tag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post189214358925539027..comments2023-12-03T17:34:01.036+02:00Comments on Rule of law -blogi: 43. Väitös oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamisestaJyrki Virolainenhttp://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comBlogger27125tag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-24270777328408924372017-05-16T15:42:19.943+03:002017-05-16T15:42:19.943+03:00"Saksan 'mallia' kutsutaan intressipe..."Saksan 'mallia' kutsutaan intressiperusteiseksi palkkiojärjestelmäksi sen vuoksi, että palkkioiden määriin eli niihin 'taksoihin' vaikuttaa myös riidan kohteen taloudellinen arvo.<br /><br />Suomessa kulut voidaan toki kuitata OK 21 luvun 8a §:ssä minitussa tapauksessa joko kokonaan tai osaksi silloin,kun asia on oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä osapuolella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin."<br /><br />Juuri tuollaista saksanmallia vastustan, koska vaatimusten suuruudella ei useinkaan ole vaikutusta työmäärään ja tuo malli on omiaan johtamaan vaatimusten paisutteluun.<br /><br />OK 21:8 a:sta ei ole useimmiten apua, koska useimmat jutut alioikeudessa eivät ole oikeudellisesti vaan näytöllisesti epäselviä, esimerkkejä: salaisen virheen tai tuottamuksen olemassaolo asuntokaupoissa, individuaali-irtisanomisperuste, syy-yhteyden olemassaolo henkilövahinkokorvauksisss jne. Sinällään muuten outoa, että KKO, jossa niitä oikeudellisesti vaikeita juttuja, joissa voidaan ääneestää 2/3, soveltaa tuota säännöstä hyvin harvoin.<br /><br />Työjutuissa olen ihmetellyt samaa kuin edellinen anonyymi.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-25653729413846240422017-05-16T14:33:15.471+03:002017-05-16T14:33:15.471+03:00Hienoa, että oikeudenkäyntikuluista keskustellaan....Hienoa, että oikeudenkäyntikuluista keskustellaan. <br /><br />Työoikeudellisten asioiden osalta tässä on kuitenkin jäänyt huomioimatta se seikka, että työnantajapuoli on lähtökohtaisesti lähes aina vastaajana ja kanteen on laittanut vireille työntekijä. Vaatimus irtisanomisriidoissa on usein TSL 12:2:n asteikon yläpäästä. <br /><br />Työoikeutta tulkitaan heikomman osapuolen eli työntekijän eduksi. Lisäksi työnantajalla on näyttötaakka irtisanomisperusteen olemassaolosta. Tässä ei ole mitään uutta. Ei myöskään siinä, että usein - joskaan ei aina - työntekijän kulut maksaa liitto. Joidenkin liittojen oikeusturva-vakuutukset kattavat lisäksi häviötilanteessa sekä omat että vastapuolen kulut. Tällöin työntekijän riski on suhteellisen pieni. <br /><br />Siinä tilanteessa, että työnantaja pystyykin osoittamaan irtisanomiselle asiallisen ja painavan syyn eli näyttämään irtisanomisperusteen olleen olemassa ja tuomioistuin näin ollen hylkää kanteen, on kovin kapeakatseista huudella kulujen kohtuullistamisen perään työnantajalle asetetun suhteellisen raskaan näyttötaakan lisäksi. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-12243240582931037642017-05-16T13:27:04.637+03:002017-05-16T13:27:04.637+03:00Hyviä näkökohtia anonyymiltä!
Saksan "mallia...Hyviä näkökohtia anonyymiltä!<br /><br />Saksan "mallia" kutsutaan intressiperusteiseksi palkkiojärjestelmäksi sen vuoksi, että palkkioiden määriin eli niihin "taksoihin" vaikuttaa myös riidan kohteen taloudellinen arvo.<br /><br />Suomessa kulut voidaan toki kuitata OK 21 luvun 8a §:ssä minitussa tapauksessa joko kokonaan tai osaksi silloin,kun asia on oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä osapuolella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-78505721441968568622017-05-16T13:05:40.515+03:002017-05-16T13:05:40.515+03:00Taustana on hyvä todeta, että nykyinen vuoden 1993...Taustana on hyvä todeta, että nykyinen vuoden 1993 uudistuksessa toteutettu voittajan täydet kulut -järjestelmä johtui siitä, että 1980- ja 1990-luvun alussa tuomioistuimet kuittasivat oikeudenkäyntikuluja hyvinkin helposti. Se johti siihen epäkohtaan, että selvän velkomiskanteen voittaja ei saanut hänelle kuuluvaa saatavaa täytenä vaan johti käyttämään osan siitä kuluihin. Täyden kulukorvauksen periaate taas johti päin vastaiseen tilanteeseen eli, että epäselvässä jutussa karvankin mitalla hävinnyt joutui korvaamaan vastapuolen usein suuretkin kulut täysimääräisinä. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa osapuolet eivät ole tasavertaisia.<br /><br />Asiaa yritettiin korjata 2000-luvun osauudistuksilla, mutta ne eivät menneet perille 1993 pääsäännön sisäistäneelle tuomarikunnalle.<br /><br />Varsinainen ongelma nykykäytännössä on asianajopalkkioiden toimenpide/tuntilaskutusperusteisuus, joka on johtanut vähänkin isoimmissa jutuissa hyvin korkeisiin asiamiespalkkioihin, esimerkiksi rakennusvirhejutuissa ne voivat olla kymmeniä tuhansia euroja osapuolelta. Jos sitten esimerkiksi kiinteistön myyjä joutuu salaisen kosteusvaurion perusteella suorittamaan ostajalle korjauskulujen perusteella arvioiden hinnanalennuksen ja tuollaisen oikeudenkäyntikulukorvauksen sekä oman avustajansa samansuuruisen palkkion, hänen taloutensa on raunioina.<br /><br />Mikä siten avuksi? Kannattaisin blogistinkin esittämää taksapalkkio-mallia: tietynkaltaisen jutun ajamisesta tai vastaamisestä sellaiseen maksettaisiin tietty könttäsumma esimerkiksi yhden puolen päivän valmistelun ja päivän pääkäsittelyn vaativasta perusjutusta 7.000 euroa. (Kutsuisin sitä nimenomaan taksa- enkä intressiperusteiseksi malliksi, koska jälkimmäinen tuo mieleen tietyn prosenttiarvon kannesummasta.)<br /><br />Tällaisen taksapalkkiomallin paras puoli olisi siinä, että "sivutuotteena" saataisiin hyvä ja jäntevä prosessi: sen sijaan, että asiamiehet miettisivät miten saisivat maksimimäärän tunteja kirjoittamalla liian pitkään tai paisuttamalla näyttöä he miettisivät miten saada mahdollisimman hyvän tuntitaksan kirjoittamalla lyhyesti vain tarpeellisen ja rajaamalla näytön vain vähimpään tarpeelliseen.<br /><br />Todettakoon muuten, että päämiehen omalla laskulla ja vastapuolen korvausvelvollisuudella ei tarvitse olla yhteyttä: henkilö saa vapaasti käyttää vaikka kahta "hienon" asianajotoimiston huippujuristia (1.000 euroa/tunti), mutta on säädetty, että vastapuoli on velvollinen korvaamaan niistä vain kohtuullisen/tarpeellisen määrän.<br /><br />Oikeudenkäyntikulukysymyksen tekee ns pirulliseksi ongelmaksi se, että se on puhdasta nollasummapeliä: säädäntö- tai oikeuskäytäntömuutoksen koituvat aina toisen asianosaistahon vahingoksi: joko sen joka joutui nostamaan kanteen selvässä asiassa saadakseen oikeutta taikka sen, joka häviää juttunsa tilanteessa, jossa kanteen vastustus oli näyttö- tai oikeusperusteella enemmän kuin perusteltu. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-33123154190241862962017-05-16T12:38:43.597+03:002017-05-16T12:38:43.597+03:00Tuohan on yksi lakimiesten perustyökaluista: uhkai...Tuohan on yksi lakimiesten perustyökaluista: uhkailla vastapuolta tahallisesti pitkittämällä oikeudenkäyntiä joiden kustannukset kaatuu vastapuolen korvattavaksi.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-45204747669484520092017-05-16T09:06:15.237+03:002017-05-16T09:06:15.237+03:00Tuomioistuinsovittelu unohtuu usein oikeudenkäynti...Tuomioistuinsovittelu unohtuu usein oikeudenkäyntikulujen suurta määrää pelätessä. Menettelyn saa alkuun vapaamuotoisella hakemuksella, jossa on tiiviisti selostettuna riitakysymys. Toisaalta käräjäoikeudet tarjoavat mielellään haasteeseen vastaamisen yhteydessä sovittelua. <br /><br />Kuluriskiä ei ole itsellä eikä vastapuolella. Suomen valtio tosin perii 500 euron oikeudenkäyntimaksun. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-8306880286449817302017-05-16T09:04:18.402+03:002017-05-16T09:04:18.402+03:00Tuntilaskutuksessa palvelun ostaja ottaa kaiken ri...Tuntilaskutuksessa palvelun ostaja ottaa kaiken riskin itselleen. Asiamiehellä/avustajalla ei ole muuta kannustinta kuin tehdä tunteja. Mitään takuuta siitä, että ajankäyttö olisi tehokasta, ei ole. Siis ei se laatu, vaan määrä. Niin kauan kuin ostajat ovat valmiita kantamaan kaiken riskin, palvelua tarjotaan tuntilaskutuksella. Luulenpa, etteivät ostajat todella ymmärrä oikeusjuttuun sisältyvää riskiä, tai ainakin tieto siitä, että he ovat asiassa oikeassa, hämärtää tätä. Kun kysyntä lakkaa, laskustustapa muuttuu. Tietysti erikokoiset firmat ovat tässä erilaisessa asemassa. Käytännössä isot firmat voisivat kantaa itse myös riskiä, koska kokonsa puolesta pystyy helposti riskiä hajauttamaan. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-89065474999213958882017-05-15T22:52:05.118+03:002017-05-15T22:52:05.118+03:00Mutta eiväthän tumarit käytännössä juuri koskaan k...Mutta eiväthän tumarit käytännössä juuri koskaan käytä tätä "npakkaa otettaan"!<br /><br />Kulukysymys on laadultaan dispositiivinen eli jos vastapuolen asiamies/avustaja - kollegiaalisista syistä tietenkin - myöntää toisen osapuolen asianajajan palkkiolaskun tai ei vastusta sitä "määrältään", tuomari ei voi kululaskulle periaatteessa mitään eli hänen täytyy tuomita sen mukaiset kulut maksettavavaksi.<br /><br />Tosin itse en pitänyt - käytännössä - tuomarina ollessani tuosta säännöstä mitenkään tiukkapipoisesti kiinni, vaan alensin voittavan osapuolen vaatimia kuluja, jos niikseen tuli!Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-5010156296078646492017-05-15T20:22:19.900+03:002017-05-15T20:22:19.900+03:00Asiakas on lainsuojaton, kun lasku perustuu lakimi...Asiakas on lainsuojaton, kun lasku perustuu lakimiehen väitteeseen, paljonko hän on tunteja käyttänyt. Tuomareilla sen sijaan on kokemusta siitä, paljonko työtä on tarvittu. Tuomareille napakampi ote kuluja määrättäessä!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-88902402219897441822017-05-15T18:59:51.695+03:002017-05-15T18:59:51.695+03:00Tuo tarjouspitsatapaus osoittaa lähinnä sen, ettei...Tuo tarjouspitsatapaus osoittaa lähinnä sen, ettei oikeudenkäyntikuluja koskevalla sääntelyllä pystytä tehokkaasti ohjaamaan varattomien kverulanttien toimintaa. Kyseinen tapaus ei oikein käy esimerkiksi tuomioistuinten resurssien epätarkoituksenmukaisesta kohdentamisestakaan, sillä kannehan jätettiin tutkimatta haastetta antamatta eikä jatkokäsittelylupaa myönnetty. Tuollaiset täysin marginaaliset tapaukset eivät siis kerro mitään oikeasti merkityksellistä keskustelun kohteena olevasta aiheesta.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-27277459444904810392017-05-15T13:54:25.162+03:002017-05-15T13:54:25.162+03:00Nuo keinot olisivat toki hyviä ja veisivät - pieni...Nuo keinot olisivat toki hyviä ja veisivät - pienin askelin - asiaa etenpäin eli voisivat johtaa kulukäytännön alenemiseen.<br /><br />Väittelijä SS on ehdottanut anonyymin ensi mainitsemaa keinoa väitöskirjassaan, ainakin HS:n eilisen lehtijutun mukaan.<br /><br />Taksoitetuista kuluista mainitsin itsekin blogijutussani, käytin nimitystä intressiperusteinen palkkiojärjestelmä. Se on voimassa useissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa, mm. Saksassa. <br /><br />Palkkiosääntely on meillä nyt jo voimassa, sillä joko kokonaan tai osittain maksutonta julkista oikeusapua saavien asianosaisten asioissa toimeksiannoista perittävät palkkiot ovat palkkiosääntelyn piirissä.<br /><br />Tunti-ja toimenpideveloitukseen nojautuva asianajopalkkioiden kilpailusääntely ei ole Suomessa koskaan toiminut eikä sitä ole mahdollista saada myöskään tulevaisuudessa toimimaan.Pitää siis siirtyä lakiperusteiseen sääntelyyn.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-9106210169655391032017-05-15T13:37:03.347+03:002017-05-15T13:37:03.347+03:00Olisikohan mahdollista luoda sellainen halpaväylä ...Olisikohan mahdollista luoda sellainen halpaväylä riita-asioita koskeviin oikeudenkäynteihin, jossa jo varhain osapuolet voisivat tehdä halutessaan molemminpuolisen sitovan sopimuksen siitä, mikä on maksimissaan korvattavaksi tuleva vastapuolen oikeudenkäyntikulujen summa?<br /><br />Sekin olisi huima askel eteenpäin, jos asetettaisiin jonkinlaiset "taksat" hyväksyttäville oikeudenkäyntikuluille, joiden ylittäminen olisi sallittua vain erityisistä syistä esimerkiksi tapauksen erityisen poikkeuksellisen luonteen takia. Jos taksat olisivat etukäteen tiedossa, tiedettäisiin pitää omia oikeudenkäyntikuluja kurissa.<br /><br />Yksi asiaan liittyvä asia on toki myös asianajotoimistojen kilpailuttamismahdollisuuksien ja ulkopuolisen vertailtavuuden kehittäminen. Nykyisin on aika hankalaa arvioida ulkopuolisena lakiasioita koskevien palvelun laadun ja hinnan suhdetta, tai tietää, mikä olisi "normaali" hinta jostain palvelusta. Edes hinnastoja ei meinaa löytää monien firmojen nettisivuilta, kuten YLE taannoin totesi: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/07/lakipalveluiden-vertailu-venyttaa-pinnaa-ja-vie-aikaa <br /><br />Tuntihinnoittelulla tehtävien asioiden osalta puolestaan maallikon on mahdoton tietää, mihin joku on oikeasti aikaa käyttänyt, tai että paljonko aikaa olisi pitänyt kulua. Joku voi arvioida tunnit alakanttiin ja toinen yläkanttiin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-7933581535222601192017-05-15T10:28:53.465+03:002017-05-15T10:28:53.465+03:00Toivoisin, että tuomarit, asianajajat, lupalakimie...Toivoisin, että tuomarit, asianajajat, lupalakimiehet ja Prosessioikeusyhdistyksen jäsenet osallistuisivat oikeudenkäyntikuluja ja niihin vaikuttavia tekijöitä koskevaan keskusteluun kommenteillaan vaikkapa tässä blogissa.<br /><br />Sana on vapaa!Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-58526887432960047762017-05-15T10:24:41.999+03:002017-05-15T10:24:41.999+03:00Toimittaja Susanna Reinboth on kirjoittanut myös t...Toimittaja Susanna Reinboth on kirjoittanut myös tänään maanantaina Hesarissa jutun Saarensolan väitöstutkimuksen tiimoilta: "Tarjouspitsan hinta poiki oikeusriidan - mies vei kiistan käräjille 2,50 euron takia".<br /><br />http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005211281.html<br /><br />On toki ymmärrettävää, että media - jopa Helsingin Sanomat - laatii raflaavia otsikikoita ja käsittelee mieluusti tuollaisia "epätavallisia" juttuja ja oikeudenkäyntejä, joita juuri "tarjouspitsakeissikin" osaltaa edustaa. <br /><br />Toivoa kuitenkin sopii, että medialla olisi innostusta käsitellä myös oleellisia kysymyksiä, eli oikeudenkäyntikulujen kohdalla varsinkin sitä, "mistä suuret oikeudenkäyntikulut johtuvat" , mitä olisi tehtävä kohtuuttoman suuriksi paisuneille asianajopalkkioille" jne. <br /><br />On kiistatonta, että hirmuisen suuret asianajopalkkiot ovat kohtuuttomiksi paisuneiden kulujen suurin tekijä ja syy.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-27585480480530400102017-05-15T10:13:00.855+03:002017-05-15T10:13:00.855+03:00Helsingin Sanomissa julkaistiin eilen sunnuntaina ...Helsingin Sanomissa julkaistiin eilen sunnuntaina 14.5. toimittaja Susanne Reinbothin kirjoittama laaja selostus Satu Saarensolan väitöskirjasta otsikolla "Oikeudenkäynneistä ei saa tulla yläluokan nautinto - hävityn jutun kuluista selviämiseksi voi jopa joutua myymään asuntonsa"<br /><br />http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005210916.htmlJyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-5683000277731479212017-05-13T21:20:03.942+03:002017-05-13T21:20:03.942+03:00Suomalaiseen julkiseen oikeusapuun ei kuulu miltää...Suomalaiseen julkiseen oikeusapuun ei kuulu miltään osin korvaus vastapuolelle maksettavista oikeudenkäyntikulujen korvauksesta, toisin kuin joissain pohjoismaissa. Juuri tämän takia ministeri Häkkäsen kommentti liittyy asiaan. Pääsy oikeudenkäyntiin ei riipu omien kulujen kattamisesta vaan yhä enemmän kukuriskin kohtuuttomuudesta. Kun elinkeinonharjoittajat katsovat tarvitsevansa kolmen asianajajan joukkueen ei kuluttajan kannata haastaa sopimuskumppaniaan oikeuteen jos voittotilanteessa saa sen mistä oli sovittu ja maksettu, ja häviötilanteessa menettää puolen vuoden tai jopa vuoden palkkansa verran.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-71649873139508553062017-05-13T11:51:56.509+03:002017-05-13T11:51:56.509+03:00Väittelijä Satu Saarensolalla on sivutoimi työtuom...Väittelijä Satu Saarensolalla on sivutoimi työtuomioistuimessa, sillä hänet on määrätty toimimaan työtuomioistuimen varapuheenjohtajana vuosina 2016-2018. KKO:ssa saattaa olla tarvetta saada jäsenkuntaansa työoikeuden asiantuntija. Kun Saarensola on hakenut KKO:ssa parhaillaan avoinna olevaa oikeusneuvoksen virkaa, saattaa hyvinkin käydä niin, että hän myös saa nimityksen KKO:n jäseneksi.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-64415311774881391192017-05-13T11:36:12.034+03:002017-05-13T11:36:12.034+03:00Kuluihin vaikuttaa paljon asian riitaisuusaste ja ...Kuluihin vaikuttaa paljon asian riitaisuusaste ja se, mistä kysymyksestä ollaan eri mieltä. Jos velka on riidaton, kulut ovat hyvin vähäiset.<br /><br />Anonyymin kannattaisi miettiä, miksi kulut ovat nousseen korkeiksi. Asianajajat eivät yleensä tunne sääliä vaan rokottavat palkkiolaskutuksessaan korkeimman mahdollisen "taksan" mukaan. Kulujen suuruus vaihtelee eri AA-toimistojen kesken vaihtelee suuresti. 1000 euron suuriusen asian ja riidan takia ei kannatata kääntyä ensimmäiseksi jonkun suuren tai "huipputoimiston", eli esim. Castrén & Snellmanin, Boreniuksen, Roschier & Holmbergin, Bird & Birdin tms. yli 100 juristia käsittävän toimiston puoleen. Tuollainen pikkuasia hoituu kyllä oikein hyvin yhdenmiehen asianajotoimiston avustuksella. <br /><br />Asianajopalkkioita voidaan laajemmisssa ja vaikeimmissa asioissa toimistojen välillä kilpailuttaa.<br /><br />Sitä paitsi tuollainen riita, jonka arvo ja intressi on siis n. 1000 euroa, kannattaa tietenkin sopia ilman oikeudenkäyntiin viemistä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-84098457226979038062017-05-13T11:18:24.198+03:002017-05-13T11:18:24.198+03:00Jos riitelee tuhannesta eurosta oikeudenkäyntikulu...Jos riitelee tuhannesta eurosta oikeudenkäyntikulujen ollessa 20000, niin voittotodennäköisyyden pitää olla yli 95%, jotta riitelyssä olisi tolkkua. Jos 75% voittotodennäköisyys riittää, niin 6700 eurosta voisi jo riidellä. Jos uhataan aivan päättömin perustein oikeudella, niin kannattaa maksaa pari satkua ellei ole yli 99% varma voitostaan. Näin äkkiseltään laskettuna. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-36570781828142105342017-05-13T11:11:24.873+03:002017-05-13T11:11:24.873+03:00Tuore oikeusministeri Anti Häkkänen lausui eilen T...Tuore oikeusministeri Anti Häkkänen lausui eilen TV1:n pääuutislähetyksessä kello 20.30, että "Jokaisen täytyy voida tuloistaan ja varoistaan riippumatta hakea oikeutta tuloista ja varoista riippumatta".<br /><br />http://yle.fi/uutiset/3-9611206<br /><br />Näin toki on, muta tällä asialla ei ole ite asiassa mitään tekemistä Satu Saarensolan tarkastettavan väitöstutkimuksen kanssa, jossa kritsioidaan käytäntöä, jonka mukaan tuomioistuimet eivät kohtuullista oikeudenkäyntikuluja OK 21 luvun 8b §:n nojalla riittävän usein.<br /><br />Ministeri Häkkäsen peräänkuuluttama asia eli vähävaraisen ja -tuloisen ihmisen oikeus päästä tuomioistuimeen ja oikeus saada asiansa asia tutkituksi on turvattu oikeusapua ja maksutonta oikeudenkäyntiä koskevien lakien nojalla.<br /><br />On selvää, etteivät jutun hävineen osapuolen kustannukset saa korkeiden oikeudenkäyntikulujen muodossa kasvaa liian suureksi. Kulujen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä ovat oikeudenkäyntien tarpeeton pitkittäminen ja asianajojopalkkioiden kohtuuttoman suuri kasvu. Vm. asia on avainasemssa. Asianajopalkkioiden "kuriin" saattamisessa ja määräytymisessä olisi välttämätöntä siirtyä nykyisestä sopimusperusteisesta aika- eli tuntilaskutukseeen sekä toimenpideveloitukseen perustuvasta järjestelmästä julkiseen sääntelyyn perustuvaan intressiperusteiseen ja itse asiassa eräänlaiseen taksoitettuun kulukorvausjärjestelmään.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-88609917863623185832017-05-12T21:23:37.287+03:002017-05-12T21:23:37.287+03:00Muuten, väittelijä Satu Saarensola on hakenut KKO:...Muuten, väittelijä Satu Saarensola on hakenut KKO:ssa tällä hetkellä avoinna olevaa jäsenen eli oikeusneuvoksen virkaa. Katsotaan, auttaisiko tuore väitöskirja asiaa ja miten nimitysmenettelyssä yleensäkin käy.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-70559031766352072502017-05-12T21:19:12.285+03:002017-05-12T21:19:12.285+03:00TV1:n pääuutislähetyksessä kelo 20.30 haastateltii...TV1:n pääuutislähetyksessä kelo 20.30 haastateltiin Satu Saarensolan väitöstutkimuksen johdosta oikeusministeri Antti Häkkästä.<br /><br />Ministeri esiintyi jämptisti ja piti väittelijän tutkimustulosta siitä, etteivät tuomioistuimet halua kohtuullistaa hävinneen osapuolen maksettavaksi tuomittuja kuluja, vakavana asiana. Ministeri lupasi ottaa asian huolelliseen pohdintaan.<br /><br />Harvoin oikeustieteelliset väitöstutkimukset ovat herättäneet näin suurta julkista huomiota!Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-37225954588434711512017-05-12T21:13:22.417+03:002017-05-12T21:13:22.417+03:00Turusta kuuluu kummia. Turun hovoikeus katsoi äske...Turusta kuuluu kummia. Turun hovoikeus katsoi äskettäin antamassaan tuomiossa, että virvelivavalla tunkeutuminen 73-vuotiaan uhrin peräaukkoon ei ole raiskaus. Hovioikeuden päättelyn mukaan peräaukkoon tunkeutumista ei ole pidettävä sukupuoliyhteyden määritelmässä tarkoitettuna seksuaalisena tunkeutumisena toisen kehoon eikä menettely näin ollen täytä raiskauksen tunnusmerkistöä, totesi hovioikeus.<br /><br />http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3508729/Hovioikeus+Vavalla+tunkeutuminen+73vuotiaaseen+ei+ollut+raiskausAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-17850945609585633942017-05-12T20:53:00.515+03:002017-05-12T20:53:00.515+03:00Väittelijä ihmettelee, miksi tuomioistuimet eivät ...Väittelijä ihmettelee, miksi tuomioistuimet eivät kohtuullista håvinneen maksettavaksi tulevia kuluja.<br /><br />Vastaus on selvä: kohtuullistamiseen ei ole laissa tarkoitettuja edellytyksiä!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1344076697596106920.post-81763839025611443062017-05-12T19:37:07.432+03:002017-05-12T19:37:07.432+03:00Korkein oikeus on pohtinut kahdessa ratkaisussa OK...Korkein oikeus on pohtinut kahdessa ratkaisussa OK 21:8b §:n mukaista oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista. Nämä ratkaisut ovat KKO 2005:91 ja KKO 2011:51. Kummassakaan tapauksessa ei KKO:n mukaan ollut edellytyksiä kulujen kohtuullistamiseen.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.com