Korkeimman oikeuden (KKO) eilen 7.12.2022 antamalla
äänestyspäätöksellä 44-vuotiasta miestä vastaan ajettu syyte Aspergerin
oireyhtymästä kärsivän naisen raiskauksesta hylättiin. Alemmat oikeudet
olivat tuominneet syytetyn raikauksesta
KKO on julkaissut tuomion ennakkopäätöksenä (KKO 2022:71), jonka otsikkoteksti kuuluu näin:
A
oli ollut sukupuoliyhteydessä B:n kanssa. B:llä oli diagnosoitu
Aspergerin oireyhtymä, ja hänen älyllinen suoriutumisensa oli
korkeintaan heikkoa keskitasoa.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin
jääneen varteenotettava epäily syytteessä väitetystä asianomistajan
kykenemättömyydestä puolustaa itseään tai muodostaa tai ilmaista
tahtoaan ja lisäksi näyttämättä, että A olisi ollut näistä seikoista
tietoinen ollessaan sukupuoliyhteydessä B:n kanssa. Syyte raiskauksesta
hylättiin. (Ään.)
Pohjois-Savon käräjäoikeus (käräjätuomari ja kaksi lautamiestä) katsoi 4.2.2020 syytteen johdosta selvitetyksi, että A oli
1.8.-1.9.2017 ollut sukupuoliyhteydessä asianomistaja B:n kanssa
käyttämällä hyväkseen sitä, että B oli sairauden tai vammaisuuden takia
ollut kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan
tahtoaan. A oli käyttänyt hyväkseen rahapulassa olleen B:n Aspergerin
oireyhtymästä johtuvaa madaltunutta toimintakykyä siten, että sovittuaan
B:n kanssa, että tämä tulee hakemaan 20 euroa lainaksi, A oli
asunnollaan painostanut B:n vasten tahtoaan suostumaan
sukupuoliyhteyteen rahan luovutusta vastaan.
Käräjäoikeus totesi, että B:llä ei ollut ollut sairaudestaan johtuen
keinoja vastustaa A:n painostusta ja että tilanne oli ollut B:lle
sosiaalisesti haasteellinen ja pelottava. A oli tuntenut B:n useiden
vuosien ajalta, joten A:n oli täytynyt havaita B:n sosiaalisiin
tilanteisiin vaikuttavat erityispiirteet. A oli siten käyttänyt
hyväkseen sitä, että B oli ollut sairaudestaan johtuen kykenemätön
puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan olemalla
sukupuoliyhteydessä B:n kanssa.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n raiskauksesta 1 vuoden 5 kuukauden
ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä velvoitti hänet suorittamaan
B:lle vahingonkorvauksia.
A valitti Itä-Suomen hovioikeuteen ja vaati, että syyte ja korvausvaatimukset
hylätään tai että joka tapauksessa rangaistusta alennetaan ja se
määrätään ehdolliseksi. Syyttäjä ja asianomistaja B vaativat valituksen hylkäämistä.
Hovioikeus hyväksyi 16.2.2021 antamassaan tuomiossa käräjäoikeuden tuomion syyksilukemisen ja rangaistuksen mittaamisen osalta, mutta lievensi rangaistuksen ehdolliseksi vankeudeksi ja tuomitsi sen ohessa 70 tuntia yhdyskuntapalvelua
KKO myönsi A:lle valitusluvan ja toimitti jutussa suullisen käsittelyn 20.6.2022.
KKO:n perustelut
1. Asiassa on selvitetty, että A oli ollut sukupuoliyhteydessä
entuudestaan tuntemansa asianomistajan kanssa. Asianomistaja oli tullut
A:n asuntoon lainaamaan rahaa, mihin A oli ilmoittanut suostuvansa
sukupuoliyhteyttä vastaan. Sukupuoliyhteys oli tapahtunut asianosaisten
välisen keskustelun jälkeen. Asiassa on myös riidatonta, että
asianomistajalla oli diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä.
2. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko asianomistaja
hänellä todetun Aspergerin oireyhtymän vuoksi ollut kykenemätön
puolustamaan itseään taikka muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan sekä
onko A ollut tietoinen tästä puolustautumis- tai tahdonmuodostuskyvyn
puuttumisesta ja onko hän käyttänyt sitä hyväkseen olemalla
sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa.
Raiskausta koskeva rangaistussäännös ja sen tulkinta
3. Rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan raiskauksesta tuomitaan
se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden,
sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on
kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan
tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan.
4. Rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momenttia sisällöllisesti vastaava
säännös lisättiin raiskausta koskevaan rangaistussäännökseen vuonna 2011
lailla 495/2011. Mainitun lainmuutoksen johdosta puolustuskyvyttömyyttä
aiheuttavien tilojen kuten sairauden tai vammaisuuden hyväksikäyttö
sukupuoliyhteyden harjoittamiseksi tuli arvioitavaksi seksuaalista
hyväksikäyttöä koskevan rangaistussäännöksen sijasta rikoslain 20 luvun 1
§:n 2 momentin raiskaussäännöksen nojalla. Muutokseen johtaneessa
hallituksen esityksessä (HE 283/2010 vp s. 7-8) uudistusta perusteltiin
seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rikosoikeudellisen suojan
vahvistamisella.
5. Rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momenttia koskevien perustelujen (HE
283/2010 vp s. 11) mukaan puolustuskyvyttömyyttä osoittavilla tiloilla
tarkoitetaan samaa kuin ennen lainmuutosta voimassa olleessa laissa.
Aikaisemman lain esitöiden (HE 6/1997 vp s. 180) mukaan
puolustuskyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että asianomainen ei pysty
henkisen tai ruumiillisen esteen takia joko lainkaan tai ainakaan
merkittävästi estämään toisen menettelyä. Tahdottomuutta kuvataan toisen
kyvyttömyydellä muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Puolustuskyvyttömyys
ja tahdottomuus voivat johtua esimerkiksi sairaudesta tai
vammaisuudesta.
6. Rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin mukaista raiskausta koskevissa
tai aikaisemman lain esitöissä (HE 6/1997 vp s. 173 ja 180, HE 238/2010
vp s. 11 ja HE 216/2013 vp s. 5-6) ei tarkemmin eritellä yhtäältä
puolustuskyvyttömyyttä ja toisaalta kyvyttömyyttä muodostaa tai ilmaista
tahtoaan. Hallituksen esityksessä (HE 216/2013 vp s. 6) todetulla
tavalla puolustuskyvyttömyyttä saattavat aiheuttaa pysyväisluonteisina
säännöksessä mainitut sairaus ja vammaisuus. Säännöksen soveltaminen ei
kuitenkaan edellytä tilan pysyväisluonteisuutta, vaan sairaus- ja
vammaisuustilanteissa henkilö voi esimerkiksi puhekykyyn liittyvien
ongelmien, henkisen toiminnan heikentymisen tai mielentilan
häiriintymisen vuoksi olla kyvytön muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan
säännöksessä tarkoitetulla tavalla.
7. Rikoslain 20 luvun 1 §:ää koskevissa esitöissä (HE 216/2013 vp s.
6-7) todetaan tahallisuuden osalta, että 2 momentissa tarkoitetuissa
tilanteissa rikoksentekijän on miellettävä, että uhri on avuttoman tilan
takia kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan
tahtoaan ja että uhri on tämän avuttoman tilan vuoksi alistunut
sukupuoliyhteyteen. Lainkohdan soveltaminen ei tahallisuuden kannalta
edellytä sitä, että uhri nimenomaisesti vastustaa sukupuoliyhteyttä.
Tahallisuus ei myöskään välttämättä edellytä sitä, että
rikoksentekijällä on alun perin ollut tarkoitus raiskata uhrinsa.
8. Korkein oikeus ei ole antanut ennakkoratkaisua siitä, miten
sairauden tai vammaisuuden vaikutusta henkilön kykyyn puolustaa itseään
tai muodostaa tai ilmaista tahtonsa tulee arvioida. Korkein oikeus on
arvioinut asianomistajan humalatilan vaikutusta henkilön
puolustuskyvyttömyyteen ratkaisussaan KKO 2019:78 (kohdat 8 ja 24) ja
todennut rangaistavuuden edellytyksenä olevan, että toinen on todella
puolustuskyvytön eikä vain esimerkiksi huumaavan aineen vaikutuksen
alainen. Esimerkiksi tajuissaan ja hereillä olevan päihtyneen henkilön
kyky puolustaa itseään tai muodostaa ja ilmaista oma tahtonsa vaihtelee
yksilöllisesti ja vaikeasti arvioitavin tavoin.
Näytön arvioinnin lähtökohdat
9. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan
tuomioistuimen on esitettyjä todisteita ja muita asian käsittelyssä
esiin tulleita seikkoja harkittuaan päätettävä, mitä asiassa on näytetty
tai jäänyt näyttämättä. Tuomioistuimen on perusteellisesti ja
tasapuolisesti arvioitava todisteiden ja muiden seikkojen näyttöarvo
vapaalla todistusharkinnalla.
10. Mainitun luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rikosasiassa kantajan on
näytettävä ne seikat, joihin hänen rangaistusvaatimuksensa perustuu.
Pykälän 2 momentin mukaan tuomion, jossa vastaaja tuomitaan syylliseksi,
edellytyksenä on, ettei vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettavaa
epäilyä.
11. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2013:96 (kohdat 5 ja 6)
todennut, ettei näyttökynnys seksuaalirikoksissa ole alempi kuin muissa
yhtä vakavissa rikoksissa. Korkein oikeus on myös ratkaisussaan KKO
2021:5 (kohta 96) korostanut näytön arvioinnin tapauskohtaisuutta.
Asiassa esitetty näyttö
Asianomistajan terveydentila
12. Lääkärinlausunnon 11.6.2018 mukaan asianomistajalla on
diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä ja todettu heikkoa keskitasoa/heikkoa
tasoa oleva älyllinen suoriutuminen. Asianomistajan on todettu näistä
syistä johtuen olevan impulsiivinen ja tilanteiden hahmotuksen olevan
vaikeaa haasteellisissa sosiaalisissa tilanteissa, jolloin asianomistaja
voi toimia itselleen vahingollisesti tai voi joutua herkästi
hyväksikäytetyksi. Asianomistajan voi olla vaikeaa pitää puoliaan, mutta
välillä hän voi taas ajautua ylilyönteihin.
13. Lääkärinlausunnosta ilmenee asianomistajan toimintakyvyn olevan
alentunut siten, että hän on ollut pitkäaikaisesti tuetussa asumisessa.
Asianomistaja on tarvinnut tukea arjen toimintakykyyn.
Asianomistajan kertomus Korkeimmassa oikeudessa
14. Asianomistaja on Korkeimmassa oikeudessa kertonut tavanneensa A:n
vuosia aikaisemmin ennen kysymyksessä olevaa tapahtumaa ja
vierailleensa tämän luona useita kertoja ystävänsä V:n kanssa.
Tapahtumapäivänä hän oli ollut viettämässä aikaa ystävänsä Z:n luona,
jolloin heille oli tullut tarve lainata rahaa. Asianomistaja oli
pyytänyt A:lle lähettämällään viestillä tätä lainaamaan hänelle 20
euroa. A oli ilmoittanut, että asianomistaja voi hakea rahan hänen
luotaan.
15. Asianomistajan mentyä A:n asunnolle asianomistaja ja A olivat
jonkin aikaa jutelleet asunnon olohuoneessa, ja asianomistaja oli
pyytänyt rahaa A:lta. Sohvalla istuessaan A oli ottanut
sukupuolielimensä esiin ja sanonut, että asianomistaja saa rahan seksiä
vastaan. Ehdotus oli yllättänyt asianomistajan. Hän oli kieltäytynyt ja
ollut vastahakoinen. Hän oli mennyt jotenkin lukkoon ja paniikkiin
tilanteen vuoksi. Hän oli myös pelännyt Z:n suuttuvan, jos hän ei toisi
rahaa mukanaan, minkä vuoksi hän ei ollut poistunut asunnosta.
Asianomistaja ja A olivat keskustelleet 1-1,5 tunnin ajan. Lopulta
asianomistaja oli alistunut ja mennyt hiljaisena ja vastentahtoisesti
makuuhuoneeseen, jossa oli riisuuntunut ja käynyt sängylle makaamaan. A
oli riisunut omat vaatteensa, minkä jälkeen asianomistaja ja A olivat
olleet yhdynnässä. Sukupuoliyhteyden päätyttyä asianomistaja oli
pukeutunut, ottanut A:n lupaaman rahan, poistunut asunnosta ja palannut
takaisin Z:n luokse. Hän oli kertonut tapahtuneesta Z:lle parin päivän
kuluttua tapahtumista, sekä myöhemmin myös tukihenkilölleen X:lle ja
muutettuaan tukiasuntoon Y:lle ja muille ohjaajille. Hän ei ollut heti
ilmoittanut tapahtuneesta poliisille, koska oli ollut niin poissa
tolaltaan.
16. Asianomistaja on lisäksi kertonut sosiaalisten tilanteiden olevan
hänelle Aspergerin oireyhtymän vuoksi haastavia, eikä hän välttämättä
ymmärrä kaikkia tilanteita. V oli saattanut mainita aikaisempien
vierailujen aikana asianomistajan Aspergerin oireyhtymästä A:lle, mutta
asianomistaja ei ollut tästä itse kertonut. Korkein oikeus toteaa, että
se on toimittamassaan suullisessa käsittelyssä voinut tehdä välittömiä
havaintoja asianomistajan viittaamista oireyhtymän vaikutuksista, joilla
on merkitystä arvioitaessa sitä, onko A:n ollut mahdollista tehdä
päätelmiä asianomistajan puolustautumis- tai tahdonmuodostamiskyvystä
tämän käyttäytymisen perusteella.
Vastaajan kertomus Korkeimmassa oikeudessa
17. A on Korkeimmassa oikeudessa kertonut asianomistajan käyneen
joitakin vuosia ennen kysymyksessä olevaa tapahtumaa yhdessä V:n kanssa
hänen luonaan lähinnä ajamassa V:n moottorikelkalla, joka oli ollut
säilytyksessä A:n luona. Tapahtumapäivänä asianomistaja oli pyytänyt
viestillä A:ta rahaa lainaksi ja tullut tämän luokse käymään.
Asianomistajalla oli ollut tarve saada rahaa, ja hän oli kysynyt sitä
useita kertoja.
18. A oli ehdottanut asianomistajalle rahan lainaamisen kuittaamista
seksin harrastamisella. He olivat keskustelleet asiasta viidestä
kymmeneen minuuttia, mutta A ei ole tarkemmin muistanut käydyn
keskustelun sisältöä. A ei ole muistanut, että asianomistaja olisi
kieltäytynyt tai ollut tilanteessa vastentahtoinen. A ei ollut
painostanut asianomistajaa eikä ollut havainnut, että tämä olisi ollut
paniikissa. Asianomistaja oli ollut hiljaa, mennyt edeltä
makuuhuoneeseen ja riisuuntunut. A oli ollut yllättynyt, että
asianomistaja oli suostunut, ja mennyt perässä ja riisunut omat
vaatteensa.
19. Sukupuoliyhteyden jälkeen asianomistaja oli ottanut rahan ja
poistunut asunnosta. A ei ollut tehnyt havaintoja asianomistajan
terveydentilasta eikä ollut koskaan keskustellut siitä. Hän oli kuullut
asianomistajalla todetusta Aspergerin oireyhtymästä ensimmäisen kerran
vasta esitutkinnassa, eikä A ollut aiemmin keskustellut asianomistajan
vaan V:n kanssa.
Todistajien kertomukset Korkeimmassa oikeudessa
20. Korkeimmassa oikeudessa todistajana kuultu Z on kertonut rahan
lainaamisesta olennaisilta osin samalla tavoin kuin asianomistaja. Z:n
mukaan asianomistaja oli A:n luota palattuaan joko heti tai vasta
myöhemmin kertonut itkien, ettei mene uudelleen lainaamaan rahaa A:lta,
koska oli joutunut harrastamaan seksiä rahan saadakseen. Z on lisäksi
kertonut hänen ja asianomistajan keskustelleen asianomistajalla
todetusta Aspergerin oireyhtymästä. Z:n mukaan oireyhtymää ei
välttämättä havaitse, jos asianomistajan tapaa ohimennen, mutta sen
huomaa, mikäli on vähänkään pidemmän ajan tekemisissä asianomistajan
kanssa.
21. Todistajana kuultu X on Korkeimmassa oikeudessa kertonut
toimineensa asianomistajan tukihenkilönä muutaman vuoden ajan ja
olleensa tämän kanssa viikoittain tekemisissä vuonna 2017. Tapaamisissa
oli käyty läpi kuulumisia ja tapahtumia sekä tehty kodin askareita.
Asianomistaja oli kertonut tulleensa raiskatuksi ja tekijän olleen A.
Asianomistaja oli ollut itkuinen kertoessaan tapahtumista. Lisäksi X on
kertonut asianomistajalla olleen haasteita ja puutteita sosiaalisessa
kanssakäymisessä. Asianomistaja oli ollut helposti muiden vietävissä,
halunnut tulla hyväksytyksi kaveriporukassa ja oli esimerkiksi antanut
rahojaan kavereilleen.
22. Todistajana kuultu Y on Korkeimmassa oikeudessa kertonut
toimineensa ohjaajana tuetun asumisen yksikössä, jossa asianomistaja oli
asunut, ja tavanneensa asianomistajaa päivittäin. Asianomistaja oli
kertonut todistajalle menneensä lainaamaan rahaa, josta vastineeksi oli
pyydetty ja harrastettu seksiä. Kertoessaan tapahtumista Y:lle
asianomistaja oli purskahtanut itkuun ja ollut hyvin ahdistunut. Y ei
ole tarkkaan muistanut, milloin tilanne oli asianomistajan kertoman
mukaan tapahtunut. Lisäksi Y on kertonut asianomistajan olleen helposti
manipuloitavissa ja puhuttavissa ympäri, sillä hänen ymmärryksensä taso
oli tavanomaista heikompi.
23. Todistajana kuultu V on Korkeimmassa oikeudessa kertonut
tutustuneensa asianomistajaan tuetun asumisen yksikössä ja A:han
ostettuaan tältä moottorikelkan, jota oli säilytetty tämän luona. V ja
asianomistaja olivat vierailleet useita kertoja A:n perheen luona parin
vuoden aikana. V oli vierailuillaan ajanut moottorikelkalla, ja hän ja
asianomistaja olivat myös käyneet katsomassa A:lla olleita eläimiä.
Vierailuiden aikana oli keskusteltu ja vietetty aikaa myös A:n ja tämän
perheen kanssa. Aspergerin oireyhtymästä oli saattanut olla puhetta
yleisellä tasolla, koska sekä V:llä että asianomistajalla oli todettu
sanottu oireyhtymä.
Korkeimman oikeuden arviointi
Arvioinnin lähtökohdat
24. Korkein oikeus toteaa, että asianosaisten kertomukset
sukupuoliyhteyttä edeltävistä tapahtumista ja siitä, miten
sukupuoliyhteyteen on päädytty, ovat suurelta osin yhteneväiset.
Keskeisin ero näiltä osin koskee ensinnäkin sitä, onko asianomistaja
ensin kieltäytynyt ehdotetusta seksistä, ja toiseksi sitä, miten pitkään
asunnolla oli keskusteltu ennen sukupuoliyhteyteen päätymistä. Korkein
oikeus toteaa, että asianomistaja on kertonut tapahtumista uskottavasti
ja johdonmukaisesti. Asianomistajan arvio asunnolla vietetystä ajasta
saa tukea todistaja Z:n kertomuksesta. Korkein oikeus katsoo, että
tapahtumia tulee arvioida asianomistajan kertomuksen perusteella siten,
että asianomistaja oli ollut A:n asunnolla tunnista puoleentoista
tuntiin ja hän oli ensin kieltäytynyt seksistä.
25. Asian ratkaisemisen kannalta olennaista on sen arviointi, onko
asianomistaja ollut sairautensa tai vammaisuutensa takia kykenemätön
puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan ja onko A
tästä tietoisena käyttänyt tätä hyväkseen ollessaan sukupuoliyhteydessä
asianomistajan kanssa. Riittävää ei siten ole, että asianomistajan
sairaus tai vammaisuus on heikentänyt hänen kykyään toimia tilanteessa,
vaan hänen on tullut olla tilansa vuoksi kykenemätön estämään vastaajan
menettelyä.
26. A on lisäksi kiistänyt olleensa tietoinen asianomistajan
sairaudesta tai vammaisuudesta ja sen mahdollisesta vaikutuksesta
asianomistajan toimintakykyyn. A:n tietoisuuden kannalta
merkityksellisiä ovat myös ne havainnot, joita asianomistajan
käyttäytymisen perusteella on mahdollista tehdä hänen sairaudestaan tai
vammaisuudestaan ja sen vaikutuksesta hänen kykyynsä puolustaa itseään
tai muodostaa tai ilmaista tahtoaan.
Puolustuskyvyttömyyttä ja tahdottomuutta koskeva arviointi
27. Erilaiset sairaudet tai vammaisuudet vaikuttavat laadustaan ja
vaikeusasteestaan riippuen eriasteisesti henkilön kykyyn puolustaa
itseään tai muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Myös henkilön muut
ominaisuudet ja tilannekohtaiset olosuhteet voivat vaikuttaa
merkittävästi siihen, miten sairaus tai vammaisuus eri tilanteissa
ilmenee henkilön toiminnassa. Sairauden tai vammaisuuden vaikutus
henkilön toimintakykyyn onkin arvioitava tapauskohtaisesti esitetyn
todistelun perusteella.
28. Edellä selostetusta lääkärinlausunnosta ilmenee, että
asianomistajalla on todettu Aspergerin oireyhtymä, jolla on lausunnossa
selostettuja vaikutuksia asianomistajan toimintakykyyn. Korkein oikeus
toteaa, että huomioon ottaen Aspergerin oireyhtymän ilmenemismuotojen
laaja kirjo yksinomaan oireyhtymää koskevan diagnoosin perusteella ei
voida tehdä päätelmää sen vaikutuksesta asianomistajan puolustus- tai
tahdonmuodostuskykyyn yksittäisessä tilanteessa. Lääkärinlausunnolla,
asianomistajan kertomuksella sekä X:n ja Y:n kertomuksilla on kuitenkin
selvitetty, että asianomistajalla todettu Aspergerin oireyhtymä ja
alentunut älyllinen suoriutumiskyky vaikuttavat hänen
vuorovaikutustaitoihinsa sekä kykyynsä hahmottaa ja ymmärtää sosiaalisia
tilanteita.
29. Asianomistaja on kertonut uskottavasti ja johdonmukaisesti
tapahtumien kulusta, asunnolla vietetystä ajasta sekä kokemastaan
paniikista ja lukkiutumisesta. Hän on todennut kuvailemansa olotilan
syynä olleen A:n käyttäytymisen ja seksin harjoittamisen ehtona rahan
saamiseen sekä sen, että hän oli tarvinnut rahaa ja hän oli pelännyt
ystävänsä Z:n reaktiota, jos hän ei sitä saa. Tämän vuoksi asianomistaja
ei kertomansa mukaan ollut poistunut paikalta ennen rahojen saamista.
30. Korkein oikeus katsoo asianomistajan joutuneen yllättävään
painetilanteeseen, jossa hänen on sosiaalisesta toimintakyvystään
esitetyn selvityksen perusteella voinut olla vaikea toimia. Tämä seikka
sekä se, että asianomistaja oli aluksi suusanallisesti kieltäytynyt
sukupuoliyhteydestä, mutta sittemmin kokemassaan painetilanteessa
myöntynyt siihen, tukevat väitettä asianomistajan
puolustuskyvyttömyydestä siinä mielessä, että hän ei ole tilanteessa
kokenut voivansa pitäytyä ilmaisemassaan tahdossa kieltäytyä seksistä.
Toisaalta asianomistajan päätös jäädä A:n luokse rahan saadakseen sekä
siirtyminen makuuhuoneeseen ja oma-aloitteinen riisuutuminen puhuvat
raiskaussäännöksessä edellytettyä tahdonmuodostus- ja
puolustuskyvyttömyyttä vastaan. Lääkärinlausunnon ja muun asianomistajan
sosiaalisia erityispiirteitä koskevan todistelun perusteella ei voida
tehdä sellaista johtopäätöstä, että asianomistajan siirtymiselle
makuuhuoneeseen ja riisuutumiselle ei voitaisi antaa mitään merkitystä
asianomistajan tahdon ilmaisuna. Pelkästään se, että asianomistajan
menettely yllättävässä tilanteessa on ollut hänen tilastaan johtuen
huonosti harkittua, ei välttämättä osoita rikoslain 20 luvun 1 §:n 2
momentissa tarkoitettua avuttomasta tilasta johtuvaa
puolustuskyvyttömyyttä tai tahdottomuutta.
31. Asiassa esitetyn näytön perusteella ei siten voida varmuudella
todeta, mutta ei myöskään poissulkea sitä mahdollisuutta, että
asianomistajalla todettu sairaus tai vammaisuus on voinut alentaa hänen
toimintakykyään tai ymmärryskykyään niin merkittävästi, että hänen
voitaisiin katsoa olleen tapahtumaolosuhteissa kykenemätön puolustamaan
itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Näin ollen A:n
syyllisyydestä jää jo tältä osin varteenotettava epäily. A:n kiistettyä
myös tekoa koskevan tahallisuutensa Korkein oikeus kuitenkin arvioi
vielä sitä, mitä A:n on asiassa selvitetyissä olosuhteissa katsottava
tienneen tai mieltäneen asianomistajan sairaudesta tai vammaisuudesta ja
sen vaikutuksesta asianomistajan käyttäytymiseen.
Tahallisuutta koskeva arviointi
32. A oli tutustunut asianomistajaan joitain vuosia aikaisemmin
tapahtuneiden vierailujen aikana. Epäselväksi on jäänyt se, onko näiden
tapaamisten yhteydessä keskusteltu jollain tasolla asianomistajan
Aspergerin oireyhtymästä. Esitetty todistelu ei kuitenkaan osoita, että A
olisi tullut tietoiseksi asianomistajan diagnoosista. Näytön
perusteella asianomistajan oireyhtymä ei ole välttämättä havaittavissa
satunnaisissa tapaamisissa, vaikkakin sen vaikutuksesta asianomistajan
käyttäytymiseen on mahdollista tehdä havaintoja pidemmässä
kanssakäymisessä. Asianosaisten ja todistaja V:n kertomusten perusteella
vierailut A:n perheen luona olivat keskittyneet pääasiassa V:n ja
asianomistajan moottorikelkkailuun, jolloin A:n ja asianomistajan
välinen keskinäinen kanssakäyminen oli jäänyt varsin etäiseksi. Korkein
oikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A:n on täytynyt aikaisempien
tapaamisten perusteella tietää tai käsittää asianomistajalla olevan
tämän toimintakykyyn tai ymmärryskykyyn olennaisesti vaikuttava sairaus
tai vammaisuus.
33. Asianomistajan tultua lainaamaan rahaa ja A:n ehdotettua lainan
vastineeksi seksiä asianomistaja on ensin kieltäytynyt. Rahan saaminen
on kuitenkin ollut asianomistajalle tärkeää, minkä vuoksi A:n ehdotus on
keskustelun jälkeen johtanut sukupuoliyhteyteen. Keskustelun sisältö ja
sävy on jäänyt tarkemmin selvittämättä, mutta näyttämättä on jäänyt,
että A olisi keskustelun yhteydessä painostanut asianomistajaa
suostumaan seksiin.
34. Asianomistaja on siirtynyt makuuhuoneeseen, missä hän on
oma-aloitteisesti riisunut vaatteensa ja käynyt sängylle, jossa
sukupuoliyhteys on tapahtunut. Yhdynnän jälkeen asianomistaja on ottanut
vastaajan lupaaman rahasumman ja poistunut paikalta. Asianomistajan
kerrotussa käyttäytymisessä tai asianosaisten muussa kanssakäymisessä ei
ole osoitettu tulleen esille seikkoja, joiden perusteella A:n on
täytynyt havaita syytteessä väitetty asianomistajan kykenemättömyys
puolustautua sukupuoliyhteyttä koskevilta ehdotuksilta tai muodostaa tai
ilmaista sitä koskeva tahtonsa.
35. Korkein oikeus katsoo näin ollen jääneen näyttämättä myös se,
että A olisi ollut tahallisuuden edellyttämällä tavalla tietoinen
syytteessä väitetystä asianomistajan kykenemättömyydestä puolustaa
itseään tai muodostaa tai ilmaista tahtoaan ja että hän olisi käyttänyt
sitä hyväkseen ollessaan sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa.
Lopputulos
36. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että syyte on hylättävä näyttämättömänä.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan. Syyte raiskauksesta hylätään ja A
vapautetaan hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja kaikesta
korvausvelvollisuudesta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Mika Huovila (eri
mieltä), Päivi Hirvelä, Timo Ojala (eri mieltä) ja Tuija Turpeinen.
Esittelijä Marja Reijonen-Schofield.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Ojala: Olen eri mieltä Korkeimman
oikeuden ratkaisun lopputuloksesta enkä muuta hovioikeuden tuomion
lopputulosta. Perustelen kantaani Korkeimman oikeuden ratkaisun
perustelukohtien 1-29 jälkeen seuraavasti.
Puolustuskyvyttömyys ja tahdottomuus
Rangaistussäännöksen tarkoittama kykenemättömyys puolustautua tai
muodostaa tai ilmaista tahtoaan voi johtua henkisestä
kykenemättömyydestä. Jos asianomistajan henkinen toimintakyky on
riittävän alhainen, vapaaehtoisuuden ilmaisulle ei voida antaa
merkitystä. Vaikka henkilö tällaisessa tilanteessa ilmaisisi
osallistuvansa sukupuoliyhteyteen vapaaehtoisesti, ei osallistumista ole
pidettävä vapaaehtoisena, jos sairaus tai vammaisuus alentaa
puolustautumiskykyä rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla
tavalla. Tässä arviossa tulee ottaa huomioon myös sosiaalinen paine tai
henkilön eri suuntaiset motiivit ja niiden vaikutus asianomistajan
kykyyn toimia.
Asianomistajalla diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä ja hänellä todettu
korkeintaan heikkoa keskitasoa oleva älyllinen suoriutuminen alentaa
asianomistajan kykyä toimia haasteellisissa sosiaalisissa tilanteissa.
Asianomistaja on tarvinnut tukitoimia arjen toimista selviytymiseen.
Asianomistajan mentyä A:n asunnolle lainaamaan rahaa A on ehdottanut
lainan suorittamiseksi seksiä. Ehdotus on ollut asianomistajalle
yllättävä ja asianomistaja on joutunut hänelle vaikeaan tilanteeseen.
Asianomistaja on kertomansa mukaan aluksi kieltäytynyt seksistä.
Tilanteen edetessä asianomistaja oli kertomansa mukaan ahdistunut ja
mennyt ”lukkoon” ja pelännyt ystävänsä suuttuvan, jos hän ei saa
lainattua rahaa.
Asianomistaja on viettänyt aikaa A:n asunnolla tunnista puoleentoista
ennen sukupuoliyhteyttä. Suostuttelu seksiin rahan lainaamista vastaan
on lopulta johtanut sukupuoliyhteyteen. Katson, että asianomistajan
toimintaan asunnolla on merkittävästi vaikuttanut hänen sairautensa tai
vammaisuutensa. Lääkärinlausunto ja muu todistelu asianomistajan
alentuneesta toimintakyvystä osoittaa, että asianomistajan sairaus tai
vammaisuus on merkinnyt sitä, että asianomistaja ei ole kysymyksessä
olevissa tapahtumaolosuhteissa kyennyt estämään toisen menettelyä eikä
asianomistajan siirtymiselle makuuhuoneeseen ja riisuutumiselle sekä
sängylle menemiselle voida antaa merkitystä. Katson, että asianomistajan
kyky toimia nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa, johon on liittynyt
yllättävä ehdotus seksistä sekä rahan lainaamisen tarve, on ollut
hänellä todetun Aspergerin oireyhtymän ja älyllisen suorituskyvyn
alentumisen vuoksi siinä määrin merkittävästi alentunut, että hän ollut
tilanteessa kykenemätön puolustamaan itseään tai ilmaisemaan tai
muodostamaan mielipidettään.
Tahallisuutta koskeva arviointi
A on tuntenut asianomistajan usean vuoden ajalta. Hän on voinut
useiden vierailujen aikana tehdä havaintoja asianomistajan
käyttäytymisestä. Hän on myös keskustellut asianomistajan kanssa
asunnollaan 1-1,5 tunnin ajan ennen tämän siirtymistä makuuhuoneeseen.
Näin ollen A:n on täytynyt havaita asianomistajalla olevan hänen
käyttäytymiseensä ja toimintakykyynsä vaikuttava sairaus tai vammaisuus.
Tältä osin ratkaisevaa merkitystä ei ole sillä, onko A ollut ennen
tapahtumia tietoinen asianomistajan diagnoosista vai ei.
Asianomistajan tultua lainaamaan rahaa tämä on ensin kieltäytynyt
seksistä. Kysymys on ollut 20 eurosta ja rahan saaminen on ollut
asianomistajalle tärkeää, mistä A on tullut tietoiseksi. Ottaen huomioon
se, että A on tuntenut asianomistajan entuudestaan ja asunnolla
vietetyn ajan pituus, A:n on täytynyt havaita asianomistajan sairauden
tai vammaisuuden vaikutus tämän toimintakykyyn ja kykyyn puolustautua
tai muodostaa tai ilmaista tahtoaan sukupuoliyhteyttä koskevilta
ehdotuksilta. Katson, että A:n on täytynyt ymmärtää asianomistajan
olevan avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai
muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan ja että asianomistaja on tämän
avuttoman tilan vuoksi alistunut sukupuoliyhteyteen. A on asianomistajan
puolustuskyvyttömyyttä hyväksikäyttäen päättänyt olla
sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa ja toiminut siten
tahallisesti.
Lopputulos
Katson, että asianomistajan seksuaalisen itsemääräämisoikeuden
loukkauksen vakavuus huomioon ottaen asiassa ei tule sovellettavaksi
rikoslain 20 luvun 1 §:n 3 momentin säännös. A on syyllistynyt
menettelyllään hovioikeuden hänen syykseen lukemaan raiskaukseen.
Katson, että aihetta hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen
syyksilukemisen osalta ei ole.
Oikeusneuvos Huovila: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Ojala.
--------
Seikkaperäisesti, osin jopa tarpeettoman yksityiskohtaisesti perusteltu KKO:n ratkaisu. Siitä ei kuitenkaan jostakin syystä ilmene asianosaisten sukupuoli. Tapausta kkäsittelevistä lehtijutuista kuitenkin ilmenee, että vastaaja /syytetty A on 44-vuotias mies ja asianomistaja B nainen, jonka ikää ei uutisjutuissa ole mainittu. Myöskään A ja B:n ammatteja tai koulutusta ei perusteluista mainita. Nämäkin seikat autatisivat ulkopuolista lukijaa hahmottamaan paremmin tapausta.
Itse olisin taipuvainen hyväksymään KKO:n vähemmistön ja alempien oikeuksien syyksilukemisen. Perustelujen osalta viittaan KKO:n vähemmistön perusteluihin.
Jos ratkaisu pitäisi nimetä parilla kolmella sanalla - Ruotsin korkein oikeus (HD) tekee aina näin ja nimeää myös vanhat ennakkopäätöksensä - tulee mieleen nimiehdotus "Vain 20 euron tähden".