaa, kun tutkijoille ei anneta tunnustusta KKO:n ratkaisuissa. Minä näen KKO:n linjan kuitenkin ihan perusteltuna. Ylintä lainkäyttövaltaa käyttää Suomessa KKO, eivätkä tutkijat. Tokihan käytännössä tutkijoiden esittämiä perusteltuja kantoja otetaan huomioon, mutta säilyttääkseen arvovaltansa KKO ei halua viitata itseään alempitasoisiin oikeuslähteisiin. Kyse on eräällä tavalla tuomioistuimen arvovallasta ja siitä, miten tuomioistuin haluaa esiintyä yleisölle. Verrattava asia on, että toisissa oikeuskulttuureissa korkein oikeus esittäytyy yleisölle aina yksimielisenä, vaikka tosiasiassa asiasta olisi ollut täpärä äänestys. Suomessa on kuitenkin haluttu tuoda äänestystulokset julki läpinäkyvyyden vuoksi.Kalevi Lukkohttps://www.blogger.com/profile/16128807679968376036noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-563942414244734532017-04-03T15:44:20.892+03:002017-04-03T15:44:20.892+03:00Näin on.
Outoa on se, että KKO:n ratkaisun johdos...Näin on.<br /><br />Outoa on se, että KKO:n ratkaisun johdosta antamassa tiedotteessa ei mainita mitään tästä "itse juridiikasta" eli siis siitä, että tapauksessa oli kyse sopimusperusteisesta vahingonkorvausvastuusta.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-46723580407800024882017-04-03T15:32:49.650+03:002017-04-03T15:32:49.650+03:00Kun alemmat oikeusasteet ovat ratkaisseet asian so...Kun alemmat oikeusasteet ovat ratkaisseet asian sopimuksen ulkoiseen vahingonkorvaukseen perustuvana (vieläpä eri perustein) ja KKO on päätynyt sopimusperusteiseen vahingonkorvaukseen, vaikka varsinaista sopimusta ei olekaan tehty, sinänsä voi katsoa perustelluksi, että nimenomaan tuota sopimusperusteisuutta ja sitä, mihin vastuu tarkalleen ottaen perustuu, voi ajatella olla hyödyllistä käydä enemmän läpi. Olettaisin, että tämä myös antaa aihetta pohdinnoille, mihin muihin aloihin vastaava asianhoitovastuu saattaisi ulottua.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-12952953413115813312017-04-03T15:14:04.693+03:002017-04-03T15:14:04.693+03:00Varsin selvä tapaus, jonka jo alemmat oikeudet eli...Varsin selvä tapaus, jonka jo alemmat oikeudet eli käräjäoikeus ja hovioikeus ovat ratkaisseet oikein. <br /><br />Hieman outoa, että ammattiliitto on tästä huolimatta halunnut saattaa asian vielä kolmannen oikeusasteen eli KKO:n ratkaistavaksi. KKO on uhrannut tapaukselle melko paljon "ruutia" seikkaperäisten perustelujen muodossa. Vähempikin olisi toki aivan hyvin riittänyt. Esimerkiksi sen kysymyksen pohdinnalle, oliko Sähköliitto sitoutunut hoitamaan asian, KKO on intoutunut kirjoittamaan perusteluja yhdeksän kappaleen verran; asia oli kuitenkin jokseenkin selvä. Ehkä mainittu "perusteluvimma" on johtunut osaksi siitä, että asian on esitellyt KKO:ssa ma. esittelijäneuvos Mia Hoffrén, joka on väitellyt oikeustieteen tohtoriksi 2008 siviiioikeuden alalta ja toiminut aiemmin 2-3 vuotta Itä-Suomen yliopiston siviilioikeuden ma. professorina. <br /><br />Perusteluissaan KKO on viitannut tukkuun aiemmin antamiinsa ennakkopäätöksiin, mikä kertoo siitä, että tapauksessa esiin noussut tilanne ei ole käytännössä mitenkään uusi. Itse jäin kaipaamaan myös tämän ratkaisun perusteluista viittauksia oikeuskirjallisuuteen, sillä se olisi lisännyt perustelujen informatiivisuutta ja elähdyttänyt samalla hieman harmaata kirjoitustyyliä. Esimerkiksi sellaisia perusteluissa käytettyjä käsiteitä kuin sopimusperusteinen ja rikkomusperusteinen vahingonkorvausvastuu ja etenkin "puhdas varallisuusvahinko" olisi voitu avata lukijoille, jotka eivät kenties ole oikein perillä ko. terminologiasta. Perustelut on kirjoitettu juristeille, ei maallikoille.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.com